Sana 28/2002, Lotta Lehtonen

Tietoisku rippikoululeirillä: Vaaratonta huumetta ei ole

Helsinkiläisen Agricolan kirkon rippikoululeirillä
valistettiin huumeiden vaaroista. Eikä vain valistettu,
vaan kehotettiin nuoria miettimään, miksi huumeita yleensä käytetään.

Agricolan kirkon rippileireillä huumevalistusta on annettu jo vuodesta 1995 alkaen. Juhannuksen alla pidetyllä rippileirillä ilmeni, että valtaosalla nuorista oli huumeista jokseenkin realistinen kuva. Muutama uskoi tiedostusvälineiden antamaan kuvaan, että hasis on mieto ja vaaraton huume.

Tietoiskun antaja rikosylikonstaapeli Yrjö Ketonen Helsingin huumepoliisista on juureva ja leppoisa mies. Hänellä on takanaan pari vuotta järjestyspoliisina, kymmenen vuotta huumepoliisina ja toinen mokoma talousrikostutkinnassa. Nyt hän on jälleen huumepoliisina. Tällä erää hän päätyönään valistaa huumeiden vaaroista.

Hän arvioi tekevänsä vuodessa satakunta keikkaa kaikkialle minne pyydetään, kouluihin, armeijaan, vanhempainiltoihinja raja-vartiolaitokseen. Tietoa huumeista ovat kaivanneet myös sosiaalityöntekijät, lääkärit ja sairaaloiden henkilökunta.
Nyt on vuorossa rippikoululeiri, jossa on mukana 19 oppilasta. Isosia on viisi ja opettajia kolme: Agricolan kirkkopiirin pastori Pekka Rainio, nuorisotyöntekijä Tuula Hietaranta sekä opettaja Pekka Auvinen. Tyttöjä leiriläisistä on 11 ja poikia 8.

Ketonen ei luennoi, vaan kyselee nuorilta heidän käsityksiään huumeista ja haastaa heidät keskusteluun. Miksi huumeita käytetään? Mitä sanoisit, jos sinulle tarjottaisiin? Mitä vaaroja huumeiden käyttöön liittyy? Pohtikaa pöytäkunnittain!
Aluksi pohditaan, miksi huumeita ylipäätään käytetään. Vastaukset Ketonen kirjaa fläppitaululle. Uteliaisuus. Kaverit. Unohtaa arkihuolet. Hyvä olo. Kun Ketonen kysyy, mitä nuoret pitävät merkittävimpänä syynä, hän saa vastauksen "hyvä olo".

-Hyvä olo vaihtuu aina ennen pitkää pahaan oloon. Huumeissa onkin se hirvittävyys, ettei niistä tule heti pahaa oloa. Niistä ei tule krapulaa niin kuin viinasta. Sitten kuvitellaan, että tämähän onkin hyvä homma ja että voin lopettaa koska tahansa, Ketonen korjaa.

-Siinä käykin niin, että kun käyttää jotakin kamaa muutaman viikon, alkaakin tulla vierotusoireita, jos lopettaa käytön. Vieroitusoireita paetaan käyttämällä lisää kamaa ja niin ajaudutaan vähitellen huumekierteeseen.

Vääriä käsityksiähasiksesta

Yksi kuulijoista "tietää", että hasiksesta ei jää koukkuun.
- Mulla on viisi tuttua, jotka polttaa hasista eikä niille oo käynyt kuinkaan.
-Hasis ei tapa, mutta sen poltto aiheuttaa psyykkisen riippuvuuden. Suomen yleisimmän huumausaineen hasiksen vaikuttava ainesosa THC varastoituu rasvaliukoisena aineena aivoihin yhdestä ainoasta käyttökerrasta kuudeksi viikoksi. Viikottaisesta käytöstä pää sekoaa aivan varmasti, Ketonen korjaa.
-Pidempään käytettynä hasis aiheuttaa apatiaa, passiivisuutta, heikentää lähimuistia, altistaa syövälle, voi aiheuttaa hasis- psykoosin tai laukaista skitsofrenian. Alkuilojen jälkeen alkaa tulla masennusta, mikä voi aiheuttaa siirtymistä muihin huumeisiin.

Ketonen kyselee oppilaiden tietoja huumelaista. Myymistä ja hallussapitoa pidetään kiellettynä, mutta yksi pitää käyttöä kiellettynä, toinen sallittuna. Ketonen korjaa käsitykset ilmoittamalla, että kaikki kolme ovat kiellettyjä, mutta käytöstä selviää yleensä sakoilla.

Yksi tyttö viittaa ja kysyy:
-Tuleeks rikosrekisteriin joka tapauksessa merkintä, jos jää kiinni mistä tahansa noista kolmesta?
-Tommonen sakko ei tule, Ketonen vastaa.
-Mikä sitten tulee?
-Jos seurauksena on vankilatuomio. Poliisirekisterissä säilyvät joka tapauksessa kaikki merkinnät ja ne voivat tulla eteen ammatin valinnassa tai työpaikan saannissa. Käytöstä voi siis tulla haittaa elämän myöhemmässä vaiheessa.
Sitten mietitään, mikä estäisi huumekokeilut jo ennalta. Vastaukset Ketonen kirjaa taas fläppitaululle ja kannustaa oppilaita keksimään lisää. Hyvät harrastukset. Hyvä kaveripiiri. Itsekuri. Hyvä itsetunto.
Joukossa on taas kapinallisiakin: Se, että vanhemmat laittaa lukkojen taakse eikä anna rahaa. Ketonen ei provosoidu, vaan kyselee edelleen, mitä nuoret sanoisivat, jos joku heidän hyvä kaverinsa tarjoaisi huumeita.
Suurin osa ilmoittaa kieltäytyvänsä. "Ei kiitos." "Ottaisin ne pois." "Ei nuoret välttämättä edes tiedä, mitä ne tekee." "Vois vähän valistaa." Oppositiokin sanoo sanottavansa. "Ei se oo mun asia, jos kaveri käyttää. Jos joku polttaa niin polttaa!"

Tappava hupihuume

Ketonen kertoo viattomana pidetyn trendihuumeen ekstaasin petollisuudesta. Menestyneet nuorethan vauhdittavat sillä viikonloppubailujaan ja pitävät alkoholin käyttäjiä pelkkinä surkimuksina.

Ketonen heijastaa piirtoheittimellä seinälle todellisen myrkkyluettelon.
-Suomessa tavatuissa ekstaasitableteissa voi olla heroiinia, kokaiinia, jopa LSD:tä ja metafmetamiinia, joka on amfetamiinin vahvempi versio. Näitä kaikkia voi olla sekaisin yhdessä ainoassa tabussa eikä niissä ole tuoteselosteita. Yksikin tabletti voi tappaa. Jos bailujen aikana ei juo tarpeeksi nestettä, voi kuolla lämpöhalvaukseen. Aivoja tää roju vahingoittaa niin, että jos sitä usein käyttää, voi vajota masennukseen, mihin ei auta enää mikään lääke.
Huumeiden vaaroista kuulijoilla on jokseenkin realistiset käsitykset. Aivot pehmenee. Tulee välinpitämättömäksi. Paikat rappeutuu. Ihmissuhteet kärsii. Tulee finanssiongelmia.
-Mites ne sitten ratkaistaan, Ketonen kysäisee.
-Varastelemalla.
-Jos ei oo rahaa, voi alkaa kaupata itseään.
Ketonen huomauttaa, että prostituutio liittyy naisilla olennaisesti huumeiden käyttöön. Lisäksi huumeiden käyttäjä imee itseensä rikollisuuden. Ensiksi varastetaan kotoa, sitten kaupoista, sitten murretaan autoja, ryöstellään ja rahoitetaan käyttöä myymällä aineita.
-EU-maissa on todettu, että yli puolet kaikista rikoksista liittyy joko suoraan tai välillisesti huumeisiin. Huumeiden rahoitus tuo mukanaan ryöstöjä, pahoinpitelyjä, kiristyksiä ja myös tappoja ja murhia etenkin huumevelkoja perittäessä.
-Sitten tulevat vakavat sairaudet. Yli puolet Suomessa todetuista hiv-tartunnoista liittyy piikkihuumeiden käyttöön. Noin 60 prosentilla käyttäjistä on C-hepatiitti. Lähinnä heroiinin yliannostuksiin kuoli 90-luvulla liki 400 nuorta.
-Kun käyttöön kuolleita on löydetty, niin arvatkaa, mikä on ollut heidän maallinen omaisuutensa? Kännykkä, huumeruisku, kiristysside, tummapohjainen lusikka ja tupakanfiltteri. Siinä on heidän arvomaailmansa.

Huumevelat kuolemanvakava asia

Ketosen kuvaus jatkuu.
-Diileri antaa ensiksi ovelasti huumeen ilmaiseksi ja sitten velaksi kovaa korkoa vastaan. Velkaa ei mitenkään pysty maksamaan rehellisesti. On selvää, että on tehtävä pahaa ja paljon tai kysymyksessä voi olla hengen meno.
-Puotilassa asuva opiskelija oli jäänyt huumeista velkaa 50.000 markkaa eikä pystynyt sitä maksamaan. Opiskelijan asuntoon tunkeutui partio, joka katkoi ensin sen sormet yksi kerrallaan ja sitten raajat. Sitä kidutettiin viisi tuntia ennen kuin siltä lähti henki.

-Täällä Suomessa? yksi pojista kysyy vakavana kuin uskomatta kuulemaansa.
-Kyllä. Huumevelkakierteeseen joutuu äkkiä sitä itse edes huomaamatta. Tämä on niin kovaa peliä, että kannattaa jättää kokeilutkin väliin. Huumebisnes on nykyisin häikäilemättömien venäläisten ja virolaisten ammattirikollisten käsissä.
Lopuksi Ketonen kertoo 16-vuotiaasta tytöstä, joka oli käyttänyt heroiinia useita vuosia.

-Hän kirjoitti Pasilan putkassa tekstin, mitä pidän vaikuttavimpana kuvauksena käyttäjän elämästä mitä olen koskaan nähnyt.
"Kuningas huumausaine minun paimeneni, kaikki tulee aina minulta puuttumaan. Hä panee minut makaamaan katuojaan ja vie minut myrkyllisten vesien ääreen. Hän tuhoaa sieluni, hän johtaa minut pahuuden teille. Minä tulen vaeltamaan kurjuuden laaksossa ja tekemään kaikkea pahaa, sillä sinä huumausaine olet kanssani. Sinä tyhjensit perheeni pöydän. Sinä veit järjen päästäni. Minun maljani on surusta ylitsevuotavainen. Huumausaine seuraa minua kaiken elinaikani ja saan asua kadotettujen huoneessa iankaikkisesti."

-Ei elämän näin lohdutonta tarvitsisi olla. Kyllä huumehelvetistäkin pitkäaikaisessa hoidossa ja hyvän tuen avuin pääsee irti, mutta parasta olisi, jos ei lähtisi leikkimään millään aineilla.

Terveet rajat hukassa?

Tuula Hietaranta arvioi, että nuoret suhtautuvat huumeisiin entistä myönteisemmin. Hän arvelee yhdeksi syyksi sen, että myös aikuisten maailma on mennyt suuntaan, missä kaikki on sallittua. Myös vanhempien kyky asettaa terveitä rajoja näyttää olevan usein hukassa.

-Tuntuu siltä, että kaikkia auktoriteetteja ja rajoja suorastaan vihataan. Haistattelua ja nimittelyä kuulee vuosi vuodelta enemmän. Joutuu kysymään, laitetaanko kotona enää mitään rajoja ja annetaanko siellä minkäänlaista tapakasvatusta, Hietaranta pohtii.

Pastori Pekka Rainio kertoo, että tänä vuonna rippikoululeirien huumevalistukseen on panostettu erityisesti tuomiorovasti Mikko Heikan kehotettua alueensa seurakuntia tähän. Vuoden alussahan paljastui niin sanottu Eiran jengi, jossa pääasiassa parikymppiset nuoret olivat imeneet hasisrinkiinsä jopa 13-14-vuotiaita. Eiran jengi oli puolestaan osa isompaa huumevyyhtiä.
Huumepoliisista kerrottiin, että poliisi antoi tapauksen julkisuuteen poikkeuksellisesti jo ennen tuomioiden julistamista esitutkinnan ollessa vielä kesken, koska se halusi herätellä alueen vanhempia kiinnittämään huomiota lastensa tekemisiin.

Koska juttuun oli sekaantunut hyvin nuoria, huumepoliisi katsoi, että ennaltaehkäisy ja huumeiden kokeilun ja käytön pysäyttäminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeämpää kuin se, että saadaan mahdollisimman monta tuomituksi.
Risto Kyröläinen

Huumetieto leviää tuttavapiirissä

lNuorten päihteidenkäytöstä liikkuu monenlaista tietoa. Yhden mielestä nuorten kännääminen on lisääntynyt valtavasti. Toinen ei tunne ketään alkoholia käyttävää nuorta. Onko totuus jossakin näiden välissä?
Nuorten päivittäinen tupakointi ja alkoholin käyttö yleistyivät 1990-luvulla, kertoo Stakesin Nuorten terveystapatutkimus vuodelta 2001. Nuuskaaminen ja humalajuominen kääntyivät kuitenkin laskuun vuosien 1999 ja 2001 välillä.
Raittiiden nuorten määrä laski viime vuosikymmenellä, mutta nyt lukumäärä on pysynyt kutakuinkin paikallaan.

Huumetietoa kadulta ja koulusta

Terveystapatutkimuksessa nuorilta kysyttiin, tuntevatko he huumeita kokeilleita ja onko heille itselleen tarjottu huumeita. Kaksi kolmannesta 16-18 vuotiaista tytöistä ja puolet samanikäisistä pojista tietävät ainakin yhden huumeita kokeilleen. Nuoret saavat siis välitöntä tietoa huumeista tuttavapiiristään.
Ennen tietoa huumeista saatiin koulussa ja erilaisilla valistusluennoilla. Nyt valistus kilpailee kaduilta ja kavereilta saadun tiedon kanssa.
Vielä 1990-luvun alussa huumeita nuorille tarjosivat tuntemattomat ihmiset, mutta nykyisin huumetta tarjoava todennäköisesti kuuluu nuoren tuttavapiiriin. Vuoden 1997 Kouluterveyskysely paljastaa, että tupakointi altistaa myös kannabishuumeiden kokeiluun.

Ripari-ikäisiä kannattaa valistaa

Tupakointi, päihteiden käyttö ja huumekokeilut ovat ajankohtaisia yleensä vasta yli 12-vuotiaille. Kokeilut tapahtuvat usein kuitenkin ennen rippikouluikää. Ehkäisyn ja valistuksen kannalta keskeisiä ovatkin 6-9-luokkalaiset. Rippikoululeirien päihdeoppitunnit osuvat oikean ikäisiin nuoriin. Päihteidenkäyttökeskustelussa unohtuvat usein täysin raittiit nuoret. Viidennes nuorista ei koskaan edes kokeile tupakkaa tai juo itseään humalaan. 18-vuotiaistakin noin 8 prosenttia ei juo alkoholia lainkaan.

Lähteet: Nuorten terveystapa-tutkimus 2001, Stakes Kouluterveyskysely 1997

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]