|
Kuljetusyrittäjä 1/04
Olli
Blomberg
Rattijuoppous on tiedostettu ongelma
Onko alkolukko oikea ratkaisu?
Rattijuoppous
on kiistaton ongelma tieliikenteessä – ei vain
Suomessa, vaan käytännöllisesti katsoen koko
maailmassa. Ongelmaan on vuosien saatossa etsitty erilaisia
ratkaisuja niin asennekasvatuksen ja valistuksen kuin valvonnan
ja tekniikan keinoin. Lupaavimmalta tekniseltä ratkaisulta
vaikuttaa ns. alkolukko, mutta silläkin on puutteensa.
Lyhyesti
ilmaistuna alkolukko on ajoneuvon moottorin ohjauselektroniikkaan
kytkettävä laite, joka mahdollistaa moottorin käynnistämisen
vain, jos kuljettajan uloshengitysilmassa ei havaita alkoholipitoisuuksia.
Alkolukko on varsin yksikertainen tekninen laite. Kojelautaan
asennetaan musta laatikko, joka periaatteessa on tarkkuusalkometri.
Laatikkoon johtaa letku, jonka päässä on puhallussuulake.
Laatikon etupaneelissa oleva näyttö opastaa kuljettajaa
käyttämään laitetta oikealla tavalla.
Jo alkuprosessiin liittyvä määrätty toimintajärjestys
on omiaan karsimaan sellaiset henkilöt, joiden tajunnan
taso ei mitenkään riittäisi auton kuljettamiseen.
Kuljettajan on puhallettava suulakkeeseen ennen jokaista moottorin
käynnistystä. Mikäli puhallusilma on säädettyjen
raja-arvojen mukainen, moottori on käynnistettävissä.
Jos laite havaitsee, että puhallusilmassa on alkoholia
tai että ilma on koostumukseltaan muuta kuin ihmisen
uloshengitysilmaa, ei käynnistysvirtapiiri kytkeydy.
Jos näin tapahtuu, voidaan uusi yritys tehdä noin
minuutin kuluttua. Jos silloinkin tyssää, ei autoa
saa enää lainkaan käyntiin ilman teknistä
asiantuntija-apua.
Alkolukko ei ole mikään uusi keksintö. Yhdysvalloissa
sitä on käytetty rattijuopumukseen toistuvasti taipuvaisten
kuljettajien ”pakko-ohjauskeinona” vuodesta 1986
ja Kanadassa vuodesta 1990. Ruotsissa alkolukkoja on asennettu
lukuisiin autoihin vapaaehtoiselta pohjalta muutaman viimeksi
kuluneen vuoden aikana. Ruotsissa näillä asennuksilla
ensisijaisesti on pyritty ulkoisen yrityskuvan parantamiseen.
Myös Saksassa ja Itävallassa alkolukkoja on vapaaehtoisesti
asennettu autoihin ja työkoneisiin.
Pakkokeino vai vapaaehtoisuus?
Yhdysvalloissa
ja Kanadassa on osavaltioita, joissa rattijuopumukseen syyllistynyt
henkilö voi saada uuden ajoluvan vain, jos hänen
ajoneuvoonsa asennetaan alkolukko. Amerikkalaiseen järjestelmään
kuuluu, että alkolukon käyttöön pakotetun
kuljettajan on ajonkin aikana puhallettava laitteeseen aina,
kun häntä laitteen antamin ääni- ja valomerkein
tähän kehotetaan. Näin pyritään varmistamaan,
ettei autoa ole saatu liikkeelle toisen ihmisen puhallettua
alkolukon suulakkeeseen. No, voihan se apuri olla mukana kyydissäkin,
joten keinoja alkolukon aiheuttaman käynnistykseneston
kiertämiselle kyllä löytyy.
Ruotsissa jo parikymmentä kuljetusliikettä on asennuttanut
alkolukon kaikkiin autoihinsa. Joukossa on mm. kolme koululaiskuljetuksia
suorittavaa henkilöliikenneyritystä, kaksi säiliöliikennettä
harjoittavaa yritystä, kaksi KTK-yritystä ja yksi
kooltaan varsin merkittävä ulkomaanliikennettä
harjoittava yritys. Lisäksi muutamaan kymmeneen Ruotsin
tielaitoksen kuorma-autoon on asennettu alkolukko. Ruotsin
tielaitoksen ja Ruotsin kuorma-autoliiton välisen sopimuksen
perusteella Tielaitoksen urakan saanti jatkossa edellyttää
alkolukkoa urakassa käytettävässä ajoneuvossa
tai työkoneessa. Myös useimpiin Göteborgin
lentokentän (Landvetter) alueella liikkuviin ajoneuvoihin
on tulossa alkolukko.
Kaikkiaan Ruotsissa on käytössä yli tuhat alkolukolla
vapaaehtoisesti varustettua tieliikenteen ajoneuvoa. Lisäksi
noin 200:aan rattijuopumuksesta tuomitun autoon on vapaa-ehtoisesti
asennettu alkolukko. Kyseiset henkilöt joutuvat itse
maksamaan kaikki lukon asennuksesta ja käytöstä
aiheutuvat kulut. Käyttämällä alkolukkoa
he ilmaisevat halunsa pysyä jatkossa raittiina ratissa.
Ei vain autoon
Alkolukosta
on olemassa lukuisia teknisiä sovellutuksia. Yleensä
lukko asennetaan ajoneuvoon, mutta se on myös mahdollista
asentaa esimerkiksi kuljetusliikkeen avainkaapin yhteyteen,
jolloin kuljettaja saa oman autonsa avaimet kaapista vain,
jos puhaltaa puhtaan nollan. Puhallustuloksen varmistamiseksi
toimintaan voidaan liittää juuri oikean, tietyin
väliajoin vaihtuvan numerokoodin näppäily tunnistuslaitteeseen.
Volvo Finland Ab (entinen Volvo Kuorma- ja Linja-autot Oy
Ab) esitteli alkolukon toimintaa vuoden 2003 syksyn aikana
järjestetyn uusien automallien esittelykiertueen yhteydessä.
FL-sarjan jakeluautossa esitellyn laitteen hinta on noin 2
000 euroa asennettuna.
- Laitteeseen suhtauduttiin suurella mielenkiinnolla, sanoo
Kurt Westenius Volvo Finland Ab:sta. – Kiertueen aikana
tekemämme asiakaskysely osoitti, että halukkuutta
tällaisen varusteen käyttöönottoon kyllä
esiintyy. Kyselystä kävi myös ilmi, että
suhtautuminen alkolukon käyttöön on varsin
ennakkoluulotonta. Tulokset ilmenevät oheisesta taulukosta.
Westeniuksen mukaan tilanne alkolukon suhteen on pitkälti
samantapainen kuin monen muun, auton tekniikkaan tai turvallisuuteen
liittyvän seikan kanssa. Ensin sen markkinoille tulo
oudoksuttaa, sitten sitä ehkä vieroksutaan ja pian
sen käyttö on jo niin rutiininomaista, ettei sen
olemassaoloa edes huomaa.
Westenius myöntää, ettei alkolukko ole täysin
varma keino juopuneena ajamisen estämiseen. Jos ulkopuolinen
puhaltaa laitteeseen auton käyntiin saamiseksi, on ajo
tietenkin mahdollista. Ja pitämällä moottoria
koko ajan käynnissä voidaan ajoa jatkaa humalatilasta
huolimatta.
- Mutta tässä vaiheessa mukaan kuvaan astuu jokaisen
ihmisen omatunto, ei välttämättä ehkä
sen päihtyneen, vaan ensisijaisesti sen, joka auttaa
auton liikkeelle saamisessa, Westenius painottaa.
Alkolukko Suomessa
Suomessa
jää vuosittain kiinni yli 20 000 rattijuoppoa. Joka
viidennessä moottoriajoneuvo-onnettomuudessa kuljettajan
veren alkoholipitoisuuden on todettu olleen yli 0,5 promillea.
Uusia valvontakeinoja siis tarvitaan.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti maaliskuussa
2003 työryhmän selvittämään alkolukon
käyttöön liittyvää kokeilua. Selvitystyön
taustalla on 128 kansanedustajan vuonna 2002 allekirjoittama
lakialoite. Työryhmän tehtäväksi tuli
selvittää alkolukkokokeilun kesto ja kohderyhmä,
lukon käyttöehdot sekä mahdollisuudet erilaisten
tukitoimien käyttöön. Työryhmän tuli
myös selvittää eri laitteistovaihtoehdot sekä
kokeilusta aiheutuvat kustannukset.
Lisäksi työryhmän tuli määritellä
tarpeet muuttaa eri lakeja ja arvioida mahdollisuuksia edistää
alkolukon vapaaehtoista käyttöönottoa osana
ammattiliikenteen laatujärjestelmiä. Työryhmän
sihteerinä toiminut ylitarkastaja Janne Mänttäri
liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoi
lehdellemme, että työryhmän työskentelyssä
keskustelua lähinnä herätti alkolukon käyttöön
liittyvien seikkojen istuttaminen lainsäädännön
mukaiseen ajokieltojärjestelmään. Ammattiliikenteen
laatujärjestelmiin liittyvissä vapaaehtoisuusnäkemyksissä
ei ilmennyt mitään ongelmia.
Työryhmän puheenjohtajana toimi liikenneneuvos Matti
Roine liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Jäseninä olivat vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu
(liikenne- ja viestintäministeriö), lainsäädäntöneuvos
Lena Andersson (oikeusministeriö), yksikön päällikkö
Jukka Harjula (Ajoneuvohallintokeskus) ja hallitussihteeri
Heidi Manns-Haatanen (sosiaali- ja terveysministeriö).
Työryhmä päätti työnsä viime
vuoden lopulla ja mietintö valmistunee tammikuun 2004
loppuun mennessä.
Taulukko:
Asiakaskysely
alkolukon käytöstä/arvot prosenteissa; yhteensä
108 vastausta
Kysymys Kyllä Ei Ei tietoa Yht.
Onko lukon käyttö helppoa? 88,0 7,4 4,6 100
Häiritseekö lukko kuljettajan työtä? 18,5
73,1 8,3 100
Vähentääkö lukko kuljettajan yksityisyyssuojaa?
4,6 90,7 4,6 100
Voisitko liikenteenharjoittajana harkita lukon asentamista
ajoneuvoihisi? 72,4 4,1 23,5 100
Lisääkö lukko liikenneturvallisuutta? 91,7
3,7 4,6 100
Lisäkysymys Kyllä Ei Joskus Ei tietoa Yht.
Suositteletko lukkoa pakolliseksi varusteeksi? 40,2 11,2 46,7
1,9 100
Kuvatekstit:
Kuva
1 (Alkolukko 002 tai 003; parempi puhalluskuva):
Alkolukolla varustetussa autossa käynnistys on mahdollista
vain, jos lukon suukappaleeseen puhallettu uloshengitysilma
on ihmisperäistä ja siinä oleva alkoholipitoisuus
alittaa säädetyn enimmäismäärän.
Kuva
2 (Alkolukko 010 tai 011; parempi kuva kahdesta):
- Alkolukkoon on esittelytilaisuuksissa pääsääntöisesti
suhtauduttu myönteisesti ja ennakkoluulottomasti, sanoo
Kurt Westenius Volvo Finland Ab:sta.
[sivun
alkuun]
[sisällys] [etusivu] |
|