Kotilääkäri
6-7, Merja Koivuniemi


Tytöstä naiseksi
Murroikäisen vuoristoradalla

Elämä murrosiässä on kuin vuoristoradassa, kun yhteen muutokseen on tottunut, toinen on jo edessä. Kehittyminen on fyysisten muutosten lisäksi täynnä psyykkistä ja sosiaalista kasvamista.

Kasvavan naisen maailma on herkkä ja mutkikas ja kehityksen vaihteluväli laaja. Yksi saa rintaliivit 12-vuotiaana, toinen 14-15 -vuotiaana. Kulttuurinen paine on kuitenkin kova. Muoti-ihanteet vaikuttavat tyttöjen käsitykseen siitä, millaisia naisia he haluavat olla.

Tytöt tarkkailevat kehoaan kriittisesti jo varhain ja vertaavat itseään muihin.
- Se on tyypillistä murrosikäisille, jotka ovat vielä epävarmoja ja totuttelevat kehoonsa ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Estrogeenihormoni pyöristyttää muodot - takapuoli ja lantio saavat naiselliset muodot. Se ei ole lihomista, vaan luonnollinen naisellisuuteen liittyvä tapahtuma, sanoo lastentautien erikoislääkäri, lasten endokrinologi Marja-Terttu Saha.

Ruumiinrakenne voi myös periytyä. Jos äiti on leveälanteinen, saattaa tytöstä tulla samanlainen. Siinä ei laihduttaminen tai hikiliikkuminen muotoja juuri muuta.
Kehityslääkäri Sahan vastaanotolle tullaan myös, kun pituuskasvulle ei näy rajaa tai jos murrosikä viivästyy.

- Suomessa kasvu- ja kehitysviivästymät eivät yleensä jää huomaamatta, koska kouluissa pyritään kahdeksannella luokalla järjestämään terveystarkastukset, joissa tarkistetaan mm. kasvukäyrä, paino ja arvioidaan puberteetin edistyminen.
Huolellinen erikoislääkärin tutkimus ja keskustelu helpottavat yleensä niin nuorta kuin hänen vanhempiaan.

- Harvoin löytyy hoitoa vaativia viivästymiä. Useimmiten jäädään tilannetta seuraamaan kaikessa ja kehitys tapahtuu omaan tahtiinsa.

Ovet paukkuvat

Kun kroppa on myllerryksessä, mielikin kiehuu. Murrosikäisten kotona paiskotaan ovia, huudetaan tai sulkeudutaan huoneeseen mielenosoituksellisesti.
Tyttö miettii, kuka minä oikein olen, mitä minussa tapahtuu. Temperamentti, opitut käyttäytymismallit ja persoonallinen luonne hakevat omia purkautumisteitään.

- Puberteetti ei ole mikään sairaus, vaan vaihe kohti aikuisuutta. Vanhempien läsnäolo on tärkeää, vaikka tyttö näyttääkin kiukkuisia mielenilmauksia. Kodin pitäisikin olla "jalopeuran luola", jonne voi tulla missä kunnossa ja tilanteessa tahansa. Vanhempien on kestettävä monenlaisia asioita.
Murrosikäinen tarvitsee johdonmukaiset säännöt, joita myös valvotaan. Vanhemmilla on oltava auktoriteetti, ja heidän on tiedettävä, missä mennään. Tyttö kaipaa turvaa, vaikkei se aina siltä näytä.

Arkinen ja konkreettinen turva syntyy myös riittävästä yöunesta ja säännöllisestä ruokailusta. Kehittyvät tytöt tarvitsevat paljon ravitsevaa unta, ja etenkin iltayön tunteja.

- Sanonkin nuorille potilailleni, että hyvä yöuni on kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Vanhempien kyselykausi

Kun lapset ovat viiden kuuden ikäisiä, vanhemmilla on täysi työ vastata jatkuvaan kysymystulvaan. Murrosiässä tilanne muuttuu: kyselijöinä ovatkin vanhemmat.
"Minne menet, milloin tulet, keiden kanssa olet, missä te pyöritte". Vastauksia joko tulee tai ei tule. Tivaamisen jälkeen asioista yleensä kerrotaan, ja niin kuuluukin tapahtua. Mutta kaikkea ei tarvitse kertoa vanhemmillekaan. Tytöt tarvitsevat omat salaisuutensa.

Sovituista rajoista on pidettävä kiinni ja vanhempien tehtävä on valvoa, että niitä noudatetaan.

- Eniten tunteita nostattavat kotiintuloajat, sanoo nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Jaana Ruuska.

- Napit vastakkain -tilanteet koettelevat perheitä, mutta niitäkin tarvitaan. Vanhemmat antavat puskurin ja turvallisen maaperän, jossa voi kiistellä ja käydä läpi arvoja ja erilaisia tunteita.

Kapinointi, kyseenalaistaminen ja kiukunpurkaukset kuuluvat nuoren käytökseen. Jatkuva taistelu kuitenkin väsyttää vanhempia. On hyvä tietää, että nuoren kehitys on sahaavaa, välillä otetaan reippaita askelia eteenpäin, välillä taannutaan.

Liiallinen kiltteyskään ei ole hyvä asia. On yksinäisyyteen vetäytyviä ja alistuvia tyttöjä, jotka eivät tunnu uhmaavan mitään tai ketään.
- Tunteet eivät tällöin välttämättä saa tilaa tai tytöt eivät opi tunnistamaan niitä. Tunteiden ilmaisulle pitää antaa tilaa.

Isä vetoapuun

Nuoruus kestää ikävuodet noin 12-vuotiaasta 22 vuoteen saakka. Näinä vuosina nuori tarvitsee toveri- ja vertaissuhteita, joissa voi samastua ikäisiinsä. Yksikin hyvä kaveri riittää. Samalla alkaa irtautuminen äidistä.

Yksi nuoruuden tärkeistä kehitystehtävistä on irrottautuminen vanhemmista, jotta aikuistuminen ja itsenäistyminen tapahtuu.

- Tytön on päästävä äidistä eroon ja kuitenkin hänen on samastuttava tähän. Tilanne on ristiriitainen, ja tässä tarvitaan kannustavaa isää vetoapuun. Kun tytär voi luottaa molempiin vanhempiinsa, ja hänellä on hyvä itsetunto, hän on valmis jättämään lapsuutensa.

Itsenäistyminen ei tarkoita huonoja välejä vanhempiin. Nuori nainen tekee omia valintoja opintojen, ammatin, ystävien ja seurustelun suhteen. Ne ovat hänen asioitaan, eivät vanhempien. Aikuistuvan tyttären valintoja on arvostettava.
Äiti on tärkeä ihminen, mutta hän ei välttämättä ole paras ystävä tai kaveri murrosikäiselle tyttärelleen.

- Tilanteet, joissa tytär sanoo äidin olevan hänen paras ystävänsä, saavat minut mietteliääksi. En tarkoita aikuisia, kypsempiä naisia, vaan nuoria tyttöjä. Parhaan kaverin kanssa puhutaan puhelimessa, käydään ostoksilla ja vietetään vapaa-aikaa.

Jos tytär ei pysty irrottautumaan äidistä, taustalla voi olla voimakas molemminpuolinen riippuvuus, huoli äidin jaksamisesta, sairaudesta tai muita perheen sisäisiä murheita.


Seksuaalisuus hämmentää

Orastava seksuaalisuus on ristiriitainen, jopa pelottava asia murrosikäiselle. Leikkimielisiksi tarkoitetut huomautukset ja vihjaukset loukkaavat, kun itsekään ei ole vielä sopeutunut muuttuvaan kehoon. Varsinkin tuttujen miesten vihjailut koetaan ahdistavina ja uhkaavina.

- Oli hirveää, kun sukulaismies osoittaa rintoja ja sanoo, että onpas pusero suurentunut, kertoo eräs nuori nainen.

Myös suomalaisessa saunomiskulttuurissa on parantamisen varaa.
- Esimerkiksi amerikkalaiset ihmettelevät usein perhesaunomista, jossa eri-ikäiset saunovat keskenään. Se saatetaan joissakin kulttuureissa mieltää lähes insestiseksi tapahtumaksi. Vauvojen ja pikkulasten kanssa saunominen on asia erikseen.

- Monet 10-11 -vuotiaat esimurrosikäiset tytöt ja pojat haluavat saunoa yksin tai hyvän kaverinsa kanssa. Heidän toivettaan on arvostettava ja kunnioitettava. He haluavat olla silloin yksin.

Perheillä on erilaisia tapoja ja asenteita suhteessa alastomuuteen ja juuri saunomiseen. Nuori, joka ei enää ole lapsi, saattaa kiusaantua nähdessään äidin tai isän alastomana.

- Nuoret hakevat luontaista intimiteettisuojaa, kun haluavat mennä saunaan yksin. Kyseessä on luonnollinen kehitys ja nuorta ihmistä on kuunneltava herkin korvin, tähdentää Jaana Ruuska.

- Asiantuntijoina lastentautien erikoislääkäri, lasten endokrinologi Marja-Terttu Saha / Tays sekä nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Jaana Ruuska /Tays


CASE: KAVERIT ovat tärkeitä

Forssalainen, kesällä 16 täyttävä Sanni Asikainen odottaa tietoa opiskelupaikasta. Hän on pyrkinyt Forssan ammattikouluun sekä Loimaalle että Tampereelle tekstiilityön linjalle tai talouspuolelle. Lukio ei ole häntä varten.
- En jaksa lukea niin paljon kuin lukiossa vaaditaan.

- Näin pääsee nopeammin ammattiin ja työhön kiinni, sanoo paras kaveri Henna, joka on pyrkinyt kauppakouluun. Kummankin mielessä on jossakin vaiheessa muutto Turkuun, Tampereelle tai Helsinkiin.
Ala-asteella Sannilla oli paljon harrastuksia, mutta nyt ei mitään erityistä.
- Olen kavereitten kanssa, kuuntelen musiikkia.

Murrosiästä ja siirtymisestä naisten maailmaan Sanni ei kanna huolta.
- Tiesin asiasta jo paljon, äiti on pitänyt siitä huolen. Ei tämä nyt niin kummallista ole ollut, ehkä aikaisempaa enemmän mielialojen vaihteluita. Ja tietysti on tullut otettua yhteen äidin kanssa esimerkiksi kouluasioista ja kotiintuloajoista. Nyt on jo rauhallisempaa.

Sanni asuu äitinsä kanssa, ja pappa asuu myös samassa talossa, mutta eri rapussa. Sannin isä asuu Tampereella avovaimonsa ja tämän pojan kanssa.
- Käyn tilanteen mukaan ja lomilla Tampereella, mutta en mitenkään säännöllisesti.

Sanni ja Henna liikkuvat paljon isossa kaveriporukassa, jossa on tyttöjä ja poikia.
- Istutaan kahviloissa ja puistoissa. Forssassa on tosi huonosti paikkoja alle 18-vuotiaille. Kesää odotellaan, että päästään taas Ruisrockiin ja kukaties Provinssirockiin. Kyllä kaverit ovat tärkeitä. On mukavaa saada jutella kaikenlaisista asioista, meidän porukka puhuu paljon. Niin tytöt kuin pojatkin.
Sanni ei seurustele, Henna on ollut saman pojan kanssa vuoden päivät.
- Sanni on niin nirso, Henna paljastaa. Mutta asiasta ei puhuta sen enempää.
Täysi-ikäisyyden saavuttaminen ei tytöistä tunnu mitenkään erikoiselta.
- Tuskin koen mitään valaistumista, elämää jatkuu. Vastuuta tietty tulee enemmän, on selvästi hoidettava omat hommat, Henna miettii.
Sanni on samaa mieltä. Kummatkin voivat olla sovitusti öitä poissa kotoa, ja he saavat liikkua mielestään aika vapaasti ja päättää asioistaan.

Murkkuetapit

Tyttöjen puberteetti alkaa noin 10-11 -vuotiaana, jolloin rintarauhaset alkavat kehittyä. Kuukautiset ilmaantuvat 12-13 vuoden iässä, kun kasvupyrähdys on ohi, ja pituuskasvu on loppunut.

Tunnista hälytysmerkit

Nuoren käytös muuttuu muuttuu selvästi: oudot kaverit, poikkeuksellinen pukeutuminen, asioiden salailu, välttely.
Pitkittyvä alakuloisuus, väsymys, vetämättömyys.
Nuoreen ei saa kontaktia.
Kouluvaikeuksia.
Unihäiriöt (unettomuus tai jatkuva nukkuminen).
Syömishäiriöt (painon nopea lasku ja himoliikunta).
Itsemurha-ajatukset.
Liiallinen rahankulutus (epäily alkoholin ja/tai huumeiden käytöstä).

Sanni ja Henna viihtyvät kahviloissa ja puhuvat paljon asioistaan muiden nuorten kanssa.

Estrogeenihormoni pyöristyttää muodot - takapuoli ja lantio saavat naiselliset muodot. Se ei ole lihomista, vaan luonnollinen naisellisuuteen liittyvä tapahtuma.

Suomessa kasvu- ja kehitysviivästymät eivät jää huomaamatta. Kahdeksannella luokalla pidetään terveystarkastuksia, joissa tarkistetaan mm. kasvukäyrä, paino, puberteetin merkit.

Kodin pitäisi olla "jalopeuran luola", jonne voi tulla missä kunnossa ja tilanteessa tahansa.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]

 

 

 

Ihmisen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi Kestävä tulevaisuus Etusivulle Ihminen ja teknologia Mikä on artikkelipankki? Turvallisuus ja liikenne Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Viestintä- ja mediataito Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys