Sport 3/2002, Kaisa Nyberg

Terveyttä ruokakaupasta?

Terveyden ylläpito ja edistäminen ruoan avulla alkoi 1990-luvulla. Nyt maitohyllyn ääressä voi mennä sormi suuhun, sillä vaihtoehtoja on pilvin pimein. On gefiluspiimää, evolusjogurttia, benecolmargariinia ja ties mitä muita, toinen toistaan terveellisemmiksi kehuttuja elintarvikkeita.

– Terveysvaikutteisissa eli funktionaalisissa elintarvikkeissa ruoka-ainetta on muokattu siten, että se tekee siitä terveellisemmän, ravitsemustutkija Patrik Borg määrittelee. Mistä tavallinen kuluttaja voi sitten tietää, mitä terveysvaikutteisina tuotteina itseään mainostavia elintarvikkeita kannattaa ostaa ja mitä ei?

– Jos ei ole seurannut ravintoasioita, hyvien tuotteiden erottaminen turhista voi olla vaikeaa. Jotkut ovat tutkitusti hyvä lisä ravitsemukseen, osa taas aivan huuhaata, Borg huokaa.

– Kuluttajille kaupataan elintarvikkeita, jotka ratsastavat terveysvaikutteilla, mutta joilla ei ole mitään erikoisempaa vaikutusta terveyteen. Joitakin ravintoaineita ei ole tutkittu vielä tarpeeksi. Toisissa tuotteissa sinänsä hyödyllistä, vaikuttavaa ainetta on niin vähän, että sillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat monet markkinoilla olevat juomat ja suklaapatukat. Suomi ja Japani tunnetaan johtavina terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittäjinä.

– Ravinnon terveysvaikutteisiin liittyvä tutkimus lisääntyy koko ajan. Funktionaalisille elintarvikkeille on selvä tilaus. Parhaillaan tutkittavista tuotteista vasta murto-osa on kauppojen hyllyillä: paljon uutta on tulossa, Borg paljastaa.

Viime vuosien merkittävimpiä löytöjä ovat olleet suoliston toimintaa tasapainottavat probiootit eli maitohappobakteerit, korkeaa verenpainetta alentavat bioaktiiviset peptidit sekä kolesterolia alentavat kasvisterolit.

Maitoa verenpaineeseen

Patrik Borg uskoo vahvasti probioottien hyvää tekevään vaikutukseen. Niitä on lisätty muun muassa joihinkin maitotuotteisiin. Suurin osa probiooteista on maitohappobakteereja.

– Probioottien on todettu lisäävän vastustuskykyä, vähentävän infektioita ja ehkäisevän kariesta, Borg kertoo. Tutkimusten mukaan probiootit voivat vähentää riskiä sairastua ripuliin ja lievittää sen oireita.

Maitohappobakteerien on huomattu tuovan helpotusta myös pienten lasten allergioihin. Lisäksi eläinkokeissa on voitu osoittaa, että veren kolesterolitaso on laskenut ja syöpää aiheuttavien yhdisteiden muodostuminen suolistossa vähentynyt. Kaupan hyllyllä probiootteja sisältäviä elintarvikkeita ovat Valion Gefilus-tuotteet ja Ingmanin Rela-tuoteperhe. Tuotteita voi käyttää tavallisen maidon, piimän, jogurtin tai juoman tapaan. Maidosta voi löytyä apua myös verenpaineeseen. Maidon proteiini voidaan pilkkoa hapattamalla maitoa luonnollisella maitohappobakteerilla bioaktiiveiksi peptideiksi, joiden on todettu alentavan verenpainetta. Valio on tuonut markkinoille tällä menetelmällä valmistetun Evolus-maitojuoman. Sen kuitenkin alentaa kohonnutta verenpainetta suhteellisen hitaasti, vasta 1,5–2 kuukauden päivittäisen käytön jälkeen.

Rasva torjuu sydäntauteja?

Niin hullulta kuin ajatus tuntuukin, sydän- ja verisuonitauteja voi ehkäistä syömällä rasvaa. Ei kuitenkaan mitä tahansa rasvaa.

– Suomalaisten pitäisi kiinnittää huomiota ennen kaikkea rasvan laatuun eikä tuijottaa pelkkää määrää. Ei ole mitään mieltä jättää terveellistä kasvirasvaa leivän päältä ja korvata se eläinrasvaa sisältävällä juustoviipaleella, Borg huomauttaa. Markkinoille on tullut rasvan laatua parantavat tuotteita, joissa eläinrasvan tilalle on lisätty kasvirasvaa. Toinen uutuus on kasvisterolien lisääminen rasvaan.

Kasvisterolit ovat kasvikunnassa esiintyviä yhdisteitä, jotka estävät sydän- ja verisuonitauteja aiheuttavan kolesterolin imeytymistä elimistöön. Erityisesti kasvistanoleiden eli kasvisterolien tyydyttyneiden muotojen on havaittu olevan tässä erityisen tehokkaita. Nyt markkinoilla on useita kasvisterolia sisältäviä tuotteita, joista tunnetuin on Raision Benecol-margariini. Borgin mukaan kolmas mielenkiintoinen tutkimus liittyy rasvahappoihin. Omega-3-rasvahappojen on todettu vaikuttavan edullisesti muun muassa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

– Suomalaisten tulisikin syödä vähintään kaksi kertaa viikossa kalaa, joka on paras omega-3-rasvahappojen lähde. Kuitu ehkäisee syöpää Tuttu ja turvallinen ruisleipä on varsinaista terveysruokaa. Tutkimuksen mukaan runsas ruisleivän syönti alentaa veren kolesterolia. Tämän uskotaan johtuvan rukiin sisältämästä ravintokuidusta.

– Suomalaiset ovat rukiin tutkimuksessa etunenässä maailmalla. Ruisleivällä on ilmeisesti joitakin samankaltaisia vaikutuksia kuin soijalla, jonka vaikutuksia terveyteen on tutkittu jo pitkään. Viljatuotteissa, vihanneksissa ja hedelmissä on runsaasti kuitua. Parhaita kuidun lähteitä ovat täysjyväviljat ja leseet. Isossa-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan kuitua tiukkuva ravinto vähentää hengenvaarallisten suolistosyöpien riskiä jopa 40 prosenttia.

– Kuitu parantaa suoliston bakteeritasapainoa, edistää suoliston toimintaa ja ehkäisee ummetusta. Se täyttää vatsaa ja helpottaa siten painonhallintaa. Kuitu vaikuttaa edullisesti myös kolesterolin ja verensokerin tasoon, Borg listaa.

Flavonoidit kiinnostavat

Myös kasveissa on roppakaupalla terveyttä tukevia aineita. Runsaan kasvisten syönnin on todettu ehkäisevän syöpäsairauksia sekä sydän- ja verisuonitauteja ja pienentävän myös aivohalvausriskiä. Vähän energiaa sisältävä kasvisvoittoinen ruokavalio ehkäisee tehokkaasti ylipainoa. Innokkaasti on tutkittu myös antioksidantteina toimivia flavonoideja ja fenolihappoja. Niillä arvellaan olevan useita ihmisen terveyttä edistäviä vaikutuksia, vaikka varsinaista näyttöä tästä ei ole vielä paljoakaan. Erityisesti omenat, marjat, sipulikasvit ja vihreä tee ovat hyviä flavonoidien lähteitä. Terveyttä ruokakaupasta? Monien elintarvikkeiden mainostetaan edistävän terveyttä. Joukossa on hyviä tuotteita ja huuhaata.
Myös monet tutut ruoka-aineet edistävät terveyttä.

Kasvikset, hedelmät, täysjyvävilja, kala sekä vähärasvaiset maito- ja lihatuotteet ovat terveyttä hellivää perusruokaa. Niiden lisäksi voi ottaa yhden monivitamiinitabletin päivässä, kun haluaa varmistaa kaikkien tarvittavien hivenaineiden saannin.

– Tällä hetkellä ei ole olemassa sellaisia terveysvaikutteisia elintarvikkeita, jotka olisivat liikkujan kannalta erityisen hyviä. Tärkeintä on pitää huolta siitä, että perusruokavalio on järkevä, Patrik Borg muistuttaa.

– Parhaita funktionaalisia elintarvikkeita ovat päivittäin käytettävät perusruoka-aineet, kuten esimerkiksi maitotaloustuotteet. Borg harmittelee sitä, että ihmiset eivät osaa enää syödä tavallista ruokaa, vaan ateriarytmi, ruoan laatu ja valikoimat ovat levähtäneet.

Kaksi lämmintä ateriaa päivässä tavallista perusruokaa pitää varmemmin elimistön toiminnassa ja painon kurissa kuin jatkuva välipalojen popsiminen. Vireyttä lautaselta Ravitsemus vaikuttaa merkittävästi urheilijan suorituskykyyn. Periaatteessa ruokasuositukset ovat kaikille urheilijoille samat, mutta lajista riippuen painopisteet voivat olla hyvinkin erilaisia. Elintarvikkeiden ainesosilla saattaa olla myös merkitystä esimerkiksi urheilijan vireeseen. Yhteyksistä on kuitenkin varsin vähän tutkittua tietoa.
Kova harjoitus herkistää erilaisille infektiosairauksille, jotka voivat pilata urheilijan harjoittelu- tai kilpailukauden. Jotkut terveysvaikutteiset elintarvikkeet voivat lisätä vastustuskykyä ja nopeuttaa sairauksista toipumista.

– Laadukkaat terveysvaikutteiset tuotteet ovat hyvä lisä silloin, kun perusta on kunnossa. Niitä pitää kuitenkin syödä säännöllisesti, jotta niillä olisi vaikutuksia, Borg huomauttaa.

Mikä peptidi?

Elintarviketta kutsutaan terveysvaikutteiseksi, jos tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että se edistää tai ylläpitää terveyttä, fyysistä suorituskykyä tai psyykkistä hyvinvointia.

Bioaktiiviset peptidit. Kasvisten, maidon tai lihan proteiinien tietyissä hajomisprosesseissa syntyy bioaktiivisia peptidejä. Suomen markkinoilla on meijerituotteita, joiden sisältämät bioaktiiviset peptidit alentavat verenpainetta.

Fenoliset yhdisteet lähes kaikissa ravintona käytettävissä kasveissa esiintyy fenolisia yhdisteitä, kuten flavonoideja, lignaaneja ja fenolihappoa. Monet niistä toimivat elimistössä antioksidantteina eli ne estävät haitallisia hapettumistapahtumia. Yhdisteiden merkitystä suolistovaivojen, syöpien ja sydän- ja verisuonitautien riskin alentamisessa tutkitaan paljon.

Kasvisterolit. Kasvisterolit ovat kasveista saatavia, steroideihin kuuluvia yhdisteitä, joita voidaan lisätä elintarvikkeisiin. Kasvisterolit estävät haitallisen kolesterolin imeytymistä elimistöön. Probiootit. Probiootit ovat eläviä mikrobivalmisteita, jotka vaikuttavat suotuisasti ihmisen terveyteen. Markkinoilla on meijeri- ja tuoremehutuotteita, joissa on käytetty probioottisia bifido- tai maitohappobakteereita.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]