Terveyssanomat, Kalervo Koivisto

Nikotiinin nälästä polttamisen tarve

Tupakka on kaikkea muuta kuin puhdas luonnontuote, toteaa Terveys ry:n Tupakka -oppaan kirjoittaja farmasian tohtori Kirsi Pietilä.

- Tupakassa on noin 4 000 erilaista kemikaalia ja osa niistä on todella vaarallisia, syöpää synnyttäviä aineita eli karsinogeenejä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on todistettu, että tupakoinnissa nikotiini aiheuttaa riippuvuuden, jonka vuoksi ihmisten täytyy polttaa. Terveyshaitat tulevat polttamisen seurauksena, tiivistää Pietilä

Tupakan aiheuttamista sairauksista julkaistiin ensimmäisiä tietoja jo 1940-50 -luvuilla. Sairauksista on oltu hyvin pitkään hiljaa ja esimerkiksi keuhkosyöpä tupakkasairautena on tieteellisesti todistettu vasta viimeisinä vuosikymmeninä, jolloin tietoon on saatu runsaasti epidemiologisia tutkimuksia. Tohtori Pietilän mukaan vaikeutena on ollut todistaa tupakan syöpää aiheuttava mekanismi. Nyt siitä on löydetty riittävä määrä erilaisia syöpää aiheuttavia aineita eli karsinogeenejä ja yhteys keuhkosyöpään on voitu näyttää todeksi.

- Tupakoinnin aiheuttamasta nikotiiniriippuvuudesta piti myös hyvin pitkään sanoa ainoastaan, että sen on arveltu aiheuttavan riippuvuutta. Nyt vasta senkin voi sanoa ja kirjoittaa totena, vakuuttaa Pietilä.

Nikotiini tutkimusaiheeksi

Farmasiaa vuodesta 1984 lähtien opiskellut Pietilä valmistui proviisoriksi 1990. Valmistumisensa jälkeen Pietilä jäi Helsingin yliopiston farmasian laitokselle assistentiksi ja tutkijaksi. Tutkimusaiheena hänellä on ollut nikotiinin keskushermostovaikutukset, joita Pietilä on selvittänyt koe-eläinmallien avulla. Vuonna 1998 Pietilä väitteli tutkimusaiheestaan tohtoriksi. Pietilä on vuodesta 1996 lähtien opettanut farmasian laitoksella sosiaalifarmasiaa, joka selvittää lääkeaineiden yhteiskunnallisia vaikutuksia sisältäen muun muassa lainsäädäntöä ja apteekkireseptien toimittamista.

Vuosina 1999-2000 Pietilä organisoi yliopistolla Tupakka vai terveys apteekissa -kurssin, jonka sisältöä on hyödynnettävissä apteekkityössä. Vapaavalintainen kurssi on ollut opiskelijoiden keskuudessa suosittu.

Nikotiini on tappava myrkky

Terveydenhuollossa nikotiinia pidetään erityisen vaarallisena aineena. Pietilä kertoo, että nikotiini, jota yhdessä savukkeessa on joitakin milligrammoja, on puhtaana aineena hurja myrkky.

- Mikäli kykenisi jotenkin nauttimaan 60 savuketta yhdellä kertaa, kuolisi välittömästi nikotiinimyrkytykseen. Nikotiinia on käytetty Euroopassa hyönteismyrkkynä ja käytetään vieläkin Etelä-Amerikassa. Nikotiinin käytöstä hyönteismyrkkynä on artikkeleita, joissa todetaan nikotiinijäämiä löytyneen muun muassa vihanneksista. Nikotiinimyrkytyksiä on todettu ihmisillä, kun myrkkyä on joutunut iholle ja siitä imeytynyt elimistöön. Myrkytyksen saaneita henkilöitä on viety suoraan teho-osastolle, sillä runsas nikotiini tappaa sekä hyönteiset että ihmiset.

Toisessa muodossa nikotiinia on Pietilän mukaan tutkittu jo kauan. 1900 luvun alussa löytyi elimistöstä esimerkiksi nikotiinireseptori.

- Nikotiini on aina ollut tiedemiesten käyttämä aine kun on selvitetty elimistön rakenteita. Nikotiini ei ole elimistön oma aine, mutta se istuu yhteen hyvin tiukasti proteiinin kanssa. Tällä hetkellä yliopistolla selvitetään, että mikä näistä proteiineista olisi se, joka välittää riippuvuutta. Ponnisteluista huolimatta sitä ei vielä ole löydetty. Asiaa tutkitaan parhaillaan muuallakin maailmassa. Mikäli nikotiinilla olisi vaikutusta syövän syntymiseen, se olisi jo varmasti tullut esiin, koska nikotiinikorvausaineita on tutkittu paljon, pohtii Pietilä.

Savukkeen nikotiini nappaa nopeasti

Kun imee savukkeesta savua elimistöön, saa nopeasti tarvitsemansa nikotiiniannoksen.

- Jos vertaa saman nikotiinimäärän menoa aivoihin suonensisäisesti, on savuke huomattavasti nopeampi tapa saada itselleen tarvitsemansa mielihyvä. Nikotiinikorvaustuotteista ei tule savukkeen veroista nikotiinipitoisuutta yhtä nopeasti. Niissä nikotiinin imeytyminen on huomattavasti hitaampaa.

Nikotiinia ei lisätä savukkeita valmistettaessa tupakkaan, vaan se kuuluu siihen luontaisena aineena. Pietilä toteaa nikotiinin hajoavan ihmisen elimistössä, jolloin siitä syntyy erilaisia kemiallisia yhdisteitä, joita on myös tutkittu paljon.

Tupakkakasvista käytetään sikarien, savukkeiden ja nuuskan valmistukseen ainoastaan lehdet. Kosteat kerätyt lehdet kuivataan. Kun lehden ruotiaines irrotetaan, tapahtuu maitohappokäymistä ja syntyy erilaisia kemikaaleja. Tämä vaihe on yhteistä kaikille tupakkatuotteille. Kun tehdään varsinaista valmistetta, sikaria, savuketta tai nuuskaa, siihen sekoitetaan erilaisia kemikaaleja riippuen siitä, millaista makua tai hajua tavoitellaan. Kirsi Pietilän mukaan valmistuksen yksi tärkeimpiä vaiheita on ammoniakin lisääminen tupakkaan, jotta savu imeytyy paremmin elimistöön.

- Kun savuketta poltetaan, syntyy lisää vaarallisia kemiallisia yhdisteitä. Näitä yhdisteitä on enemmän ns. sivuvirtasavussa kuin henkeen vedettävässä savussa.

Nikotiiniriippuvuus on vaikeasti voitettava

Nikotiini vaikuttaa aivojen mielihyväalueisiin hyvin paljon samalla mekanismilla kuin heroiini tai kokaiini. Pietilä toteaa aste eron olevan siinä, että heroiinin vieroitusoireet ovat hengenvaarallisia, mutta tupakan aiheuttamiin vieroitusoireisiin ei tiettävästi ole kukaan kuollut.

- Sellaista lääkettä ei vielä ole keksitty, jolla nikotiiniriippuvuuteen kiinni jääneet vapautuisivat. Lääkettä on kehitetty ja varmaan sellainen tulee jossakin vaiheessa markkinoille. Kaikkein tärkeintä riippuvuuden voittamisessa on oma motivaatio.

- Arviolta kolme- viisi prosenttia nikotiiniriippuvaisista kykenee lopettamaan tupakoinnin ilman apua, omalla päätöksellä. Oman perheen tai lääkärin antamalla tuella jo kymmenen prosenttia kykenee lopettamaan tupakointinsa. Tuella on suuri vaikutus lopettajaan.

Niille, joille nämäkään eivät auta, Pietilä opastaa nikotiinikorvaushoitoa.
- Tärkeintä on, että he pääsevät savukkeesta eroon ja hoitavat riippuvuuttaan jatkossa nikotiinikorvaustuotteilla, jotka oikein käytettyinä tuplaavat onnistumisen lopettamisessa.

Tupakka on nuorille aikuistumisen väline

Suomalaiset aloittavat tupakoinnin hyvin nuorena ja lopettavat kolmenkymmenen ikävuoden tienoilla, jolloin perustetaan oma perhe ja hankitaan lapsia.

- Meillä aikuiset tupakoivat vähemmän verrattuna esimerkiksi Euroopan muihin maihin. Suomen tupakkalainsäädäntö ja koko ajan lisääntynyt yleinen tietous polttamisen haitoista ja seurauksista ovat edesauttaneet savuttomuutta.
Suomalaiset nuoret aloittavat tupakoinnin yleisimmin, kun he siirtyvät ala-asteelta yläasteelle.

- Tupakka on nuorelle eräänlainen aikuistumisen väline. Luopuminen siitä ei ole mikään palkinto, vaan päinvastoin rangaistus. Lopettamisessa nuorille on tärkeintä se, että haju-, maku- ja muut aistitoiminnot paranevat. Elämä tuoksuu ja maistuu paljon paremmalle pitkästä aikaa ja tupakkayskä hellittää vähitellen.
Keuhkosyöpä ja muut keuhkosairaudet ovat tunnettuja tupakoinnin seurauksia. Niillä ei kuitenkaan ole riittävää motivaatiota nuorten tupakoinnin ehkäisyssä. Polttamisen aiheuttamat iho-ongelmat, jotka näkyvät nopeasti ja poikia kiinnostavat impotenssiongelmat ovat lähempänä nuoria.

Tupakointi altistaa sydän- ja verisuoni- sekä hengityselinsairauksiin

Pietilän mukaan nikotiinillä, kun sitä annetaan puhtaana aineena elimistöön on voimakas vaikutus sydämeen. Se kiihdyttää sydämen sykettä ja supistaa verisuonia, joiden seurauksena tupakoitsijan verenpaine kohoaa.

- Tästä on päätelty, että henkilöillä, jotka polttavat, on jatkuvasti pieni stimulaatio päällä. Toinen syy sydän- ja verisuonitauteihin on tupakasta saatava häkä, joka vähentää elimistöstä happea.

Hengityselinten sairauksia aiheuttaa mm. tupakoinnista satava terva, jota jää polttajan keuhkoihin.

- Elimistö yrittää vastustaa tupakkayskällä tervan kertymistä keuhkoihin.
Varsin merkittävää on myös esimerkiksi pienten lasten terveys vanhempien tupakoidessa.

- Vanhemmat itse sairastavat enemmän hengitystiesairauksia ja savu altistaa lapset mm. korvatulehduksille ja hengitystiesairauksille. Perheet, joissa poltetaan, sairastavat infektiotauteja savuttomia perheitä useammin, toteaa Pietilä.

Haastattelu: Kalervo Koivisto, Terveyssanomat
kalervo.koivisto@terveysry.fi

Lisätietoja: FaT Kirsi Pietilä: Tupakka -opas
www.terveysry.fi

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]