Pelastustieto 10/03, Esa Aalto

Lento-onnettomuusharjoitus paljasti pieniä puutteita

Suuronnettomuusharjoitus Helsinki-Vantaan lentokentällä sujui pääpiirteissään hyvin, vaikka ongelmakohtiakin nousi esille. Erityisesti ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa harjoitellussa tiedottamisessa tuli esille puutteita, mutta varsinaiset pelastustoimet sujuivat moitteettomasti. Joitakin pieniä yksityiskohtia on siinäkin harjoituksen perusteella mietittävä uudelleen.

Harjoiteltu onnettomuustilanne oli vastaavanlainen, joka tapahtui kymmenkunta vuotta sitten Kajaanissa. Siinä lentokone ajautui ulos kiitotieltä. Näin kävi myös tässä kuvitellussa onnettomuusharjoituksessa. Lentokone Blue 1 Avro RJ 85 ajautui laskukiidossa ulos kiitotieltä ja 5000 kiloa polttoainetta sisältäneen koneen vasen siipi vahingoittui ja syttyi palamaan. Lentokoneessa oli 75 matkustajaa ja 5 miehistön jäsentä.

Kaksi minuuttia hälytyksestä lentokentän pelastusaseman ensimmäiset yksiköt tulivat paikalle sammuttamaan ’’siipipaloa’’. Muutoinkin ensi hetken pelastustyöt sujuivat hyvin.
Harjoituksen johtaja Etelä-Suomen lääninhallituksen pelastustarkastaja Matti Virpiaro sanoo, että yksittäisistä asioista Virven toimiminen oli myönteistä. Radioverkon kapasiteetti riitti hyvin, tosin olisiko ollut näin myös silloin, jos poliisilla olisi viranomaisradioverkko ollut täysimittaisessa käytössä. Nyt näin ei ollut.

- Virven laajemmat käyttömahdollisuudet jäivät myös kokeilematta. Se antaa mahdollisuuden esimerkiksi tekstiviestien lähettämiseen ja vapauttaa siten entisestään verkon kapasiteettia.
Tämän harjoituksen uusi painopistealue oli tiedottaminen. Tällaisessa tapauksessa yleisön tiedonjano on suuri ja siitä pitää pystyä parhaalla mahdollisella tavalla tyydyttämään. Erityisesti alkutiedottaminen on tärkeätä. Ensimmäinen tiedote tapahtuneesta lähti 11 minuuttia turman jälkeen.

Tiedottaminen vaikeata

- Alkutiedottamisessa lähdettiin kuitenkin liian suureellisesti liikkeelle, kun koko pelastustoiminnan johto marssitettiin ensimmäiseen tiedotustilaisuuteen. Ensin johdon pitäisi saada kerättyä tietoa mahdollisimman paljon ja siksi ensi tiedot tapahtuneesta voidaan aivan hyvin välittää esimerkiksi palomestari tai asemamestari tasolla. Tässä harjoituksessa puutteena oli myös se, että mediakeskusta ei saatu riittävän nopeasti toimimaan, Virpiaro sanoo.

- Kaikkiaan on kuitenkin sanottava, että tiedottaminen kokonaisuudessaan onnistui hyvin, kun otetaan huomioon, miten ohuella organisaatiolla sitä tehtiin. Voikin ollaan huolestunut siitä, että pelastustoiminnan organisaatiossa voidaan aika vähän panostaa tiedottamiseen. Se on suuri puute mahdollisessa tositilanteessa.
Myös lääkinnällisissä tehtävissä johtamisen näkökulmasta katsottuna osoittautui joitakin puutteita; esimerkiksi siten, miten potilaat toimitetaan suuronnettomuudesta hoitoon. Pyritäänkö viemään suoraan sairaalaan vai perustetaanko ensiapuasema tapahtumapaikalle. Myyrmannin tapauksessa toimittiin siten, että potilaat toimitettiin suoraan sairaalaan, mutta nyt perustettiin onnettomuuspaikalle suojatelttaan ensiapuasema. Tätä pelastustyön organisoimista on Virpiaron mielestä tämän harjoituksen perusteella syytä pohtia uudelleen.
- Potilaiden kuljetus ja hoitoonsaattaminen sujui kuitenkin hyvin.

Hälytys heti myös häkeen

Pelastustoiminta saatiin nopeasti liikkeelle. Lennonjohto antoi hälytyksen lentokentän paloasemalla. Vasta sen jälkeen hälytys meni hätäkeskukseen. Matti Virpiaron mielestä olisi hälytystoiminnan entisestään nopeuttamiseksi syytä selvittää se, että lennonjohdon ensihälytys ohjautuisi heti myös hätäkeskukseen.

Harjoitukseen osallistui kaikkiaan runsaat 600 pelastusviranomaista. Mukana ei ollut vpk:laisia, ja Virpiaron mukaan jo siksi, että arkipäivänä järjestetyssä harjoituksessa heidän mukaantulonsa olisi maksanut liian paljon.

- Heidän roolinsa on tällaisessa tehtävässä myös tositilanteessa olla päätoimisen palokunnan sijaisena asemilla. Mutta jos onnettomuus vaatii esimerkiksi etsintöjä maastossa, vapaapalokunnat ovat tarpeellinen lisäjoukko.

Puute oli Virpiaron mukaan se, että matkustajaluettelon saannissa oli vaikeuksia. Sitä eivät pelastusviranomaiset saaneet lentoyhtiöltä pyynnöstä huolimatta. Harjoitustilanteessa motivaatio ei ehkä ole niin korkealla, että sitä ponnekkaammin vaadittaisinkaan, mutta tositilanteessa sen pitäisi automaattisesti olla pelastusviranomaisilla.
Kaikki onnettomuudessa mukana olleet otetaan suojaan ja heitä puhutellaan myös tutkinnallisista syistä.

- Lääkintäviranomaisten mielestä kaikki pitäisi saada sairaalahoitoon, mutta ammattitaitoisia puhuttajia löytyy myös vapaaehtoispuolelta. Pääasia on, että onnettomuudessa mukana olleet saadaan mahdollisimman nopeasti suojaan onnettomuuspaikalta. Se on selvä, että ketään ei voida väkisin pitää, jos mitään fyysistä vammaa ei ole, mutta psyykkisten vammojen toteamiseksi on syytä henkilöt ainakin puhuttaa, Virpiaro sanoo.

Kaiken kaikkiaan hänen mielestään tällaisten suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen on tärkeätä, vaikka eri viranomaisten välisessä yhteistoiminnan harjoittelemisessa ei päästä lähellekään tositilannetta.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]