Työ Terveys Turvallisuus 10/03,
Susanna Kaaja

Työssäoppija
tarvitsee ohjausta

Jokaiseen ammatilliseen perustutkintoon kuuluu nykyään vähintään 20 viikkoa työssäoppimista. Tarkoitus on, että nuori oppii uusia taitoja turvallisesti ohjaajan johdolla. Pahimmassa tapauksessa ohjausta ei saa lainkaan.

Täällä on päässyt oikeasti tekemään kunnon töitä, ei pelkästään siivousta, kuten monessa edellisessä paikassa. Näin summaa työssäoppimispaikkansa edut Roni Lusenius, joka suorittaa seitsemän viikon työssäoppimisjaksoa NCC:n rakennuksilla Helsingin Vuosaaressa. Kolmannen vuoden opiskelijalta löytyy vertailupohjaa, sillä Helsingin tekniikan alan oppilaitoksessa rakennusalan perustutkintoon sisältyy runsaasti työssäoppimista, vähintään 40 opintoviikkoa.

Lusenius etsi työssäoppimispaikan itse yhdessä kurssikaverinsa Antti Lingon kanssa. Nuoret miehet pitävät käytännön työkokemusta arvossa. - Kyllä täällä oppii parhaiten, vaikka koulussakin saa tietysti tärkeitä tietoja, Lusenius kertoo.

Vajaan kolmen viikon aikana he ovat jo ehtineet kokeilla muun muassa raudoittamista sekä lattiastryroxin ja patolevyjen asentamista, välikaton rakentamista sekä siivous- ja raivaustöitä, jotka myös kuuluvat rakentamiseen.

- Pojat ovat päivittäin ammattimiesten mukana ja saavat näin avaran näkökulman siihen, mitä tämä työ pitää sisällään, selventää työmaamestari Jorma Heikkinen.

Rakennuksilla työssäoppijoiden tehtävät päätetään työnjohdon viikkopalaverissa. Viime päivät Lusenius on kulkenut timpuri Urpo Kivirinnan matkassa, mutta työvaiheen muuttuessa myös ohjaaja vaihtuu.

Laki edellyttää, että työssäoppimisjaksolla opiskelijalle on nimetty vastuuhenkilö, joka tällä työmaalla on opiskelijoiden lähin esimies Heikkinen. Varsinaista työpaikkaohjaajaa ei työssäoppijoille kuitenkaan ole täällä tarjolla, mikä on Luseniuksen mielestä puute.
- Aiemmissa paikoissa on ollut ohjaaja, ja kyllä se on tietysti parempi, kun tietää aina, keneltä voi kysyä ja saada apua.

Hanttihommat kismittävät

Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan ohjauksen puute ja hanttihommat saavat opiskelijoilta eniten miinuspisteitä työssäoppimisessa.

- Yksi haaste on työnjohtoportaan asenne. Kaikki eivät täysin tiedosta nuorten ominaislaatua, vaan heitä pidetään ilmaisena siivoustyövoimana, suomii lehtori Esa Ylikoski.

Hän on vetänyt Espoon Siikaranta-opistossa projektia, jonka tavoite on rakennusalan työpaikkaohjaajien koulutus ja työssäoppimisen kehittäminen. Projekti käynnistyi vuonna 2000 ja jatkuu uuden vetäjän voimin ensi vuoden loppuun.

Työssäoppijat pitävät oppimispäiväkirjaa, johon kirjataan tuntimäärät, työtehtävät ja myös lopullinen arvostelu. Arvostelun tekee yleensä työpaikkaohjaaja. Kyselyssä opiskelijat kritisoivat sitä, että ohjaajan puuttuessa arvioinnin tekee usein mestari, jonka kanssa opiskelija ei edes ole työskennellyt. Roni Luseniuksen ja Antti Lingon menestymisen arvioi jakson päättyessä lähin esimies yhdessä vastaavan mestarin kanssa.

Työssäoppiminen tapahtuu yleensä ilman työsuhdetta ja palkkaa. Koulun antama ruokaraha ja Kelan matkakorvaus jättävät monet kylmäksi. Linko ja Lusenius saavat vaivanpalkaksi 8,41 euroa päivässä. Summa kirvoittaa heiltä yksiselitteisen kommentin: - Ei se riitä.

Myös koulun ja työpaikan yhteistyöllä on merkitystä työssäoppimisen onnistumiselle. - Usein opettajilla ei ole riittävästi aikaa käydä tutustumassa oppijan ohjaukseen ja työympäristöön, vaan koulut ja kunnat käyttävät työssäoloaikaa säästökohteena. Tällöin myös opetuksen laatu ja työturvallisuus kärsivät väistämättä, Ylikoski huomauttaa.

Epäkohdista huolimatta työssäoppimiskyselyn vastaukset olivat kaiken kaikkiaan myönteisiä. Tärkeimpänä pidettiin sitä, että työssäoppiminen antaa nuorille mahdollisuuden tutustua työelämään ja kokeilla taitojaan käytännössä. Monet olivat kokeneet ohjauksen onnistuneeksi ja viihtyivät hyvin "läppähenkisessä" työmaailmapiirissä.

Katse ohjaajien koulutukseen

Työpaikkaohjaajien koulutuksesta vastaavat yleensä ammatilliset oppilaitokset joko omaehtoisesti tai osana Euroopan sosiaalirahaston projekteja.

Siikaranta-opiston kahden opintoviikon koulutus pitää sisällään perehdytystä työssäoppimisen taustoihin, työnopastukseen ja työsuojeluun, vuorovaikutustaitojen hiomista ja valmennusta palautteen antamiseen ja arviointiin.

- Rakennusalalla työssäoppimisessa suurin puute on juuri se, ettei koulutettuja ohjaajia ole tarpeeksi. Koulutus antaa vinkkejä ja on hyödyksi kaikille, myös niille, joilla jo on käytännön kokemusta ohjaamisesta, Esa Ylikoski uskoo.

Koulutuksen hyödyt tunnetaan myös NCC:llä. Yritys järjestää ohjaajakoulutusta pari kertaa vuodessa, ja vuosaarelaisillekin on tarjolla kurssi vielä tämän vuoden puolella, kunhan ilmoittautumisia tulee riittävästi.

- Työmaalla on puhuttu, että koulutus olisi kyllä tarpeen, jotta osaisi ottaa pojat omakseen. Joiltain se sujuu luonnostaan, mutta kaikilta ei, Jorma Heikkinen huomauttaa.

Kouluttautumismotivaatiota heikentävät taloudelliset seikat. - Eihän koulutus varmasti huono vaihtoehto ole, mutta kyllä silloin pitää olla tuntihommissa. Ei sellaiseen urakkatyössä ole mahdollisuuksia, Urpo Kivirinta pohtii.

Huonot ajat, vähän paikkoja

Työssäoppimispaikkoja on toistaiseksi ollut melko hyvin tarjolla. Opetusneuvos Jouko Haavisto opetushallituksesta arvioi, että rakennusalalla pääkaupunkiseudun tilanne on hyvä, mutta maaseutupaikkakunnilla paikan löytäminen voi olla vaikeaa. Siksi kouluilla on yleensä oma harjoitustyömaa.

Kulttuuri- ja autoalalla tilanne on tuoreen kyselyn mukaan heikentynyt paikka paikoin, samoin tekniikassa. - Huonot ajat voivat vaikuttaa paikkojen saatavuuteen. Lomautusten ollessa päällä työssäoppijoiden asema on tavallista herkempi, koska työntekijäjärjestöt seuraavat silloin, ettei lomautettujen töitä teetetä heillä, Haavisto sanoo.

Jorma Heikkinen puolestaan arvelee, että työssäoppijoita tulee tulevaisuudessa lisää. - Tämä alahan ukkoutuu. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää nuoria työkokemusta hankkineita tekijöitä.
Työelämässä vähitellen yleistyvät näyttötutkinnot sekä ammatilliseen koulutukseen tulevat työmaalla tapahtuvat näytöt saattavat lisätä työpaikkaohjaajien määrää ja koulutusta. Esa Ylikoski ennustaa, että työpaikkaohjaajat voivat tulevaisuudessa ohjata työssäoppijoiden näyttöjä sekä lisäksi auttaa ja tukea niitä työntekijöitä, jotka valmistautuvat varsinaisiin ammattitutkintojen näyttöihin.

Lisää tietoa
Työssäoppimisen tietopalvelulla on internet-sivut osoitteessa www.edu.fi/tonet/.

Ohjattua käytännön opiskelua

* Työssäoppiminen on opetussuunnitelman mukaista tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua.
* Kokeilut aloitettiin vuonna 1997, ja vuodesta 2001 lähtien vähintään 20 opintoviikon työssäoppimisjakso on sisältynyt kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin.
* Työssäoppimista varten ei yleensä solmita varsinaista työsopimusta, eikä siitä makseta palkkaa. Työnantaja on vastuussa opiskelijan työturvallisuudesta.
* Opiskelijaa ohjaa työpaikalla tehtävään nimetty työpaikkaohjaaja. Noin puolet työpaikkaohjaajista on saanut koulutusta tehtävään. Viime vuonna työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistui lähes 11 500 henkeä. Rakennusalalla on reilut 1 000 koulutettua ohjaajaa.
* Koulutuksia järjestetään mm. ammatillisissa oppilaitoksissa ja työpaikoilla, ja niiden pituus sekä sisältö vaihtelevat. Opetushallitus suosittelee ohjaajille kahden opintoviikon koulutusta.

KUVATEKSTI:
Timpuri Urho Kivirinta (vas.) opastaa, kun työssäoppijat Roni Lusenius ja Antti Linko harjoittelevat patolevyjen asennusta.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]