Koululiikunta 4/2002, Marko Kantomaa

Koulusuunnistus - yhteistyöllä elämyksiä

Suunnistus on suomalaisten kansalaistaito, joka kaikkien tulisi hallita. Kouluissa suunnistus kuuluu liikunnanopetuksen lajivalikoimaan. Opettajilla on mahdollisuus saada apua ja vinkkejä suunnistustuntien järjestämiseen esimerkiksi paikallisesta suunnistusseurasta tai Suomen Suunnistusliitosta.

Suunnistus jakaa koululaisten mielipiteet jyrkästi; siitä joko todella pidetään tai sitä ei siedetä lainkaan. Useimmiten suunnistuksesta nauttivat oppilaat ovat lajin aktiivisia harrastajia, jotka ovat tutustuneet suunnistuksen saloihin seuratoiminnan kautta. Sen sijaan ainoat suunnistuskokemuksensa koulun liikuntatunneilta hankkineet oppilaat saavat usein valitettavan kapea-alaisen ja yksipuolisen kuvan lajin luonteesta ja hienouksista.

Koulut sisäisessä ja keskinäisessä yhteistyössä

Lapsena koulusta saadut vähäiset ja mahdollisesti negatiiviset suunnistuskokemukset vaikuttavat myös opettajan toimintaan. Jos hänellä itsellään ei ole positiivisia kokemuksia ja elämyksiä suunnistuksesta, hänen on varmasti vaikea tarjota niitä oppilailleen.

Yleensä suunnistuksen opetus koetaan vaikeaksi ja työlääksi vaativien ja aikaa vievien ennakkovalmistelujen vuoksi. Työtä innostava ja elämyksellinen suunnistuksen opetus vaatiikin, opettajan erinomaisia, omia suunnistustaitoja tai lajiin 'vihkiytymistä' sen sijaan ei.

Monipuolisen ja kattavan, mutta ennakkovalmisteluiltaan inhimillisen suunnistuksen opetuksen edellytyksenä on opettajien välinen yhteistyö - sekä koulun sisällä että lähikoulujen välillä. Lähtökohtana on suunnistusjakson yhteinen ajankohta, jolloin ennakkovalmisteluja voidaan hyödyntää mahdollisimman monen oppilaan opetuksessa. Myös ympäristön järkevä käyttö on huomioitava etenkin opetuksen jatkuvuuden kannalta.

Useimmilla kouluilla on käytössään yksi opetuskartta, jonka maastolliset virikkeet ovat rajalliset. Kartan alueita tulisikin pyrkiä yhteistyön avulla käyttämään suunnitellusti, jotta virikkeitä riittää luokka-asteelta toiselle. Vaikka elämyksellinen suunnistuksen opetus ei vaadikaan opettajan aktiivista suunnistustaustaa, on siitä useissa organisointiin liittyvissä asioissa etua. Tätä tietotaitoa tulisi muistaa hyödyntää opettajien kesken niin koulun sisällä kuin laajemminkin koulujen välillä. Erityisosaamisen jakaminen on yksi suunnistuksen opetuksen yhteistyön perusta, joka tuo myös selkeyttä ja jatkuvuutta opetukseen.

Yhteistyötä paikallisten suunnistusseurojen kanssa

Koulun ja paikallisten urheiluseurojen välisen yhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa. Tämä pätee myös suunnistuksen opetuksessa, jossa paikallista suunnistusseuraa voidaan hyödyntää esimerkiksi liikuntatuntien organisoinnissa ja välineiden hankinnassa. Seurat tarjoavat mielellään opetus- ja koulutusapua. Keväisin ja syksyisin koulujen liikuntatunneilla voidaan mainiosti hyödyntää paikallisten suunnistusseurojen oravapolku- ja kisatapahtumien järjestelyjä.

Koulujen ja suunnistusseurojen välinen yhteistyö korostuu nykyisellä sähköisen leimausjärjestelmän aikakaudella entisestään, sillä harvalla koululla on mahdollisuutta hankkia omaa Emit-laitteistoa. Sähköinen leimausjärjestelmä tuo kuitenkin koulusuunnistukseenkin paljon kaivattua lisäväriä ja uutta mielenkiintoa. Se tarjoaa myös opettajalle runsaasti uusia mahdollisuuksia suunnistusharjoitusten suunnittelussa, oppilaiden kontrolloinnissa sekä harjoitusten arvioinnissa ja palautteiden antamisessa.

Sosiaalista maastoliikuntaa

Perinteisessä suunnistuksen opetuksessa oppilaat lähetetään suunnistusradalle väliaikalähdöllä joko yksin tai pareittain. Jotkut oppilaat löytävät kaikki rastit, toiset ovat tyytyväisiä selviydyttyään lähtöpaikalle pahemmin eksymättä.

Suunnistus on urheilulaji, joka liikuntatunnilla oikein toteutettuna tuottaa niin fyysisiä, psyykkisiä kuin sosiaalisiakin elämyksiä. Perinteisen mallin mukaan toteutettu suunnistustunti ei varmasti ole paras mahdollinen tapa hyödyntää näitä mahdollisuuksia.

Vaikka suunnistus on perimmäiseltä luonteeltaan yksilölaji, ei mikään estä tekemästä koulun suunnistustunnista lapsille mielekästä sosiaalista tapahtumaa. Pelkkä maastossa liikkuminen (rastien etsimisestä puhumattakaan) tarjoaa opettajalle erinomaisen mahdollisuuden käyttää mielikuvitustaan ja soveltaa opetuksessa uusia toimintamalleja.

Erilaiset pari- ja ryhmäharjoitukset antavat mahdollisuuden tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja reflektointiin perustuvaan oppimiseen. Arimmatkin oppilaat voivat keskittää ajatuksensa itse suunnistustehtävään ryhmän luodessa turvallisuuden tunnetta. Ryhmässä toteutettavat harjoitukset edellyttävät, että jokaisella oppilaalla on oma kartta ja muut tarvittavat apuvälineet pystyäkseen täysipainoisesti osallistumaan oppimistilanteen vuorovaikutukseen.

Vanhempien oppilaiden kanssa ideoita suunnistuksen opetukseen voidaan ottaa myös kilpasuunnistuksesta; sprintti- ja puistosuunnistukset sekä erilaiset viestit ja yhteislähtöharjoitukset tuovat mielekästä vaihtelua perinteiseen maastossa liikkumiseen. Vaellukset ja metsään suunnatut retket ovat vähemmän kilpailullinen vaihtoehto, mutta kehittävät suunnistuksenomaisesti toteutettuina maastossa liikkumisen taitoa siinä missä muutkin suunnistusharjoitukset.

Suunnistuksesta kokemuksia ja elämyksiä

Koulusuunnistuksen kehittäminen siten, että se kannustaa itseohjaavaan toimintaan ja luovaan ongelmanratkaisuun tuo suunnistuksesta esille puolia, jotka varmasti parhaiten kuvaavat sen syvintä luonnetta. Maastossa liikkuminen vaatii monipuolisia fyysisiä kykyjä ja motorisia taitoja, suunnistustehtävät taas ongelmanratkaisukykyä, nopeaa päätöksentekoa ja vahvaa itseluottamusta.

Suunnistuksen opetus, joka mekaanisten ja opettajan valmiiksi miettimien ratkaisujen sijaan ohjaa enemmän suunnistusajatusta kehittävään itse-oivaltamiseen, on haasteellinen tehtävä opettajalle. Mieleenpainuvia ja jännittäviä, mutta kannustavia ja turvallisia oppimiskokemuksia sisältävän suunnistusharjoituksen suunnittelu ja toteutus vaatii harjoittelua opettajaltakin.

Yhteistyö kaikissa muodoissaan antaa kuitenkin voimavaroja niin opettajille kuin oppilaillekin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Parhaimmillaan suunnistus tarjoaa oppilaille aitoja onnistumisen elämyksiä luonnollisessa ympäristössä, vaihtoehtona tietotekniikalle ja massaviihteelle.

kuva: Pirjo Valjanen, Suomen Suunnistusliitto

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]