Kotilääkäri
8/2002,
Merja Koivuniemi


Ailahtelusta aikuisuuteen

Murrosiässä pojat ottavat aikalisän samaan aikaan, kun tytöt elävät voimakasta kasvupyrähdystä. Pojat näyttävät pikkupojilta samanikäisten murkkutyttöjen rinnalla.

Kasvuvauhti ja kehitys on yksilöllistä. Siihen vaikuttaa myös perimä. Rauhalliseen tahtiin kehittyneen isän poika voi kasvaa samalla tyylillä. Pienikokoinen voi kuitenkin yllättää ja mennä myöhemmin pituudessa toisten ohi.

- Jos poika ei kasva niin pitkäksi kuin haluaisi, tehtävämme on tukea häntä hyväksymään itsensä. Kaikkihan me olemme erilaisia, sanoo lastentautien erikoislääkäri, endokrinologi Marja-Terttu Saha Tampereen yliopistollisesta Keskussairaalasta.

Seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla järjestettävissä terveystarkastuksissa katsotaan pituuskasvu ja puberteetin merkit. Jos huolenaiheita ilmenee, koululääkäri lähettää pojan lastentautien erikoislääkärille. Usein kuitenkin aika tekee tehtävänsä ja poika kypsyy normaalisti.

Tytöt ovat murrosiän kehityksessä poikia edellä keskimäärin kaksi vuotta. Poikien kesken vaihteluväli on vielä laajempi kuin tytöillä. Osa pojista viihtyy murrosiän alkuvuosina pihapiirissä, osa aloittelee seurustelua.

Suuri loikkaus tapahtuu yläasteelle siirryttäessä. Pojilta odotetaan heti aikuisempaa käytöstä, vaikka he saattavat olla vielä "lapsenkengissä".

Fyysinen kasvu hämmentää

Murrosikäiset vertailevat itseään toisiinsa. Lyhyt poika tuntee olonsa tukalaksi hujoppien joukossa. Merkkejä alkavista viiksenhaituvista tarkkaillaan. Pukuhuoneissa pienetkin erot pannaan merkille.

- Fyysinen kehitys etenee siten, että ensiksi kasvavat kivekset, sitten penis, karvoitusta ilmestyy alapäähän, jalkoihin, kainaloihin ja kasvoihin. Karvoitus on yksilöllistä ja veljeksetkin voivat olla erilaisia. Jalka- ja kainalohiki alkavat haiskahtaa, ja hiukset ja iho rasvoittuvat.

Ensimmäiset yölliset siemensyöksyt tapahtuvat samoihin aikoihin. Oma keho ja seksuaalisuus alkavat kiinnostaa entistä enemmän. Itsetyydytys kuuluu luonnolliseen kehitykseen.

Ulkopuolisille pojan murrosikä yleensä myös kuuluu. Sukulaiset ja tuttavat eivät tunnista puhelimessa poikaa, jolla on äänenmurros. "Kuka teillä oikein vastasi puhelimeen, poikako?"

Kiihkeä kasvukausi vaatii myös voimia.
- Ruokaa kuluu, ja unentarve lisääntyy selvästi. Pienempikokoisille pojille muistuttaisin, että kasvuhormonin saa parhaiten käyttöön nukkumalla yöt kunnolla, ja varsinkin iltayön tunnit, sanoo lastenendokrinologi Saha.

Psyykkistä mankelia

Murrosiässä pojan psyykkinen kehitys tuntuu ajoittain taantuvan. Aikuismainen poika saattaa seuraavassa hetkessä muuttua lapsekkaaksi ja äksyileväksi. Murrosikään kuuluu itsekkyys, ristiriitaisuus ja ailahtelevaisuus. Silloin jankutetaan samaa asiaa, riidellään ja vastustetaan vanhempia.

Vanhemmille vastataan usein " en tiedä". Pojat ovat vasta sopeutumassa fyysiseen ja psyykkiseen muutokseen, eikä vastauksia vielä ole.
Ulkonäöstään kiinnostuvat pojat viihtyvät peilin ääressä ja kylpyhuoneessa. Vanhemmat voivat olla tyytyväisiä, kun murkku läträä suihkussa. Hygieniasta huolehtiminen on myös vastuunottamista omasta itsestä.

Vastuuntunne kasvaa ikävuosien mukana. Nuoret ovat luonnostaan oikeudentajuisia, mutta myös ehdottomia mielipiteissään. He odottavat vanhemmilta vastauksia kiperiinkin kysymyksiin.

Lojaalimpia ollaan kavereille. Kaveripiirin merkitys voimistuu, ja varsinkin 13-14-vuotiaat ovat lojaaleja toisilleen - hyvässä ja pahassa. Myöhemmin otetaan mittaa toisista, väitellään ja ollaan eri mieltä.

- Poikaporukassa tai sekaryhmänä pojat saavat toisiltaan tukea irrottautuessaan vähitellen vanhemmista. Porukalla on myös helpompi tutustua tyttöihin, sanoo psykologi Heikki Toivakka Taysin nuorisopsykiatrian klinikalta.

Arvostelua puolin ja toisin

Varhaisnuoruuden kehitystehtäviä ovat mukautuminen puberteetin tuomiin muutoksiin, uusien tietojen ja taitojen käyttöönotto, paikan löytäminen kaveriryhmässä ja sukupuoleen liittyvien käytösodotusten ratkaisut.

- Erimielisyydet kertovat ajattelukyvyn kypsymisestä, vaikka uusien taitojen käyttö onkin aluksi harjaantumatonta. Pojat riitelevät paremmin ja antavat vastusta. He kyseenalaistavat arvoja ja hakevat omaa maailmaansa.
Murrosikäiset eivät kuitenkaan kykene vielä omaksumaan toisen näkökulmaa, jos se poikkeaa omasta. Koti muuttuukin välillä taistelukentäksi, mutta vanhempien olisi pysyttävä aikuisina. Pojat odottavat kaikesta huolimatta turvallisuutta, hyväksyntää ja kannustusta. Johdonmukaisuus ja selkeä aikuisuus takaavat keskusteluyhteyden.

- Kun pojat kertovat asioistaan edes jollakin tavalla ja vanhemmat tietävät hänen tekemisistään, asiat ovat mallillaan, psykologi Toivakka sanoo.
Usein kuitenkin unohdetaan, että pojat ovat myös herkkiä. Vanhempien pitäisi muistaa, että yliolkaiset huomautukset voivat satuttaa syvästi. Itsekkyyden taustalla on kosolti epävarmuutta, jota asiattomat kommentit voivat entisestään horjuttaa.

- Pahinta on, jos nuoren olemusta arvostellaan tai vertaillaan muihin. Nuori mies on usein huolissaan kehityksensä normaalisuudesta, hänellä saattaa olla ohimeneviä voimakkaita kiintymyksen tunteita poikakaveriin, keho tuntuu kasvun vuoksi epäsuhtaiselta, ja hän vaikuttaa kömpelöltä.
Vanhempien kanssa käydään tiukkaa keskustelua koulunkäynnistä, kotiintuloajoista ja kavereista.

Vanhemmat ilmaisevat huolestuneisuutensa usein tivaamalla ja syyttämällä nuorta. Rakentavampaa olisi sanoa suoraan, että "minua huolestuttaa, kun teet noin, ja mitä voisimme tehdä". Yksipuolinen syyttäminen herättää vastustusta ja syyllisyyttä. Yhteistyön ja kontaktin säilyttäminen helpottaa tulevaisuuden suunnittelua.

- Vanhempien kannattaisi tutustua myös pojan kavereihin, sillä hätäisesti tehdyt kielteiset arviot loukkaavat. Pojat toivovat, että vanhemmat hyväksyisivät jonkun kavereista.

Katse tulevaisuudessa

Etsikkoaikaan kuuluu hiustyylien, pukeutumisen, harrastusten ja ideoiden kokeileminen. Hyvin rankka muutos voi kertoa uudesta kaveripiiristä. Salailu, välttely, lisääntynyt rahankulutus ja käytöksen muuttuminen ovat merkkejä, joihin vanhempien tulisi puuttua.

Nuoruuden varhais-, keski- ja myöhäisvaiheessa painottuvat erilaiset asiat. Varhaisnuoruudessa keskitytään itseen, mukaudutaan ryhmäpaineeseen, tarkkaillaan miehisiä ja naisellisia rooleja sekä paheksutaan poikkeavaa käyttäytymistä. Välillä ollaan arkoja ja estyneitä ja välillä sanotaan vastaan.
Keskivaiheessa, 15-16 -vuotiaana, pojan olemus tasaantuu ja käytös hioutuu.
- Jos nuori on kovin yksinäinen, ja hänellä ei ole ainuttakaan ystävää, vanhempien on syytä puhua asiasta. Vastaavasti jatkuva poissaolo kotoa vaatii selvittelyä. Nuori turvautuu kavereihin, ei vanhempiinsa, joita kuitenkin tarvitaan kasvun tukena.

Myöhäisnuoruudessa mietitään tulevaisuutta.
- Jos nuorella ole mitään kiinnostusta tulevaisuuttaan kohtaan, asiat eivät välttämättä ole kunnossa. Voimakkaat mielialamuutokset viestivät myös pahasta olosta. Ylipäätään näköalattomuus herättää huolta, koska terve nuori katsoo eteenpäin, psykologi Heikki Toivakka sanoo.

Murkkumerkit
Kivekset ja penis kasvavat
Karvoitusta ilmestyy alapäähän, jalkoihin, kainaloihin ja kasvoihin
Jalka- ja kainalohiki alkavat haiskahtaa
Hiukset ja iho rasvoittuvat.
Ensimmäiset yölliset siemensyöksyt
Itsetyydytys

Tunnista hälytysmerkit
Poika ei huolehdi hygieniasta tai vaatteistaan.
Poikkeuksellinen väsymys ja vuorokausirytmi sekaisin
Kouluongelmia
Aggressiivisuus
Vetäytyminen ja yksinäisyys
Tulevaisuudensuunnitelmat puuttuvat
Ei tietoa, missä ja kenen kanssa poika viettää aikaansa
Liiallinen tukeutuminen kavereihin
Liiallinen keskittyminen seksiasioihin (esim. isot lehtivarastot)


Asiantuntijat: Lastentautien erikoislääkäri, lastenendokrinologi Marja-Terttu Saha/ Tays, Psykologi Heikki Toivakka / Tays

Macho vai pehmomies?

Nuoret miehet eivät itse näytä juurikaan pohtivan jakoa machoihin ja pehmoihin. Sen sijaan he korostavat sekä miesten että naisten persoonallisuutta ja yksilöllisyyttä.

Puusepäksi opiskeleva 17-vuotias Sampsa Laiho miettii enemmän miesten työstressiä, alituista painetta ja kiirettä.

- En ole oikeastaan kovinkaan paljon pohtinut, mitä keski-ikäiset eli vanhemmat jättävät meille henkiseksi perinnöksi.

Sampsa asuu Helsingin Kontulassa äitinsä kanssa. 23-vuotias sisar asuu avoliitossa. Vanhemmat ovat eronneet 11 vuotta sitten, ja Sammatissa asuvaa isää Sampsa tapaa silloin tällöin. Haastattelupäivänä hän on kuullut saaneensa ensimmäisen kesätyöpaikkansa verstaasta.

- Olen ollut pienestä pitäen tekevää sorttia, en niinkään lukumies. Tykkään tehdä käsillä kaikenlaista. Ehkä se menee perintönä, isoisä oli kirvesmiespuuseppä.
Sampsa valmistuu vuonna 2003 Vantaan ammattioppilaitoksesta. Sen jälkeen täytyy miettiä erikoistumisopintoja. Mahdollisuuksia on runsaasti, ja alan työtilanne näyttää hyvältä.

Murrosikä meni aika kivuttomasti. Sampsa ei ole mielestään rähisijätyyppiä.
- Olihan sitä jotakin yhteenottoa kotiintuloajoista, mutta ei muuta erikoisempaa. Koetan keskustelemalla saada asiat sujumaan.

Peruskoulun seitsemännellä luokalla Sampsa oli kielipainotteisen luokan ainoa poika ja päätä lyhyempi tyttöjä. Kahdeksannella luokalla tilanne tasoittui, mutta vieläkin Sampsa muistaa isot fyysiset ja henkiset erot.

Elämän tärkeitä asioita ovat nyt ystävät ja perhe. Seurustelu ei nyt ole ajankohtaista. Sampsalla on muutama hyvä ystävä, ja joukko tuttuja. Ihannenainen on kuitenkin mielessä.

- Tytöllä on oltava omia ajatuksia, hän ei saa mennä massan mukana. Ulkonäkö ei ole tärkeintä, vaan se henkinen puoli.

Kavereiden kanssa jutellaan kaikenlaisista asioista; mitä on tapahtunut ja suunnitellaan viikonloppua.

- Pelaamme kesäisin jalka- ja koripalloa, käymme kotibailuissa. Jousiammunta on täysin oma juttuni, jotta olen harrastanut jo pitkään. Talvisin pelaillaan tietokoneella.

"Kun pojat kertovat asioistaan edes jollakin tavalla ja vanhemmat tietävät hänen tekemisistään, asiat ovat mallillaan."- Psykologi Heikki Toivakka

"Kasvuhormonin saa parhaiten käyttöön nukkumalla yöt kunnolla, ja varsinkin iltayön tunnit."- Lastenendokrinologi Marja-Terttu Saha

17-vuotias puusepäksi opiskeleva Sampsa valmistuu parin vuoden kuluttua. Sen jälkeen täytyy miettiä erikoistumisopintoja. Mahdollisuuksia on runsaasti, ja alan työtilanne näyttää hyvältä.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]

 

 

 

Ihmisen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi Kestävä tulevaisuus Etusivulle Ihminen ja teknologia Mikä on artikkelipankki? Turvallisuus ja liikenne Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Viestintä- ja mediataito Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys