Terveyssanomat 3/2002,
Kalervo Koivisto

Tuleeko terveystiedon opetuksesta sitä mitä halutaan?

Terveystiedon merkitystä oppiaineena on edelleen oleellista perustella, toteaa terveyskasvatuksen professori Lasse Kannas Jyväskylän yliopistosta, jolla on perusopetuksen, lukion ja ammatillisten oppilaitosten terveystiedon koulutuksen kehittämisvastuu.

Terveystiedon sivistys- ja arvoperusteet eivät saa lähteä yksinomaan käyttäytymismuutoksesta, vaan jo terveysperusteiden tunteminen on merkittävä kansalaisarvo.

Professori Lasse Kannaksen mielestä jokaisella sukupolvella on oikeus tietää keskeisistä omaan ja muiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja tietää keinoja terveytensä edistämiseksi.

- Eikö ole arvokkaampaa tietää jotakin omasta elimistöstään, mielen liikkeistä ja mielen maisemista kuin tietää Rooman keisareista tai Brasilian sademetsistä, Kannas pohtii. Hänen mukaansa koulujen opetussuunnitelmissa ihmistä kierretään kuin kuumaa puuroa. Tästä on osoituksena muun muassa psykologian puuttuminen perusopetuksesta. Tämä on annettu vain lukion etuoikeudeksi ikään kuin nuori särkyisi, jos hänelle annettaisiin mahdollisuus tutustua myös psyykkisiin asioihin.
- Terveystiedon opetuksella voidaan avata nuorille psyykkinen terveyden ulottuvuus ja sen avulla tukea nuoren psyykkistä kasvua myös perusopetuksessa.

Lukiossa terveystieto jatkokoulutuksen perusta

Lukiossa terveystieto on tärkeää jatkokoulutuksen kannalta. Ne lukiolaiset, jotka ovat kiinnostuneet hakeutumaan terveyden ja hyvinvoinnin ammatteihin, voivat jo tästä syksystä 2002 lähtien ottaa valinnaisena terveystiedon syventäviä kursseja. Näiden kurssien avulla perehdytään opinnoissa terveyden ammatilliseen ja tutkimukselliseen puoleen. Kursseilla opitaan muun muassa lukemaan erilaisia terveyden ja sairauksien tunnuslukuja, tekemään keskeisiä terveyden tutkimuksia tai tuntemaan ammattiin liittyvät pätevyysvaatimukset. Nämä kurssit tarjoavat lisäpanostusta hyvin motivoituneille esimerkiksi lääkäriksi, sairaanhoitajaksi tai fysioterapeutiksi aikoville nuorille.

Terveystiedolla kootaan terveyden rakennustelineitä

Terveystieto on Kannaksen mielestä erittäin merkittävä nuorten esittämien terveyskysymysten ratkaisemisessa. Kuitenkin on liikaa luvattu, jos väitetään yksinomaan terveystiedon kohottavan lasten ja nuorten kansanterveyden tasoa.

- Nuoren elämän areenat ovat hyvin moninaiset ja koulu on siinä ainoastaan yksi tärkeä perustyötä tuottava lohko, Kannas toteaa. Hänen mukaansa terveyden kuluminen ja uusiutuminen testataan varsinaisesti elämän muilla areenoilla (kaavio 1).

Professori Kannaksen mukaan koulun terveystiedolla kootaan terveyden rakennustelineitä. Niiden avulla tuotetaan uusille sukupolville keskeisiä tietoja ja taitoja sekä arvopohdiskelutaitoa.

Opettajien suhtautumisesta vähän tietoa

Kannas toteaa, että opettajien suhtautumisesta terveystietoon on vain vähän tutkimustietoa. Pari vuotta sitten liikuntatieteenlaitoksella tutkittiin asiasta kiinnostuneita liikunnanopettajia. Vastauksissaan he sijoittivat terveystiedon neljänneksi tärkeimmälle paikalle elämässä pärjäämisen kannalta.

- Myös muiden opettajaryhmien näkemykset ovat tärkeitä. Siksi Jyväskylän yliopisto on käynnistänyt vertailututkimuksen, jonka avulla selvitetään millä tavalla terveystietoon liittyvä lähtöasenne vaihtelee opettajien keskuudessa.

Terveystiedon nykytilanne

Keskeinen asia perusopetuksen tuntijakoesityksessä on yläasteen 7-9 luokkalaisten kolme terveystiedon vuosiviikkotuntia. Niille kouluille, joissa terveystieto ei ole ollut valinnaisena se on uusi lisämahdollisuus.
Perusopetuksen tuntijakoesityksen perusteella terveystieto nähdään merkittävänä myös alaluokilla. Erilaisten kompromissien johdosta terveystieto integroidaan 1-6 luokkalaisille ympäristö- ja luonnontieto -oppiaineiden ryhmään. Integroituna terveystieto ei sisällä tarkkoja viikkotuntimääriä. Entiseen käytäntöön on kuitenkin valtavasti eroa.
- Nyt terveystieto mainitaan opetussuunnitelman oppiaineluettelossa virallisena nimenä. Toinen tärkeä asia on sen paikantaminen.
Kannaksen mielestä terveystiedon voi integroida myös muihin kuin edellä mainittuihin oppiaineisiin.

- Erityisen tärkeää on saada avainryhmät täydennyskoulutukseen ja mahdollisimman monet kiinnostumaan ainekelpoisuuden saavuttamisesta.

Terveystiedon opettamisen kehittämishanke

Jyväskylän yliopistossa tehtiin kaksi vuotta sitten terveystiedon opettamisen kehittämishanke. Sen myötä yliopisto on voinut lisätä terveystiedon opettajakoulutuksen resursseja sekä terveystieteen laitoksella että luokanopettajakoulutuksessa.

- Luokanopettajat ovat tärkeässä roolissa jopa ratkaisevassa asemassa, kun he luovat terveystiedon rakennustelineiden ensimmäistä tasoa. Toivoisin, että järjestöt voisivat auttaa luokanopettajia. 20 000 luokanopettajaa on valtava määrä. Jos heistä esimerkiksi kymmenen prosenttia innostuu täydennyskoulutukseen, se on jo 2 000 opettajaa. Silloin tarvitaan runsaasti kouluttajatahoja mukaan, toteaa Kannas ja kertoo, että kaksi kuukautta sitten perustettiin ensimmäinen määräaikainen terveystiedon didaktiikan lehtorin virka Jyväskylän luokanopettajakoulutuslaitokseen.

- Se oli meille tärkeä signaali ja arvostuksen antaja, Kannas tähdentää.

- Aika näyttää minkälaisia ihmisiä terveystiedon opetustehtävissä on. Toivon, että opettamassa on henkilöitä, joilla on laudaturtason syventäviä opintoja terveystiedossa. Meillä tulee olla sadoittain opettajia, joilla on terveystiedon kursseissa loppuun saakka suoritetut opinnot.

Mitä on tapahtumassa?

Syksyllä 2001 Jyväskylässä aloitti 40 opettajaa cumlaude -tasoisen terveystiedon opiskelun. Jyväskylässä voidaan kehittämissuunnitelman mukaisesti kouluttaa 40 terveystiedon liikunnanopettajaa vuodessa ja 5-10 ulkopuolista.

- Koulutus on kallista ja terveystiedon kouluttajakoulutusta ei voida missään yliopistossa hoitaa sivutyönä. Pitää saada paljon lisäpanostusta reformin onnistumiseksi.

Kannas jakaa terveystiedon oppiaineuudistuksen neljään eri vaiheeseen:
1. Asian hyväksyminen poliittisesti.
2. Koulutuksen järjestäminen ja kehittäminen, jolla tuotetaan terveystiedon osaaminen.
3. Terveystiedon osaajien menestyminen opetustyössä.
4. Terveystiedon oppimiskokemusten merkitys lapsiin ja nuoriin.
- Viimeisin on kaikkein tärkein ja merkityksellisin vaihe, josta ollaan vielä hyvin monen askeleen päässä. Toivon, että hanke saadaan vietyä loppuun saakka menestyksellisesti.

Haastattelu ja Nuoren terveyden areenat -kaavio Kalervo Koivisto.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]