|
 
Voi Hyvin 2/2002, Soila Niklander
Rohdot
helpottavat
alakuloa
Valon
kasvi, mäkikuisma, lievittää masennusta ja
tasapainottaa mieltä. Kauranverso lisää itseluottamusta,
ja kärsimyskukka poistaa stressiä ja helpottaa unentuloa.
Jo
vanhastaan on tiedetty, että monet kasvit sopivat alavireisyyden
ja masennuksen itsehoitoon: ne kohottavat mielialaa, rauhoittavat,
lisäävät itseluottamusta ja elämäniloa.
Elämänasenteemme, ravinnon, liikunnan, levon ja
luonnonmukaisten hoitojen lisäksi voimme vaikuttaa mieleemme
ja kehoomme erilaisten kasvien avulla.
-
Kasvit ja niistä tehdyt valmisteet eivät poista
masennuksen tai alakulon perimmäisiä syitä,
mutta ne voivat antaa voimia vaikeidenkin prosessien läpikäymiseen.
Lukuisissa kasveissa on aineita, jotka tukevat elimistön
omaa paranemista, sanoo rohdosoppiin erikoistunut proviisori
Kaija Heikkilä, joka on 21 vuoden ajan työskennellyt
A. Vogel Oy:ssä.
Kasveja on vuosisatojen ajan käytetty ulkoisesti ja sisäisti
kohentamaan apeata mieltä ja vahvistamaan vastustuskykyä.
Niitä nautitaan ruokana ja juomana ja niistä valmistetaan
lääkkeitä, rohtoja, uutteita, öljyjä,
voiteita ja muita hoitavia tuotteita. Myös kasvien tuoksut
hoitavat, lohduttavat, virkistävät tai piristävät.
Erilaiset
itsehoidon keinot - esimerkiksi luontaistuotteet, vitamiinit,
luonnonmukaiset hoidot, liikunta, meditaatio ja luova ilmaisu
- ovat tärkeitä mielen tasapainottajia nimenomaan
masennuksen ennaltaehkäisyssä, alavireisyydessä
ja masennuksen lievemmissä muodoissa.
Kaija
Heikkilän mielestä kasveista tehdyt itsehoitovalmisteet
sopivat hyvin esimerkiksi ihmisille, joiden itseluottamus
alkaa horjua liian kovien työpaineiden vuoksi, palautuminen
jää vähiin eivätkä he osaa irrottautua
töistä. Sen sijaan, että heille määrättäisiin
"ilo- tai jaksamispillereitä", heidän
kannattaa kokeilla pysähtymistä ja itsetutkiskelua
sekä niitä tukevia luontaistuotteita. Rohdosvalmisteiden
yksi hyvä puoli on, että ne kirkastavat ajatuksia,
toisin kuin monet psyykenlääkkeet, jotka turruttavat.
- Siinä vaiheessa, kun lähipiiri alkaa miettiä,
pitäisikö stressaantuneen tai alavireisen pysähtyä
ja hakea apua, on viimeinen hetki itsehoitoon. Myös lähimmäisten
omaa jaksamista voi lisätä esimerkiksi kauranversouutteella.
Mäkikuismasta elämäniloa
Mäkikuisma on monipuolinen yrtti, joka tunnettiin jo
antiikin ajalla ja johon on liitetty myös maagisia piirteitä.
Paidan alla pidetty kuismakimppu teki sotilaasta haavoittumattoman.
Kasvin uskottiin auttavan mieleltään masentuneita,
paholaisen riivaamia. Kasvilla häädettiin pahoja
henkiä ja suojeltiin karjaa noidilta. Kasvin tummanpunaiset
pisteet yhdistettiin perimätiedossa vereen, ja kasvin
kansainväliset nimet (St John´Wort, Johanniskraut,
Johannesört) sekä kasvista valmistettava johannisöljy
viittaavat Johannes Kastajan vereen.
Keltaista
mäkikuismaa pidetään auringon ja valon kasvina.
Tuntuu kuin kasvi keräisi itseensä auringon valoa
antaakseen sitä ihmiselle takaisin synkkinä päivinä.
Kasvi rauhoittaa, lievittää tuskaisuutta, tasapainottaa
mielialavaihteluita ja lisää kykyä tuntea elämäniloa.
-
Sen avulla elämänlaatu ja jaksaminen lisääntyvät,
ja syvän unen määrä kasvaa. Mäkikuismaa
kannattaa kokeilla, kun masennus aiheuttaa haluttomuutta,
avuttomuutta, nukahtamisongelmia, sydänoireita, päänsärkyä
ja uupumusta, Kaija Heikkilä kertoo.
Mäkikuismassa
on monia vaikuttavia aineita, joista tutkituin on hyperisiini,
kasvissa esiintyvä punainen väriaine. Sitä
on käytetty lääketieteessä jo pitkään
alakuloisuuden ja masennuksen hoidossa. Kannattaa muistaa,
että hyperisiini herkistää valolle.
Mäkikuisman
tehoa on tutkittu paljon, ja sen on todettu auttavan lievään
ja keskivaikeaan masennukseen. Esimerkiksi Saksassa mäkikuismavalmisteet
ovat nykyisin täysin tavanomainen, varteenotettava vaihtoehto
määrättäessä lääkitystä
masennukseen. Vakavaan masennukseen mäkikuisman ei ole
todettu tehoavan; viime vuonna tehdyn kontrolloidun kaksoissokkokokeen
mukaan mäkikuismauute ei lievittänyt vakavaa masennusta
yhtään paremmin kuin lumelääke.
Mäkikuisma
on varsin turvallinen ja tehokas rohdos lievän ja keskivaikean
masennuksen hoidossa, myös pitkäaikaisesti käytettynä,
ellei samanaikaisesti käytetä muuta lääkitystä.
Mäkikuisma saattaa heikentää joidenkin lääkkeiden
tehoa, koska se lisää maksan entsyymien aktiivisuutta.
Mäkikuismavalmisteita myydään tästä
syystä Suomessa vain apteekeissa, jolloin farmaseutti
voi opastaa niiden käytössä. Myynnissä
on neljä valmistetta, ja niiden pakkauksissa on varoitus,
ettei ainetta tule käyttää muiden lääkevalmisteiden
kanssa.
Kaura rentouttaa
Kaura tunnetaan ennen kaikkea monipuolisena ja terveellisenä
ravintokasvina, mutta myös rohtona, joka rauhoittaa niin
ihmisiä kuin eläimiäkin. Kauran oraissa ja
vihreissä versoissa on rauhoittavia, unettomuutta ja
hermostuneisuutta poistavia aineita, ennen kaikkea aveniinia.
Versoissa on muun muassa piitä, rautaa, mangaania, sinkkiä
ja flavonoideja.
Hyödylliset
aineet saadaan talteen joko uuttamalla vihreä kaura tuoreena
tai puristamalla siitä mehua. Homeopatiassa tuoreesta
kukkivasta kasvista tehtyä uutetta käytetään
"hermoheikkouteen". Kaija Heikkilä pitää
kauranversoa kantavana kasvivoimana. Se lisää ruumiillista
ja henkistä vahvuutta.
-
Kauranversouute sopii parhaiten ihmisille, jotka ovat arkoja,
epävarmoja ja pelokkaita, joiden on vaikea tehdä
ja pitää päätöksiä. Se auttaa
kahvikuppineuroosiin, ramppikuumeeseen ja muihin jännitystiloihin
lisäämällä itseluottamusta.
Kauraa voi käyttää myös ulkoisesti: kaurakylpy
hoitaa sekä ihoa että mieltä.
Kärsimyskukkaa
ahdistukseen
Kärsimyskukkaa
on käytetty jo kauan unihäiriöiden, hermostuneisuuden
ja stressin hoidossa, varsinkin yhdessä mäkikuisman
ja humalan kanssa.
- Kärsimyskukkauute on erityisen sopiva henkilöille,
jotka stressaantuvat, koska ajattelevat olevansa korvaamattomia.
Kärsimyskukka pysäyttää, rauhoittaa ja
tasapainottaa. Sillä on lievä kipua ja kolotusta
poistava vaikutus, ja se helpottaa unen tuloa, Kaija Heikkilä
kuvailee.
Kärsimyskukassa
yhdistyy ominaisuuksia, jotka ovat voimakkaampia, mutta samalla
yksipuolisempia monissa muissa lääkitsevissä
kasveissa. Kaura rauhoittaa tehokkaammin, ja orapihlaja on
tehokkaampi sydän- ja verenkiertorohto. Kärsimyskukassa
samat ominaisuudet ovat lievempinä. Se auttaa ahdistukseen
ja hermostuneisuuteen ja lievittää hermostoperäisiä
sydänvaivoja.
Sitruunamelissasta mielenrauhaa
Vain
harvoilla kasveilla on niin rauhoittava vaikutus kuin melissalla,
jota nimitetään myös sitruunamelissaksi sen
sitronellaöljystä tulevan tuoksun vuoksi. Tätä
sydän- ja hermoyrtiksi kutsuttua kasvia on perinteisesti
käytetty sydämen ja hermojen rauhoittamiseen, melankolian
parantamiseen sekä mielenrauhan ja henkisen tasapainon
palauttamiseen.
Nykyisinkin sitruunamelissaa käytetään psyykkisperäisiin
sydänvaivoihin, migreeniin, kuukautis- ja vaihdevuosivaivoihin
sekä hermostollisiin vatsan ja suoliston kipuihin ja
vaivoihin.
Humala rohkaisee
Hamppukasveihin
kuuluvaa humalaa on oluen maustamisen lisäksi käytetty
kansanperinteessä rohtona, joka rauhoittaa mieltä,
lievittää pelkotiloja ja levottomuutta sekä
poistaa jännittyneisyyttä.
-
Humalateetä on käytetty unta antamaan, ja sekoitettuna
muihin rohtoihin kuten valeriaanaan, kärsimyskukkaan
ja kuismiin sen vaikutus tehostuu, Kaija Heikkilä kertoo.
Koska
humalan rauhoittavat aineet ovat haihtuvia, yksinkertainen
käyttötapa on panna pari kourallista humalankäpyjä
tyynyliinan sisään unen tuloa helpottamaan. Humalan
karvaat aineet tehoavat ruuansulatusvaivoihin.
Orapihlaja on sydämen ystävä
Orapihlaja
on kansanperinteessä sydämen puu, jonka on myös
tutkimuksissa todistettu parantavan verenkiertoa ja lisäävän
siten virtausta sydämen sepelvaltimoissa. Sillä
on suotuisa vaikutus lieviin rytmihäiriöihin. Orapihlajanmarjauutetta
ei tule käyttää ilman lääkärin
lupaa samanaikaisesti sydänlääkkeiden kanssa,
sillä se voi voimistaa niiden vaikutusta.
Orapihlaja
on mieto rohto, jonka käyttö vahvistaa sydämen
toimintaa, tasoittaa verenpainetta ja rauhoittaa mieltä.
Mieleniloa
luonnon konstein
Rohdoskasvit
Mäkikuisma (Hypericum perforatum)
Kaura (Avena sativa)
Kärsimyskukka (Passiflora incarnata)
Sitruunamelissa (Melissa officinalis)
Humala (Humulus lupulus)
Orapihlajat (Crataegus laevigata, C. oxyacantha eli
pyöreäliuskaorapihlaja)
Aromaterapia
(hieronta, tuoksut, kylvyt)
Mielialaa kohottavia eteerisiä öljyjä:
bergamotti, geranium, sitruuna, appelsiini, jasmiini,
mänty, santelipuu, ylang ylang, basilika, rosmariini,
minttu
Mielialaa rauhoittavia ja tasapainottavia: bergamotti,
geranium, kamomilla , laventeli, neroli, ruusu, laventeli
Pehmeät
hoitomuodot
Pehmeistä hoitomuodoista kannattaa etsiä apua
masennukseen. Elimistö ja mieli alkavat parantaa
itse itseään, kunhan ne saavat apua esimerkiksi
täydentävistä hoitomuodoista.
Erilaiset kosketushoidot (hieronta, aromaterapiahieronta,
shiatsu, shindo) hoitavat sekä mieltä että
kehoa, joka on masentuneella usein jännittynyt
ja kipuileva. Rosen-terapia auttaa masennuksen juurille
ja syihin. Akupunktuuri, vyöhyketerapia ja homeopatia
antavat voimia mielen solmujen avaamiseen. Bachin kukkaterapiassa
meitä muistutetaan itsessämme olevasta hyvänolon
tunteesta. Kokeile myös kasvi- ja yrttilääkintää,
vesiterapiaa ja akupainantaa.
Kalarasvat auttavat
Nyt on tieteellisestikin todistettu, että kalan
syönti vähentää masennusta. Kalarasvan
sisältämät omega-3-rasvahapot ovat elintärkeitä
keskushermoston solukalvojen asianmukaiselle toiminnalle.
Viimeaikaisten kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusten
mukaan omega-3-rasvahappojen riittävällä
saannilla on osoitettu olevan selvää merkitystä
mielialaan, mielenterveyden häiriöihin ja
jopa eräisiin vakaviin mielisairauksiin. Suomessa
tutkimuksia on tehty Kuopion yliopistossa ja Kansanterveyslaitoksessa.
- Vakavassa masennustilassa olevilla todettiin merkitsevästi
matalampi omega-3-rasvahappojen pitoisuus veressä
kuin lievästi masentuneilla ja terveillä.
Mitä vähemmän ihminen saa ravinnosta
omega-3-rasvahappoja, sitä vaikea-asteisempi masennus
on, kertoo LKT, psykiatrian dosentti ja tutkijaerikoislääkäri
Antti Tanskanen Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian
klinikalta. Hän on perehtynyt omega-3-rasvahappojen
terveysvaikutuksiin psykiatrin ja elämäntapalääkärin
näkökulmasta.
Kalaa sisältävä ateria kannattaa syödä
ainakin kaksi kertaa viikossa. Mielialaa kohentavia
rasvahappoja saa erityisesti rasvaisista merikaloista.
Merilohi ja kirjolohi ovat yhtä hyviä, tehokkaita
ovat myös silli, silakka, sardiini, katkarapu ja
simpukka.
Kalan sijasta voi nauttia kalaöljykapseleita tai
elintarvikkeita, joissa on luonnostaan tai joihin on
lisätty omega-3-rasvahappoja. Ruuanlaitossa kannattaa
suosia rypsi-, camelina- tai pellavansiemenöljyä,
jotka sisältävät omega-3-rasvahappojen
esiastetta, alfalinoleenihappoa.
- Masennuksen ennaltaehkäisyssä tarvitaan
koko väestöön kohdistuvaa valistusta:
voimme vaikuttaa mielialaamme ja hyvinvointiimme ratkaisevasti
elintavoillamme. Terveellinen ravinto, säännöllinen
liikunta, riittävä lepo ja kohtuullinen nautintoaineiden
käyttö ovat tällöin avainasemassa,
Antti Tanskanen sanoo.
|
[sivun
alkuun]
[sisällys] [etusivu] |
|