Koti-lehti nro 2/2003
, Jutta Ahro


Vuoden maatilan katse kestävässä tulevaisuudessa

Paukkuvien pakkasten keskeltä sukellus kasvihuoneen vihreyteen ja lämpöön on huikaiseva kokemus. Kasvun ihmeitä silmän kantamattomiin. Ollaan Kangasalla Pirkanmaalla, Virolan puutarhan kasvihuoneissa. Puutarhan isäntäpari, Sirkka ja Timo Oksanen, voittivat vuonna 2002 Suomen ensimmäisen Vuoden maatila -kilpailun.

Virolan puutarha tuottaa ruukkusalaatteja ja -yrttejä. Lasin alla pinta-alaa on reilu hehtaari. Yritys työllistää isäntäparin lisäksi nuoremman sukupolven eli pojan Samin ja hänen vaimonsa Heidin sekä kymmenen ulkopuolista työntekijää.

Vuoden maatila -kilpailussa punnittiin paitsi taloudellisuutta myös erityisesti yrityksen laatua ja kilpailukykyä. Arviointia varten laadittiin pisteytysjärjestelmä, jota vastaavia käytetään muun yritysmaailman laatukilpailuissa. Kilpailun perustivat ProAgria Maaseutukeskusten Liitto ja Innovation Networks Oy.

Idea jatkuvuudessa ja kestävyydessä

Mikä sitten on kilpailussa parhaiten menestyneen yrityksen salaisuus? Timo Oksanen kiteyttää toiminnan perustan ja tavoitteet siihen, että työtä tehdään sukupolvelta toiselle ja taas sitä seuraavalle. "Maatilayrityksen pitää olla sellaisessa kunnossa, että jatkaja haluaa ja hänen kannattaa työhön tarttua."

Oksasella työ on jatkunut tällä samalla periaatteella jo useiden sukupolvien ajan. Perinteisen maanviljelyn rinnalla kasvihuoneviljely on ollut mukana 80 vuotta. Maidontuotanto ja peltoviljely olivat tilan päätuotantosuuntana vielä 1970-luvulla.

Nykyään tila on keskittynyt kokonaan kasvihuoneviljelyyn ja pellot ovat vuokralla.

Maatilayritystä, aivan kuin muitakin yrityksiä, tulee jatkuvasti kehittää ja miettiä, miten jatkossakin pärjätään. Tämä tarkoittaa, ettei paikalleen saa pysähtyä.

Oksasella jatkuva oppiminen ja kehittäminen on itsestään selvää. Tietoa haetaan tutkimuksesta, kokeillaan ja kehitetään itse käytännössä ja alaa seurataan ulkomaita myöten.

"Tarpeen tullen on oltava valmiita muutokseen. Maatilayritys poikkeaa muusta yrittämisestä siinä, että tavoitteena on säilyttää yritys suvulla eikä myydä sitä eteenpäin kurssien niin sanellessa. Tämä on elämäntapa, työ johon kasvetaan", Sami Oksanen kiteyttää.

Käytännön "pelle peloton" Timo Oksanen on työn ohessa ja sen helpottamiseksi aina kehitellyt uusia toimintatapoja ja ideoita. Hän on muun muassa kehittänyt vesiviljelyjärjestelmän, jolla Oksasen tuotanto tätä nykyä toimii. Samoin hän on kehitellyt oikeat lannoitteet tuotantoon sopiviksi. Uusin keksintö on tuottaa kaikki tarhoilla tarvittava sähkö kahdella omalla vesivoimalalla.

Yksi yrityksen kantavia ajatuksia on vastuu ympäristöstä. "Tuotamme ympäri vuoden vihreää ruokaa uusiutuvalla energialla. Koko ketju on ympäristöä ajatellen kestävä, emmekä hyväksy luonnonvarojen tuhlausta", Timo Oksanen tähdentää.

Tuotannossa ei käytetä torjunta-aineita. Leppäkertut, vainokaiset, kiilukaiset ja muut luontaiset viholliset pitävät kasvintuhoojat kurissa. Lisäksi viljelyn vesikierto lannoitteineen on suljettu, jolloin ympäristöön ei pääse mitään rasitteita.

Timo Oksanen korostaa malttia uusia ideoita käytäntöön vietäessä. Hän varoittaa, että suuriin investointeihin ei pidä lähteä liian heppoisesti. Suunnitelmia on kaiveltava ja pyöriteltävä monin tavoin ennen toteutusta. Suunnitteluvaiheessa asiat yleensä näyttävät paremmilta kuin todellisuus on. Taloudelliset tosiseikat ja kannattavuus on aina muistettava.

"Mieluummin aloitetaan pienemmällä ja kokemusten jälkeen lisätään", Timo Oksanen kehottaa. "Mutta koko ajan kannattaa kuitenkin ideoida, muuten ei uutta synny. Ajatukset saavat olla villejä ja aivot auki", hän naurahtaa.

Suomalaisille maistuu tuore vihreä

Suomi ja Pohjoismaat ovat valo- ja vesiviljelyssä maailman johtavia maita. Oksasella ruukuissa kasvaa yli 30 lajiketta, joista ruukkusalaattia eniten. Yrttien osuus tuotannosta on vielä vähäinen, mutta jatkuvasti kasvussa. Nykypäivänä kuluttajat ovat löytäneet tuoreet, puhtaat yrtit, jotka jättävät kirkkaasti jälkeensä purkkeihin pakatut, kuivatut kaverinsa.

Oksasella salaatin kierto kasvihuoneessa siemenestä valmiiksi tuotteeksi kestää kesäaikaan noin kuukauden ja talvella kaksi. Koska kyseessä on tuore tavara, se pitää saada mahdollisimman pian kuluttajan keittiöön. Laadun kannalta on tärkeää, että heillä salaatti kerätään samana päivänä kuin se kuljetetaan eteenpäin. Valtaosa myynnistä hoituu tukkuliikkeiden kautta.

Yrteistä ostoskoriin löytää tiensä parhaiten basilika. Muista yrteistä Sirkka Oksanen nostaa esiin suosikkinsa eli portulakan, joka on tullut tutuksi Välimeren keittiöstä. "Portulakka on erittäin hyvän makuinen ja sopii hyvin esimerkiksi salaatteihin."

Toiseksi suosikikseen Sirkka Oksanen mainitsee sitruunabasilikan, joka pehmeällä maullaan päihittää sitruunamelissan. Kaiken kaikkiaan monipuolinen salaattien ja yrttien käyttö virkistää ruokapöytämme tarjontaa terveellisesti. Sirkka ja Sami Oksanen naurahtavat, että he napsivat päivittäisen vihreän jo työn ohessa, joten kotipöytään vihreitä ei aina muista tuodakaan.

Työ kiittää tekijäänsä

Oksasen kasvihuoneet tuottavat salaatteja ja yrttejä läpi vuoden, joten työtä riittää. Työnjaon periaatteena on, että kaikki tekevät kaikkea. Sirkka ja Sami vastaavat pääasiassa kasvihuoneiden käytännön pyörityksestä, Heidi hoitaa yrityksen paperipuolen ja Timo vastaa päältäkatsojana kaikesta mahdollisesta, mm. voimalaitoksista. Ja seuraava sukupolvikin on jo mukana meiningissä: Heidin ja Samin lapset, viisivuotias Susanna ja kaksivuotias Samuel.

Vapaa-ajan ongelmia Oksasilla ei ole, siitä pitävät kasvihuoneet huolen. Sirkalle ja Timolle on nyt kuitenkin Vuoden Maatila -kilpailun palkintona luvassa matka itse valittuun kohteeseen.

Mitä muuta on jaksamisen ja innostuksen taustalla? Kuin yhdestä suusta Oksaset vakuuttavat, että mielekäs työ palkitsee. "Ja onhan meillä tuolla takapihalla päivittäinen mahdollisuus valohoitoon", Sami hymyilee ja viittaa kasvihuoneita kohti.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]

 

 

 

Ihmisen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi Kestävä tulevaisuus Etusivulle Ihminen ja teknologia Mikä on artikkelipankki? Turvallisuus ja liikenne Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Viestintä- ja mediataito Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys