Sähköala 12/2003, Reija Heiskanen

Opiskelumotivaatiota lisää
kunnon tiloilla ja välineillä

Järvenpää on saanut uuden matkailuvaltin. Uutta lukiota on nimittäin käynyt ihailemassa jo nelisentuhatta vierasta sen muutaman kuukauden aikana, mitä se on ollut käytössä. Ja kannattaa käydäkin ja ottaa esimerkkiä. Kyllä opiskelu samanlaisissa tiloissa maistuisi muillekin.

Poissa ovat täältä pitkät käytävät apeine metallinaulakkoineen, poissa liitutaulut ja hurisevat piirtoheittimet, poissa pinttynyt ikävystymisen ja hien haju. Kyllä opiskelu lukiossa oli ennen toista.
Järvenpään Lukion sisääntulo aukeaa koko rakennuksen korkuiseen, avoimeen keskustoriin. Valo ja tunnelma ovat mahtavat. Keskustorin yhdessä alalohkossa on ruokala-kahvila ja siellä leivotut suklaamuffinssit ovat myös mahtavia. Ei ollut ennen muffinsseja, vaan se kaalikeiton haju…

Myös rehtori Atso Taipale ja vararehtori Jukka Ottelin ovat samaa mieltä: tila on upea. Vieraatkin löytyvät nykyisin helposti, sillä he ovat niitä, jotka aulassa kenottavat kaulaansa ja katselevat keskustorin näkymiä. Ennen vieraita piti jahdata pitkin käytäviä.
Paljon muutakin on siis muuttunut. Lukio on varustettu joustavaksi, muunneltavaksi, viimeisen päälle atk- ja av-varustelluksi. Eikä budjettia tai aikataulua edes ylitetty.

Kuin Colosseum ilman uhreja

Taipale ja Ottelin olivat tiukasti mukana koko talon suunnittelun ajan ja antavat tästä mahdollisuudesta kiitosta suunnittelijoille arkkitehdistä eli Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy:stä alkaen.
Vaikka keskustori-ajatus eli jo heti hahmotteluvaiheessa, arkkitehdin toteutus lyö heidät edelleen ällikällä. Sitä voisi verrata vaikka Rooman Collosseumiin. Mutta sillä erotuksella, että orjat puuttuvat – sekä oppilaat että opettajat viihtyvät vapaaehtoisestikin tiloissa iltamyöhäiseen saakka. Opettajat saavat käyttää huoneitaan vaikka kellon ympäri ja oppilaatkin aamuseitsemästä iltayhdeksään.
Rakennus on kolmikerroksinen ja sen bruttoala on lähes 10 000 neliötä. Tilaa on varattu 950 päiväopiskelijalle ja 90 hengen henkilökunnalle, joista puolet opettajia. Lisäksi tiloissa toimii iltaisin aikuislukio ja työväenopisto.

Keskustorilta tilat jakautuvat epäsymmetrisen säteittäisesti neljään siipeen. Luokattoman lukion painoalueiden jako: viestintä- ja ilmaisutaidot, vieraat kielet ja kulttuurit, matematiikka ja luonnontieteet ja humanistisen aineet ovat omissa lohkoissaan ja missä lohkossa ollaan, se selviää paitsi kylteistä myös esilläolevien näyttelykaappien sisällöstä.

Opettajilla on paitsi oma lohkonsa, työ- ja vastaanottohuoneet aineopintotilojen yhteydessä. Omat tilansa on myös kirjastolla, terveydenhoidolla, opinto-ohjaajilla jne. Eri puolilla on pienempiä ryhmätyötiloja ja alakerrassa juhlasaliksi muuntuva auditorio. Lisäksi keskustorilla on mahdollisuus näyttämövalaistuksen ja videotykin avulla järjestää vaikka minkälaisia tapahtumia.
Iso liikuntasali on pelikelloineen ja valaistuksineen suunniteltu kilpailukäyttöönkin sopivaksi.

Kokonaissähköurakkaan kuuluivat vielä laajan pihan aluevalaistus ja vieressä sijaitsevan kaupungin liikuntakentän valaistukset.
Kokonaisbudjetti oli 15,6 miljoonaa euroa, josta kalusteiden ja varusteiden osuus 2,3 miljoonaa euroa. Av-varustukseen, joka käsittää paitsi keskustorin ja auditorion laitteistot, myös luokkien av-laitteet dvd-nauhureineen, kieliluokkien välineet ja kuulutusjärjestelmä, kului 760 000 euroa.

Oppilaiden käytössä on ympäri keskustoria 50 päätettä, lisäksi niitä on kirjastossa ja lukutiloissa. Yhteensä talosta löytyy 350 tietokonetta, myös kannettavia, joita voi lainata ryhmätyötiloihin.
Talossa kiertää sekä cat6-kupariverkko että valokuituverkko, joka on varattu tulevia tarpeita varten. Myös langattomaan atk-verkkoon on varauduttu. Ja luonnollisesti jokaisessa opetus- ja työtilassa voi vastaanottaa tai lähettää tv- ja videolähetyksiä.
Jokainen luokka on tarvittaessa muunnettavissa täydelliseksi atk-luokaksi luokassa olevan kytkentäkaapin kytkennöillä, sillä yleisverkon rasioita on 20 per luokka.

Ja itse luokkien varustus eroaa melkoisesti siitä, mihin 30 vuotta sitten sai tyytyä. Opettajanpöytää kuormittavat karttakepin sijasta dokumenttikamera, tietokone ja heitinkalvo – aineisto heijastetaan taululle katosta riippuvalla projektorilla. Kannettavan saa kiinni laitteisiin ja joissain tiloissa on myös dvd-soitin ja skanneri. ATK-luokan hienouksiin kuuluu digitaalinen opetustaulu, johon piirretyt kuvat tai kaavat siirtyvät suoraan tietokoneelle. Eipä tarvitse oppilaskaan enää niin vanhanaikaista välinettä kuin kynää.

Vastaa nykyajan vaatimuksia

Projektin rakennuttajakonsultti oli Engel Rakennuttamispalvelut Oy. Valvoja Voitto Laine sanoo, että koulun varuste- ja hintataso vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Luokkien välineistö on pian standardi ja audiovisuaalisuus- ja mediavalmiusvaatimuksetkin kasvavat kaiken aikaa. Oppilaiden luovuutta pyritään hellimään.

Taipalekin vahvistaa, että koulut ovat entistä opiskelijakeskeisempiä. Tässäkin talossa on enemmän verkko- ja itseopiskelutiloja kuin alun perin edes suunniteltiin. Se tila, mikä olisi toisenlaisessa ratkaisussa tuhlautunut käytäviin, on saatu keskustorin ansiosta hyötykäyttöön. Toisaalta myös opettajien suhteen koulun hyvä kilpailuvaltti on se, että heillä on mahdollisuus käyttää tilojaan aikarajoituksia.
Sähkösuunnittelija Antero Väänänen Insinööritoimisto Tauno Nissiseltä kertoo, että koulussa on kaikki sähköiset järjestelmät, mitä nykyaikaisessa toimistotalossakin. Paloilmoitin, rikosilmoitus, nauhoittava videovalvonta, kulunvalvonta. Kulunvalvontaa jopa laajennettiin niin, että se käsittää ruokalan käyttämisenkin – se helpottaa emäntien työtä ja laskutusta.

Myös valaistus ansaitsee maininnan. Luokkatiloissa on suora/epäsuora loistevalaistus, elektronisten liitäntälaitteiden ansiosta projektorin takia helposti säädettävissä.

Keskustorilla on käytetty alasvaloja ja epäsuoraa valaistusta korostus- ja päivävalotunnelman takia. Liikuntahallissa on monimetallilamput kilpailukäyttöä silmälläpitäen ja loisteputkivalaistus pienenpään tarpeeseen. Ja vierailija ehti havaita että myös naistenhuoneessa oli käytetty miellyttävästi epäsuoraa valaistusta.
Kaikki muut sähkötyöt paitsi av-urakan tehneen ABB Talotekniikan eli nykyisen YIT Kiinteistötekniikan Juha Tikkanen kertoo, että talossa on 24 sähköjärjestelmää. Vaativin homma oli etenkin atk-järjestelmien yhteensovittaminen, vaikka urakoitsijoita oli nimellisesti vain kaksi. Tikkasen mukaan tällaisessa työssä on oman tarkastuksen rooli tärkeä. Järjestelmät luovutettiin eteenpäin vasta kuin ne oli itse testattu ja todettu toimiviksi. Sittenpä loppurutistus sujuikin tiukasta aikataulusta huolimatta hyvin ja yllättävän lyhyellä käyttöönottoajalla.

ABB:llä oli työssä tiheimmillään 13 asentajaa, joista 2 – 3 teki heikkovirtakaapelointia ja loput vahvavirtatöitä.
Väänänen antaa estottomat kehunsa sekä valvojalle että urakoitsijalle työskentelystä. Hänen mukaansa asentajien työn jälki oli todella ammattitaitoista.

Aikaohjelmia ja vastuuhenkilöitä

Monipuolisista järjestelmistä huolimatta Järvenpään lukiossa ei ole ollenkaan sähköteknistä henkilökuntaa. Vahtimestari Pentti Makkonen on opetellut käyttämään av-laitteita tuotetoimittajien käyttöönopastuksella. Puolipäiväinen atk-tuki hoitaa ne pulmat, joihin neljä alaa taitavaa opettajaa ei pysty tai ehdi. Yhden opettajan vastuulla on näyttämötekniikka. Jukka Ottelin on ottanut sähköisen talotekniikan hanskaansa.

Lukio on liitetty kaupungin valokuituverkkoon ja talotekninen valvonta hoituu ”kaukona” kaupungin keskusvalvomosta. Valaistusta ohjataan suppealla IHC-järjestelmällä, lähinnä aikaohjauksella. Keskustorin valaistuksessa on käytössä neljä tilanneohjelmaa (ja puheista päätellen ensi pikkujouluna viides, jossa sammutetaan kaikki muut paitsi ylimmät ”tähtitaivasvalot”).

Oppilaat ja opettajat kulkevat tiloissa omilla koodiavaimillaan ja pääsevät verkkoon käyttäjätunnuksella. Nauhoittavan videovalvonnan takia ei kannata yrittää harrastaa omavaltaisuuksia.

Järvenpään lukio

Rakennuttaja Järvenpään kaupunki Tekninen toimi
Rakennuttajakonsultti Engel Rakennuttamispalvelut Oy
Arkkitehti Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy
Sähkösuunnittelija ja av-suunnittelija Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy
LVI-suunnittelija Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Pääurakoitsija Peab Heinänen Oy
Sähköurakoitsija ABB Oy Talotekniikka
Rakennusautomaatiourakoitsija Atmostech Oy
Av-urakoitsija Oy HedCom Ab

Laajuus 9 920 m², tilavuus 52 000 m³
Rakennustyöt 15,6 milj. euroa
Kalusteet ja varusteet 2,3 milj. euroa

Kuvatekstit:

Keskustori on se osa Järvenpään lukiosta, joka tekee oppilaitoksesta omanlaisensa. Sen ansiosta liikkuminen on helppoa, väljää ja avointa. Ruokala, ryhmätyötilat ja itseopiskelupäätteet löytyvät kätevästi keskusaukion ympäriltä.

Rehtori Atso Taipale (vas.), vahtimestari Pentti Makkonen, valvoja Voitto Laine, projektipäällikkö Juha Tikkanen, sähkösuunnittelija Antero Väänänen ja vararehtori Jukka Ottelin ovat syystäkin ylpeitä työstään. Heidän välisensä yhteistyö sujui.

Kadulle päin lukio ei pröystäile, eikä uskoisi, että täällä työskentelee päivittäin yli tuhat henkilöä, 950 oppilasta ja 45 opettajaa ja muu henkilökunta päälle. Lukion rakentaminen alkoi tammikuussa 2002 ja koulutyö pääsi alkamaan syksyllä 2003. Sekä budjetti että aikataulu pitivät.

Anu, Alisa ja Kati viihtyvät hyvin uudessa koulussa jopa kouluajan jälkeen läksyjä tehden. Heistä siisti ja hyvin varusteltu koulu innostaa opiskelemaankin paremmin.

Jokainen luokkahuone voidaan helposti muuttaa vaikka atk-luokaksi ristikytkentätelineen ansiosta, sillä atk-pistokkeita on riittävästi.

ATK-luokissa on 24 tietokonepaikkaa. Muihin hienouksiin kuuluu digitaalinen taulu ja oma lisäilmastointi.

Kemian luokan opettajanpöydän varustusta. Tietokone, dokumenttikamera, dvd-soitin. Kirjojankin näkyy vielä tarvittavan.

Fysiikan luokassakin näkee, kuinka miellyttävän valaistuksen epäsuoran ja suoran valon yhdistelmä luo. Valaisimet ovat Fagerhultin Loop-mallistoa.

Itsetyöskentelyyn tarkoitetut päätteet ovat avoimilla paikoilla ja voisi sanoa jopa näköalapaikoiksi. Ne on liitetty verkkoon joko pikkupylväiden kautta kuten kuvassa tai katosta tulevien taipuisien putkipylväiden kautta.

Auditorio muuttuu juhlasaliksikin, sillä katsomon voi litistää taakse metrin tilaan. Näyttämöllä on kunnioitettava määrä teatteritekniikkaa…

…jota ohjataan valvomosta, jossa on valo- ja äänipöytä ynnä kaikenlaista muutakin sormia syyhyttävää tekniikkaa.

Liikuntasalissa voidaan vaikka televisioida otteluita, sillä se on varustettu monimetallilamppuilla ja pelikellolla.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]