Yli puolet suomalaisista säilyttää kokonaisia aikakauslehden vuosikertoja

Suomalaiset ovat ahkeria aikakauslehtien lukijoita. He voivat valita mieleisensä lehdet lähes 3500 eri nimikkeen joukosta. Tuore selvitys paljastaa, että lehdet eivät ole kertakäyttötavaraa, vaan niitä säilytetään vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Yli puolella meistä on kotona kokonaisia vuosikertoja jostain tietystä lehdestä, ja jopa 75 prosenttia suomalaista säilyttää aikakauslehdistä joitain osia, esimerkiksi hyviä artikkeleita tai sivuja.

- Ehdottomasti suosituin lehti säilytettäväksi on Aku Ankka. Sen vuosikertoja säilyttää noin 60 prosenttia lukijoista, ja joitakin lehtiä yli 60 prosenttia. Säilyttäjät ovat tasapuolisesti sekä miehiä että naisia, kertoo Aikakausmedian markkinointi- ja tutkimusjohtaja Saara Itävuo.

Aku Ankan lisäksi säilytettävien vuosikertojen listalla ovat muun muassa Caravan, Demi, Suuri Käsityölehti sekä Tiede, joista jemmataan myös yksittäisiä lehtiä ja artikkeleita. Omaa varastoa kerätään erityisesti eri alojen harrastelehdistä, sillä esimerkiksi asumiseen, matkailuun, eläimiin, rakentamiseen ja puutarhaan sekä tekniikkaan liittyvistä lehdistä säilytetään paljon sekä yksittäisiä lehtiä että kokonaisia vuosikertoja.

Lehdistä oma kirjasto

Säilytettäville aikakauslehdille on yhteistä se, että niiden sisältämä tieto ei vanhene. Toisin kuin sanomalehdissä, aikakauslehtien jutut eivät ole päivänpolttavia uutisia vaan aiheesta laajemmin kertovia artikkeleita.

Etenkin harrastusten osalta alaan liittyvä lehti on kuin käsikirja, joka vie syvemmälle harrastuksen pariin. Lehdistä kootaan oma kirjasto, josta löytyy tarvittaessa esimerkiksi tietoa koiran rokotuksista, käytännön vinkkejä huonekalujen entisöintiin tai kansantajuinen manuaali johonkin tietokonepeliin.

- Tiettyjä tietoja sisältävät lehdet kaivetaan esille viimeistään silloin, kun niille on konkreettista käyttöä. Esimerkiksi monilla miehillä on valokuvamuisti säilyttämiensä lehtien suhteen. Autoa tai tietokonetta ostaessaan he muistavat tarkkaan, missä lehdessä on ollut vaikkapa jokin vertailu heidän harkitsemastaan merkistä, Itävuo sanoo.

Tietolähde ja lomien ajankulu

Vaikka aikakauslehdistä kootaankin usein tietovarastoja, ne eivät ainoastaan pölyty hyllyssä odottamassa, että lukija kaipaa niiden sisältämää tietoa. Yhtä lehteä luetaan keskimäärin tunti, mutta etenkin perhe- ja yleisaikakauslehdet sekä harrastelehdet viipyvät lukijan hyppysissä usein reilusti pidempään.

- Aikakauslehtiä myös lainaillaan paljon kavereille ja sukulaisille. Lainaaja ei kuitenkaan yleensä saa lehtiä omaksi, vaan ne pyydetään lukemisen jälkeen takaisin, Aikakausmedian markkinointi- ja tutkimusjohtaja Saara Itävuo nauraa.

Noin 10 prosenttia lehtiä säilyttävistä suomalaista pitää joko vuosikertoja tai yksittäisiä lehtiä varastossa jopa yli kymmenen vuotta. Vuosien mittaan säilöttyjä lehtiä selaillaan paitsi tietyn tiedon tarpeessa, myös ajankuluksi esimerkiksi kesälomalla.

- Aikakauslehden lukeminen on tietynlainen rituaali, johon liittyy muutakin kuin pelkästään lehden juttujen lukeminen. Korkealaatuisen, hyviä kuvia ja itseä kiinnostavaa asiaa sisältävän lehden selailu on monille arjen luksusta. Vaikka nettiä käytetään yhä enemmän, mikään ei viittaa siihen, että suomalaiset haluaisivat lukea aikakauslehtensä mieluummin netistä kuin painettuna lehtenä.

Lintulehtiä vuosien takaa

Aku Ankkoja ja Nakke Nakuttajia 70-luvulta asti, 15 vuosikertaa kanaharrastuslehtiä, kolmenkymmenen vuoden takaisia Kotiliesiä sekä kasapäin Suuri Käsityö - ja puutarhalehtiä. Lukion biologian ja maantiedon lehtori Tarja Hirvonen on jo vuosikausia kerännyt harrastuksiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa liittyviä aikakauslehtiä, ja varasto alkaa olla jo kunnioitettavan kokoinen.

- Lehtien kokonaismäärä pyörii tällä hetkellä varmastikin tuhansissa. Harrastan kanankasvatusta ja lintuaihe tuntuu olevan yhdistävä tekijä myös monissa säilyttämissäni lehdissä: esimerkiksi Kotiliesi-lehteä olen kerännyt nimenomaan Kieku ja Kaiku -sarjakuvan vuoksi. Puutarhalehdet puolestaan ovat tulleet mukaan työn kautta, Hirvonen kertoo.

Hirvonen käyttää osaa lehdistään työssään oppitunneilla. Toisin kuin useimmat aikakauslehtien lukijat, hän ei kuitenkaan kierrätä lehtiään kavereilla ja sukulaisilla luettavana.

- En raaski antaa lehtiä muille, sillä niihin voi tulla ryppyjä ja tahroja, hän nauraa.

Lehtimäärän säilyttäminen on muodostunut Hirvoselle jo pieneksi ongelmaksi, sillä tallessa ovat vielä vuosikertojen lisäksi myös lapsesta asti kerätyt leikekirjat eläinaiheisista artikkeleista. Tällä hetkellä varastopaikka löytyy vanhempien vintiltä, jossa lehdet säilyvät hyväkuntoisina laatikoissa.

- Vintti kaipaa siivousta tällä hetkellä. Osa Suuri Käsityö -lehdistä menee varmaankin puutarhakatteeksi ja myös puutarhalehdistä aion karsia 5-6 vuosikertaa sieltä vanhimmasta päästä. Sarjakuvista en kuitenkaan luovu, ne menevät sitten aikoinaan lapsilleni.

Faktaa:
Säilyttää koko vuosikerran, % lukijoista: