Voi Hyvin 2/2002, Soila Niklander

Rohdot helpottavat alakuloa

Valon kasvi, mäkikuisma, lievittää masennusta ja tasapainottaa mieltä. Kauranverso lisää itseluottamusta, ja kärsimyskukka poistaa stressiä ja helpottaa unentuloa.

Jo vanhastaan on tiedetty, että monet kasvit sopivat alavireisyyden ja masennuksen itsehoitoon: ne kohottavat mielialaa, rauhoittavat, lisäävät itseluottamusta ja elämäniloa. Elämänasenteemme, ravinnon, liikunnan, levon ja luonnonmukaisten hoitojen lisäksi voimme vaikuttaa mieleemme ja kehoomme erilaisten kasvien avulla.

- Kasvit ja niistä tehdyt valmisteet eivät poista masennuksen tai alakulon perimmäisiä syitä, mutta ne voivat antaa voimia vaikeidenkin prosessien läpikäymiseen. Lukuisissa kasveissa on aineita, jotka tukevat elimistön omaa paranemista, sanoo rohdosoppiin erikoistunut proviisori Kaija Heikkilä, joka on 21 vuoden ajan työskennellyt A. Vogel Oy:ssä.

Kasveja on vuosisatojen ajan käytetty ulkoisesti ja sisäisti kohentamaan apeata mieltä ja vahvistamaan vastustuskykyä. Niitä nautitaan ruokana ja juomana ja niistä valmistetaan lääkkeitä, rohtoja, uutteita, öljyjä, voiteita ja muita hoitavia tuotteita. Myös kasvien tuoksut hoitavat, lohduttavat, virkistävät tai piristävät.

Erilaiset itsehoidon keinot - esimerkiksi luontaistuotteet, vitamiinit,
luonnonmukaiset hoidot, liikunta, meditaatio ja luova ilmaisu - ovat tärkeitä mielen tasapainottajia nimenomaan masennuksen ennaltaehkäisyssä, alavireisyydessä ja masennuksen lievemmissä muodoissa.

Kaija Heikkilän mielestä kasveista tehdyt itsehoitovalmisteet sopivat hyvin esimerkiksi ihmisille, joiden itseluottamus alkaa horjua liian kovien työpaineiden vuoksi, palautuminen jää vähiin eivätkä he osaa irrottautua töistä. Sen sijaan, että heille määrättäisiin "ilo- tai jaksamispillereitä", heidän kannattaa kokeilla pysähtymistä ja itsetutkiskelua sekä niitä tukevia luontaistuotteita. Rohdosvalmisteiden yksi hyvä puoli on, että ne kirkastavat ajatuksia, toisin kuin monet psyykenlääkkeet, jotka turruttavat.
- Siinä vaiheessa, kun lähipiiri alkaa miettiä, pitäisikö stressaantuneen tai alavireisen pysähtyä ja hakea apua, on viimeinen hetki itsehoitoon. Myös lähimmäisten omaa jaksamista voi lisätä esimerkiksi kauranversouutteella.

Mäkikuismasta elämäniloa

Mäkikuisma on monipuolinen yrtti, joka tunnettiin jo antiikin ajalla ja johon on liitetty myös maagisia piirteitä. Paidan alla pidetty kuismakimppu teki sotilaasta haavoittumattoman. Kasvin uskottiin auttavan mieleltään masentuneita, paholaisen riivaamia. Kasvilla häädettiin pahoja henkiä ja suojeltiin karjaa noidilta. Kasvin tummanpunaiset pisteet yhdistettiin perimätiedossa vereen, ja kasvin kansainväliset nimet (St John´Wort, Johanniskraut, Johannesört) sekä kasvista valmistettava johannisöljy viittaavat Johannes Kastajan vereen.

Keltaista mäkikuismaa pidetään auringon ja valon kasvina. Tuntuu kuin kasvi keräisi itseensä auringon valoa antaakseen sitä ihmiselle takaisin synkkinä päivinä. Kasvi rauhoittaa, lievittää tuskaisuutta, tasapainottaa mielialavaihteluita ja lisää kykyä tuntea elämäniloa.

- Sen avulla elämänlaatu ja jaksaminen lisääntyvät, ja syvän unen määrä kasvaa. Mäkikuismaa kannattaa kokeilla, kun masennus aiheuttaa haluttomuutta, avuttomuutta, nukahtamisongelmia, sydänoireita, päänsärkyä ja uupumusta, Kaija Heikkilä kertoo.

Mäkikuismassa on monia vaikuttavia aineita, joista tutkituin on hyperisiini, kasvissa esiintyvä punainen väriaine. Sitä on käytetty lääketieteessä jo pitkään alakuloisuuden ja masennuksen hoidossa. Kannattaa muistaa, että hyperisiini herkistää valolle.

Mäkikuisman tehoa on tutkittu paljon, ja sen on todettu auttavan lievään ja keskivaikeaan masennukseen. Esimerkiksi Saksassa mäkikuismavalmisteet ovat nykyisin täysin tavanomainen, varteenotettava vaihtoehto määrättäessä lääkitystä masennukseen. Vakavaan masennukseen mäkikuisman ei ole todettu tehoavan; viime vuonna tehdyn kontrolloidun kaksoissokkokokeen mukaan mäkikuismauute ei lievittänyt vakavaa masennusta yhtään paremmin kuin lumelääke.

Mäkikuisma on varsin turvallinen ja tehokas rohdos lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa, myös pitkäaikaisesti käytettynä, ellei samanaikaisesti käytetä muuta lääkitystä. Mäkikuisma saattaa heikentää joidenkin lääkkeiden tehoa, koska se lisää maksan entsyymien aktiivisuutta. Mäkikuismavalmisteita myydään tästä syystä Suomessa vain apteekeissa, jolloin farmaseutti voi opastaa niiden käytössä. Myynnissä on neljä valmistetta, ja niiden pakkauksissa on varoitus, ettei ainetta tule käyttää muiden lääkevalmisteiden kanssa.

Kaura rentouttaa

Kaura tunnetaan ennen kaikkea monipuolisena ja terveellisenä ravintokasvina, mutta myös rohtona, joka rauhoittaa niin ihmisiä kuin eläimiäkin. Kauran oraissa ja vihreissä versoissa on rauhoittavia, unettomuutta ja hermostuneisuutta poistavia aineita, ennen kaikkea aveniinia. Versoissa on muun muassa piitä, rautaa, mangaania, sinkkiä ja flavonoideja.

Hyödylliset aineet saadaan talteen joko uuttamalla vihreä kaura tuoreena tai puristamalla siitä mehua. Homeopatiassa tuoreesta kukkivasta kasvista tehtyä uutetta käytetään "hermoheikkouteen". Kaija Heikkilä pitää kauranversoa kantavana kasvivoimana. Se lisää ruumiillista ja henkistä vahvuutta.

- Kauranversouute sopii parhaiten ihmisille, jotka ovat arkoja, epävarmoja ja pelokkaita, joiden on vaikea tehdä ja pitää päätöksiä. Se auttaa kahvikuppineuroosiin, ramppikuumeeseen ja muihin jännitystiloihin lisäämällä itseluottamusta.
Kauraa voi käyttää myös ulkoisesti: kaurakylpy hoitaa sekä ihoa että mieltä.

Kärsimyskukkaa ahdistukseen

Kärsimyskukkaa on käytetty jo kauan unihäiriöiden, hermostuneisuuden ja stressin hoidossa, varsinkin yhdessä mäkikuisman ja humalan kanssa.
- Kärsimyskukkauute on erityisen sopiva henkilöille, jotka stressaantuvat, koska ajattelevat olevansa korvaamattomia. Kärsimyskukka pysäyttää, rauhoittaa ja tasapainottaa. Sillä on lievä kipua ja kolotusta poistava vaikutus, ja se helpottaa unen tuloa, Kaija Heikkilä kuvailee.

Kärsimyskukassa yhdistyy ominaisuuksia, jotka ovat voimakkaampia, mutta samalla yksipuolisempia monissa muissa lääkitsevissä kasveissa. Kaura rauhoittaa tehokkaammin, ja orapihlaja on tehokkaampi sydän- ja verenkiertorohto. Kärsimyskukassa samat ominaisuudet ovat lievempinä. Se auttaa ahdistukseen ja hermostuneisuuteen ja lievittää hermostoperäisiä sydänvaivoja.

Sitruunamelissasta mielenrauhaa

Vain harvoilla kasveilla on niin rauhoittava vaikutus kuin melissalla, jota nimitetään myös sitruunamelissaksi sen sitronellaöljystä tulevan tuoksun vuoksi. Tätä sydän- ja hermoyrtiksi kutsuttua kasvia on perinteisesti käytetty sydämen ja hermojen rauhoittamiseen, melankolian parantamiseen sekä mielenrauhan ja henkisen tasapainon palauttamiseen.

Nykyisinkin sitruunamelissaa käytetään psyykkisperäisiin sydänvaivoihin, migreeniin, kuukautis- ja vaihdevuosivaivoihin sekä hermostollisiin vatsan ja suoliston kipuihin ja vaivoihin.

Humala rohkaisee

Hamppukasveihin kuuluvaa humalaa on oluen maustamisen lisäksi käytetty kansanperinteessä rohtona, joka rauhoittaa mieltä, lievittää pelkotiloja ja levottomuutta sekä poistaa jännittyneisyyttä.

- Humalateetä on käytetty unta antamaan, ja sekoitettuna muihin rohtoihin kuten valeriaanaan, kärsimyskukkaan ja kuismiin sen vaikutus tehostuu, Kaija Heikkilä kertoo.

Koska humalan rauhoittavat aineet ovat haihtuvia, yksinkertainen käyttötapa on panna pari kourallista humalankäpyjä tyynyliinan sisään unen tuloa helpottamaan. Humalan karvaat aineet tehoavat ruuansulatusvaivoihin.

Orapihlaja on sydämen ystävä

Orapihlaja on kansanperinteessä sydämen puu, jonka on myös tutkimuksissa todistettu parantavan verenkiertoa ja lisäävän siten virtausta sydämen sepelvaltimoissa. Sillä on suotuisa vaikutus lieviin rytmihäiriöihin. Orapihlajanmarjauutetta ei tule käyttää ilman lääkärin lupaa samanaikaisesti sydänlääkkeiden kanssa, sillä se voi voimistaa niiden vaikutusta.

Orapihlaja on mieto rohto, jonka käyttö vahvistaa sydämen toimintaa, tasoittaa verenpainetta ja rauhoittaa mieltä.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]