Kodin Kuvalehti 4/2005,
Päivi Huotari

Vävypoika ja appiukko remonttireiskoina

Miten vanhan talon korjaaminen sujuu yhdessä suomalaiselta appiukolta ja tsadilaiselta vävyltä?

Uutta lunta on satanut niin paljon, että Alinguén perheen lapset Kaisa, 8, ja Eelis, 3, kirmaavat innokkaina ulos. Vain Iikkaa, 5, pitää hieman etsiskellä.

Isä Jean-Marc Alingué pukee haalarit jalkaansa ja lähtee lasten seuraksi katsomaan, syntyisikö lumiukkoja. Mutta Tervakoski on sen verran sisämaassa, ettei lumi ole tarpeeksi märkää. Lapset alkavat kasata kolalla lunta isoksi keoksi.

- Tästä tulee lumimörkö, Kaisa keksii ja ryntää sisään hakemaan uunista hiiliä. Niistä otukselle tehdään silmät ja suu.

Ukki Erkki Rahkamaa saapuu takapihalle tarkistamaan, kuinka paljon polttopuuta on jäljellä. Puita on saatu pilkottavaksi vävyn jalkapallokavereilta. Siisteissä pinoissa on klapeina myös muutama pihapuu.

Polttopuuta tarvitaan, sillä entisessä paperitehtaan työläisten asuintalossa on uuni lähes joka huoneessa. Jopa kylpyhuoneen nurkassa seisoo pikkuruinen kamiina. Liekkien loimotusta kelpaa katsella tassuammeesta.

Alinguén perheen satavuotiasta taloa on nyt kunnostettu kolme ja puoli vuotta. Pääremontoijana on Erkki ja hanslankarina Jean-Marc. Suunnittelusta ja kalustamisesta kantavat vastuun Kreettaliisa Rahkamaa-Alingué ja tämän äiti Inkeri Rahkamaa.

Sisällä talossa on jo varsin kodikasta. Ruokasaliin ja olohuoneeseen tulvii suurista ikkunoista talvenkalpeaa valoa. Illallakaan ruokasalissa ei käytetä sähkövaloa, sillä lämmintä tunnelmaa pöydän ääreen tuo kattoon ripustettu kynttelikkökruunu.

Kodinhoitoon oma huone

Talon alakertaan valmistui jouluksi suihkullinen wc sekä kodinhoitohuone, joka helpottaa naisväen pyykki- ja kuravaaterumbaa. Lattiakaakeleista hehkuu lämmin okra, seinät ovat raikkaan valkoiset.

Kreettaliisa tekee löytöjä kirpputoreilta, huutokaupoista sekä vanhojen tavaroiden kaupoista. Mukaan on tarttunut esimerkiksi vanhoja ikkunoita karmeineen.

Niille on ollut käyttöä myös viimeksi remontoiduissa huoneissa. Kodinhoitohuoneessa vanha ruutuikkuna on asetettu eteiseen johtavan oviaukon päälle poikittain. Pikkuvessan ikkuna pitsiverhoineen avautuu tällä hetkellä remonttireiskojen työhuoneeseen, mutta siitä pitäisi kevään aikana syntyä perheelle uusi keittiö.

Ukki on tallentanut remontin vaihe vaiheelta kamerallaan. Tuttu rakennusmestari neuvoi tekemään talonkirjan tulevia käyttäjiä varten, mutta siitä on muutakin hyötyä.

- Inkeri haluaa Kempeleeseen sukutalonsa vintille pesuhuoneen. Nythän tässä on neuvot jo valmiina, Erkki esittelee valokuvia.

Lattialämmityksen asennus, putkivedot ja laatoitus annettiin ammattimiehille, mutta purkutyöt, valu ja vesieristys tehtiin itse. Puupaneelien naputus oli Jean-Marcin heiniä, ja Kaisa auttoi isäänsä niiden maalaamisessa.

Kodinhoitohuoneen nurkassa on naruhissillä toimiva pyykinkuivausteline. Kreettaliisa ajatteli, että pyykit olisi kuivauksen ajaksi kätevä hinata kattoon pois tieltä.

Kodinhoitohuoneesta puuttuvat enää vain ovet.

- Niistä tulee liukuovet. Yhden oven maalinpoisto, pakkelointi, hiominen ja maalaus vie työn ohessa melkein kaksi viikkoa, Jean-Marc kertoo. Hänestä on Inkerin opastuksella tullut oikea oviekspertti.

Perinteitä kunnioittaen

Erkki on saanut rakennusoppinsa isoisältään Väinö Juntuselta, joka toimi puuseppänä Oulussa. Jean-Marcilla ei ole aiempaa remonttikokemusta.

Myös puu materiaalina oli outo. Lapsuudenkoti Tsadissa on yhtä kuin tiilitalo maan pääkaupungissa N’Djamenassa. Isovanhemmat taas asuvat pienessä Drei Golon kylässä savitalossa, jota paikkaillaan aina sateen jälkeen.

- Erkki on opettanut minulle puusepän työstä paljon, Jean-Marc kiittää.

Appiukolla ja vävyllä on hyväksi havaittu työnjako. Naisten tekemistä suunnitelmista keskustellaan pitkään ennen töiden toteuttamista. Sitten Erkki opettaa Jean-Marcille tarvittavat työmenetelmät ja kumpikin jatkaa omaa työvaihettaan tahollaan.

- Yritän paiskia hommia niin, ettei Erkin työ häiriinny. Jos maalaan jotain, sen pitää olla aamulla kuiva, niin että hän pääsee päiväksi töihin. Kun tulen töistä kotiin, siivoan ensiksi Erkin jäljet, Jean-Marc selittää.

Suuri osa yli 300-neliöisen talon alakerran remontista on tehty puukkosahalla ja isoisän aikaisella höylällä.

- Rakentamistyyli on aika vanhoillinen, eikä meillä ole kovin erikoisia työkaluja, miehet sanovat.

Mutta kun he pyynnöstä avaavat työhuoneen massiivisen kaapin, sieltä löytyy poria, hiomakoneita, käsisirkkeleitä, yläjyrsimiä, kuumailmapuhaltimia ja muita vempaimia. Monia jopa kaksin kappalein ja kaikki siistissä järjestyksessä!

Jos sahattava lankku on oikein leveä ja paksu, Jean-Marc raahaa sen mieluusti naapuriin isolla sirkkelillä pätkittäväksi. Siihen ei appiukollakaan ole vastaansanomista.

Remontissa kierrätetään rakennusmateriaalia niin paljon kuin mahdollista. Eristeenä toimivat sahanpurutkin lasketaan takaisin lattian väliin. Hieman kosteutta saaneet purut päätyvät pihan perälle Hunaja-kanin pehmikkeeksi.

Vävy kuin oma poika

Remontti on muuton ja avioeron ohella suurimpia stressitekijöitä elämässä. Tästä huolimatta appiukko ja vävy vakuuttavat yhdessä puuhastelun sujuvan ilman kriisejä.

- Vaikka olisinkin eri mieltä, en sano koskaan Erkille vastaan. Minun kulttuurissani vanhempia ihmisiä pitää kunnioittaa, Jean-Marc kertoo.

Parivaljakko paljastaa, että itse asiassa tärkeintä remontissa on seurata naisten antamia ohjeita.

- Minullakin on ollut nainen komentajana lähes 40 vuotta, Erkki nauraa.

Jean-Marc pitää kohteliaisuutena sitä, että appiukko osallistuu lasten kasvatukseen. Kun isä on päivällä töissä, ukki touhuaa lasten kanssa ja opettaa remontointia. Ukki myös lukee iltasadun lapsille.

Jean-Marcin isä Bawoyeu Alingué on entinen parlamentaarikko, joka nykyisin johtaa Keski- ja Länsi-Afrikan oppositiopuolueiden ryhmittymää. Erkki tuntuu Jean-Marcista jopa läheisemmältä kuin oma isä.

- Ehkä siksi, että teillä ei ole omaa poikaa, Jean-Marc pohtii.

- Mutta sinähän olet minun vanhin poikani! Erkki vastaa lämpimästi.

Entä minkälaisia miehiä Jean-Marc uskoo Iikasta ja Eeliksestä kasvavan?

- Olisi vaikeaa kuvitella, että heistä tulisi kovin huonoja ihmisiä. Jos asuisimme Tsadissa, heistä tulisi varmasti jollakin lailla kovempia ja pelottomampia kuin Suomessa. Täällä voi valita mitä tekee ja minne menee, mutta Tsadissa eteen tulee tilanteita, joihin ei voi itse vaikuttaa, Jean-Marc viittaa maan levottomiin oloihin.

Koko perhe on innokkaasti mukana Jean-Marcin ideoimassa projektissa, jossa kerätään traktorilahjoitusta isovanhempien kylään. Traktorista olisi suuri apu kyläyhdistykselle esimerkiksi riisin tuottamisessa.

Jean-Marc opiskeli kotimaassaan talous- ja yhteiskuntatieteitä. Hänellä on työkokemusta sekä Tsadista että Ranskasta pankeista ja erilaisista yrityksistä. Nyt mies käy töissä Vantaalla vesifirman varastolla.

- Suomessa on hankala työllistyä, jos ei osaa kieltä. Mutta me pärjäämme kyllä.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]