Opettaja 33/2004
Annamaija Seppälä

Medialukutaitoa tarvitsevat kaikki

Mediat ovat tulleet jäädäkseen ja vaikuttavat kaikkialla. Viisas ottaa onkeensa ja opettelee käyttämään ja hallitsemaan niitä, herättelee Unicefin mediakasvatusprojektin vetäjä Chris Schuepp alan ammattilaisia ja tavallisia käyttäjiä.

– Aiemmin tavallisen ihmisen ulottuvilla oli tv:n ja radion lisäksi vain muutama lehti, nyt tietoa tulvii tajuntaamme kaikkialta missä liikumme, tahdoimmepa sitä tai emme. Kadulla kävellessämme ja kauppakeskuksissa asioidessamme olemme erilaisten mainossanomien ja -kuvien pyörteessä. Musiikki ympäröi meitä vuorokaudet ympäriinsä. Elämämme on täynnä viihdettä, ja mediat ovat tärkeä osa viihdeteollisuutta, Unicefin mediakasvatusohjelman saksalainen vetäjä Chris Schuepp pohjustaa ajatuksiaan mediakasvatuksen merkityksestä.

Schuepp kävi avaamassa Unicefin ja TV Nelosen yhteistä Auta lastasi ymmärtämään, mikä on tarua ja mikä totta televisiossa -kampanjaa Helsingissä.

– Mitä paremmin olemme perillä siitä, kuinka mediat toimivat, sitä paremmin pystymme valitsemaan, mitä haluamme nähdä ja kuulla ja miksi. Muutoin pompimme kuin pelipallot eri kanavien tarjoamien ärsykkeiden herättäminä, itse radio- ja tv-toimittajana työskennellyt Schuepp sanoo.

Mitä itse et tiedä, sitä et tiedä

Mediakasvatuksen tärkeänä tehtävänä Schueppin mukaan onkin perehdyttää lapsia ja nuoria mediamaailmaan niin että nämä oppivat arvioimaan näkemäänsä ja kuulemaansa, tekemään valintoja mutta myös etsimään täydentävää tietoa muista lähteistä. Tärkeää on myös tulla tietoiseksi tiedotusvälineiden mahdollisuuksista ja tavoista manipuloida ihmisiä.

– Meillä on lähimenneisyydestä lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka ihmisiä ja kokonaisia yhteiskuntia pystytään median avulla hallitsemaan, johtamaan harhaan ja käyttämään valtakoneiston pelinappulana, hän muistuttaa.

– Ken uskoo kaiken mitä televisiossa tai sanomalehdessä sanotaan, on todella sinisilmäinen ja helposti harhaanjohdettavissa.

– Mediakritiikki on tärkeä osa mediakasvatusta. Se on osoitus siitä, että on ymmärtänyt vastaanottamansa sanoman ja tietää, että medioiden avulla voidaan myös tietoisesti manipuloida ihmisiä.
Schuepp korostaa kriitiikissä huolellista omakohtaista perehtymistä arvioitavaan aineistoon.

– Kritiikin antajan on kyettävä perustelemaan kritiikkinsä. Se että sanoo jonkin olevan hyvää tai huonoa, ei ole vielä mitään kritiikkiä. Ensin on perehdyttävä asioihin ja muodostettava oma käsityksensä, vasta sen jälkeen on kykenevä lausumaan positiivisen tai negatiivisen arvionsa asiasta, hän tähdentää.

Taustatieto entistä tärkeämpää

Mediakasvatuksen tärkeimmäksi lähivuosien haasteeksi Schuepp nostaa tietotekniikan nopeassa muutosvauhdissa mukana pysymisen.
– Jos vertaa tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia vaikkapa kymmenen vuoden takaiseen tasoon, ymmärtää, että jokaisen mediakasvatuksen ja joukkotiedotuksen alalla toimivan on päivitettävä osaamistaan jatkuvasti.

Keskeinen haaste on myös taustatiedon ja täydentävän tiedon antaminen lapsille ja nuorille.

– Lapset eivät pysty erittelemään näkemäänsä ja kuulemaansa samalla tavoin kuin aikuiset, vaan kokevat, että television näyttämä todellisuus on yksyhteen ulkopuolisen todellisuuden kanssa. Siksi on tärkeää keskustella heidän kanssaan ja kertoa, että on olemassa muitakin näkökulmia ja että asioilla on sekä hyvät että huonot puolensa.

– Tv-formaatit käyvät aina vain lyhyemmiksi ja tiiviimmiksi eikä niissä juuri ole tilaa syvemmille sisällöllisille pohdinnoille. Minuutissa parissa on mahdotonta käsitellä maailmanlaajuisia ongelmia monipuolisesti. Siksi on tärkeää, että lapsi ja nuori saa puuttuvan tiedon jostakin muusta lähteestä.

– Sitä paitsi uutislähetykset ovat usein vain yhden tai muutaman henkilön koostamia ohjelmia. Valinnoissa ja tulkinnoissa vaikuttavat paljon myös toimittajien henkilökohtaiset näkemykset, hän huomauttaa.

Lapsia ja nuoria suojeltava haitoilta

Yksi tärkeimmistä haasteista on se, kuinka suojella lapsia ja nuoria television haitallisilta vaikutuksilta.

– Amerikkalaistutkimukset osoittavat, että 18 ikävuoteen mennessä nuoret ovat nähneet televisiossa 200 000 murhaa. Espanjalaistutkimusten mukaan lapset viettävät vuoden mittaan enemmän aikaa television ääressä kuin koulussa. Se on pelottavaa kehitystä, Chris Schuepp sanoo ja lisää saman koskevan erilaisia tietokonepeliautomaatteja.

Lasten suojelua koskevat vaatimukset kohdistuvat ohjelmantekijöihin, jotta nämä ottaisivat huomioon ohjelmien mahdolliset haittavaikutukset.

– Suomessa on tehty aloite tv-ohjelmien lähetysaikojen porrastamisesta niin, että pienimmiltä kielletyt ohjelmat lähetetään myöhään illalla. Samoin on annettu tiukemmat ikärajasuositukset esimerkiksi elokuville. Tämä on merkittävä ensiaskel, mutta se ei vielä ratkaise kaikkia ongelmia.

Schuepp korostaa nimenomaan vanhempien roolia ja vastuuta mediakasvatuksessa. Onhan vanhemmilla muutoinkin ensisijainen vastuu lastensa kasvatuksesta, ja televisiota katsotaan nimenomaan kotona.

– Yksinkertaisin tapa vaikuttaa on katsoa ohjelmia yhdessä lasten kanssa ja keskustella niistä. Mitä enemmän vanhemmat seuraavat lastensa television katsomista, sitä helpommalla pääsee opettaja, hän heittää pilke silmäkulmassa.

– Tosiasia kuitenkin on, etteivät kaikki vanhemmat koskaan huolehdi mediakasvatuksesta niin kuin pitäisi. Siksi on luonnollista, että koulu ottaa mediakasvatuksen hoitaakseen ja vie oppilaita tutustumaan tv-työhön ja sanomalehden toimitukseen, hän vakavoituu.

Magicin kokenut konsultti

Freelance radio- ja tv-toimittaja Chris Schuepp kiertää Unicefin Magic-projektin vetäjänä eri puolilla maailmaa. Unicefin Keski- ja Itä-Euroopan konsulttina hän on toiminut parisen vuotta. Sitä ennen hän on vetänyt Keski-Aasian maiden mediakasvatusprojektia sveitsiläiselle Cimera-yhtiölle sekä kolunnut toimittajana kaikki maanosat ja puolensataa maata. Äidinkielensä saksan lisäksi hän hallitsee englannin, hollannin ja venäjän.

Suomeen Schuepp tuli Espanjasta. Sitä ennen hän oli käynnistämässä projektia, johon osallistuu nuoria Georgiasta, Azerbaidzanista ja Armeniasta.

– Se ei ollut mikään helppo tehtävä, sillä näissä maissa julkisten tiedotusvälineiden toiminta on vielä nuorta. Lisäksi Azerbaizdan ja Armenia ovat sotajalalla keskenään. Median lisäksi jouduimme käsittelemään konfliktien ehkäisyä ja rauhan kysymyksiä. Yhdessä saimme kuitenkin aikaiseksi ohjelman, joka lähetetään kaikissa näissä maissa, hän kertoo ylpeänä.

– Olisi mielenkiintoista tehdä vastaavanlainen yhteisproduktio vaikkapa helsinkiläisten ja pietarilaisten nuorten kanssa, Chris Schuepp miettii. Seuraavaksi hän aikoo osallistua Lasten ja nuorten joukkotiedotuksen IV huippukokoukseen Rio de Janeirossa.

– Koskaan ei pidä aliarvioida nuorten luovaa lahjakkuutta eikä ylipäätään kykyä ymmärtää ja käsitellä vaikeitakin aiheita.Me aikuiset unohdamme niin nopeasti, millaista on olla nuori ja kuinka eri tavalla nuoret kokevat maailmaa, hän sanoo.

Unicefin kansainvälisen Magic-mediakasvatusprojektin, Media Activities and Good Ideas by, with and for Children, tavoitteena on edistää lasten ja nuorten medialukutaitoa. Idea versoi Oslossa 1999 Lasten oikeuksien sopimuksen 10-vuotisjuhlan yhteydessä, jolloin Unicef päätti perustaa työryhmän selvittämään, millä tavoin tiedotusvälineitä voidaan käyttää lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa tiedottamisessa ja vaikuttamisessa. Tuolloin huomion kohteena oli aidsin vastainen kampanja.

– Parhaiten mediaa oppii ymmärtämään tekemällä itse. Vasta kun on itse yrittänyt tehdä jonkin jutun tai ohjelmapätkän, tietää millaisia vaikeuksia siihen liittyy. Samalla kasvaa kiinnostus mediaan. Nuori oppii arvostamaan hyvää informaatiota ja innostuu käyttämään internetiä ja painettua sanaa, Chris Schuepp vakuuttaa.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]