Anna
13/03
Kirsikka Saari, Ari Kakkinen


Lapset tekniikan ihmemaassa

Vanhemmat kasvoivat Suomessa, jossa kodin varusteisiin kuuluivat radio ja mustavalkotelevisio. Nyt kodeissa, päiväkodeissa ja kouluissa kasvaa teknosukupolvi. Lapset oppivat käyttämään cd-rommia kuten palapelejä. He eivät pelkää painavansa väärää nappia, eivätkä tarvitse käyttöohjetta ymmärtääkseen konetta.

Ilmo Koste, 3

"Muumi-pelejä pelataan hiirellä ja Tetristänäppäimillä. Olen tehnyt tietokoneella muitakin aika hyviä juttuja, kirjoittanut ja tulostanut. Kirjoitin niin, että painelin vaan nappuloita. Jos isä haluaa tulostaa, niin annan kyllä. Tietokone avataan valonappulasta, tai ensin painetaan nuolinappulaa numeroiden keskellä. Tulostin laitetaan päälle nappulasta, jossa on ympyrä ja i. Mulla on monta leikkipuhelinta, mutta olen puhunut tavallisessa puhelimessa. Isin kännykällä ei voi soittaa, koska siinä ei ole sitä pientä korttia joka laitetaan puhelimessa pieneen luukkuun. Niin, SIM-korttia. Jos keksisin itse koneen, se olisi hiomakone. Olen leikkinyt että mulla on hiomakone mun sohvatalossa, sellaisessa pienessä mökissä."

Tietokone päiväkodissa

Tampere on edelläkävijä: suunnitelmien mukaan jokaisessa tamperelaispäiväkodissa on vuoden loppuun mennessä tietokone.

Tampereella päiväkotilapset ovat käyttäneet esimerkiksi animaatio-ohjelmia ja ohjelmia, joissa tutustutaan luonnonilmiöihin tai tutkitaan koneeseen yhdistetyllä mikroskoopilla kasveja.

Myös erityisesti Helsinki, Joensuu ja Oulu ovat panostaneet päiväkotien tietokoneisiin. Tutkija, FT Marjatta Kangassalo, Tampereen yliopisto


Tia Leskinen, 5

"Toinen meidän tietokoneista on isin ja toinen Waltterin. Waltteri
on kahdeksan. Jos haluan pelata, pyydän apua isiltä, äidiltä tai isoveljeltä. Barbie-pelissä Barbielta on hukassa kenkä. Tietokonepalapeli on hauskempi kuin tavallinen, koska kädellä ei tarvitse liikuttaa kuin hiirtä. Waltteri pelaa Harry Potteria. Joskus saan pelata isoveljen dindendoa tai skeittipeliä. Niitä pelataan telkkarissa. Jos saisin valita minkä tahansa koneen, ottaisin oikean pianon."

Missä sä oot?

Vanhemmat hankkivat kännykän pienelle lapselle yleensä "turvalinjaksi", tietääkseen missä lapsi liikkuu.

Kymmenvuotiaat ja sitä nuoremmat pelaavat enemmän kuin soittavat kännykällä.

Yli kymmenvuotiaille kännykkä on arjen hyötyesine. Soittaminen, tekstailu, kännykän herätyskello ja kalenteri ovat tärkeitä. Tutkija Hanna Lehtimäki Ella Paananen, 4 "Kun äidin kamerakännykkää painaa napista, se ottaa kuvan. Kun painaa kaksi kertaa, kuva näkyy uudestaan. Otin kuvia nukeista ja äiti tulosti niitä tietokoneella. Otin äidistä kuvan, mutta siitä jäi pää pois. Toisessa äidillä oli hiuksia sil-mien edessä. Olen puhunut mummin ja papan kanssa kännykällä, mutta en osaa itse soittaa. Ai kuka vastaa, kun kotona soi puhelin? No minä! Jos minulla olisi oikea kännykkä, se olisi lila-vaaleanpunainen ja siinä olisi kukkia. En ole miettinyt, miten vanha pitää olla että saa oman kännykän. Minulla on kolme tietokonepeliä: kaksi Muumiaja Aku Ankka. Levyillä on palapelejä, korttipelejä ja seikkailupelejä. Korttipe-lissä kortit ovat väärinpäin. Ne käännetään hiirellä. Jos tulee väärä, koneesta lähtee ääni. Kalastuspelissä kuuluu ääni, jos onkii purkin, kengän tai paperin. Yhdessä pelissä Lumi-kille laitetaan korvakorut ja huulipunaa. Mun kavereilla on pelejä, mutta ne eivät ole niin hyviä. Tietokonepalapeli on erilainen kuin tavallinen palapeli. Eikä Hemuli ole muumi vaan ihminen, vaikka se on muumeista."

Olavi Hätinen, 6

"Toivoin kauheasti PlayStation 2:sta, mutta äiti ei sanonut mitään.
Se oli yllätys! Jos se menee rikki, me voidaan käyttää PlayStation
1:stä, se on varalla. Pelaan äidin kanssa vuorotellen, mutta
minä olen paljon taitavampi. Crash Bandicoot - Wrath of Cortex -peli on uusi. Siinä mennään hissillä alas ja mennään johonkin maahan. Avaruuslasimaassa on kultahiuksinen Coco. Minä olen ihastunut siihen. Mulla on hopeatykki, kun olen voittanut neljä pomoa saan aseen, sitten mulla on tuplahyppy ja aikakello. Aikakello kannattaa ottaa ensin, koska se on aika vaikeata. Osaan itse avata Playstationin. On tärkeätä, että sen sulkee hyvin. Elokuvista Star Warson hyvä: siinä on miekat, välkkyy valo ja thuff!Kerran katsoin sitä illalla mutta en pelännyt eikä tullut yhtään painajaista. Dvd:t ovat hauskempia kuin videot koska ne kestävät pidempään. Avaruusjutut on parhaita: Tsuaaah!Äidin pitää laittaa elokuva päälle, koska näistä dvd:istä minä en ymmärrä mitään. Dvd:ssä on niitä valikoimia enkä minä osaa vielä ihan paljon lukea. Meidän rappukäytävässä on kuntopyörä, joka on mennyt rikki. Voisin ehkä ottaa pyörästä mittarin ja keksiä siitä avaruuskoneen moottorin."

Kenen vuoro pelata?

44 prosenttia 0-16-vuotiaista pojista pelaa konsolipelejä päivittäin tai viikoittain.

Pelaajista reilu 10 prosenttia on tyttöjä tai naisia.

PlayStationin pelaajista 58 prosent-tia on alle 15-vuotiaita.

Maailman pelibisneksen liikevaihto on suurempi kuin elokuvan. Suomen pelimyynnin liikevaihto oli viime vuonna 65 miljoonaa euroa.

Tutkija, TkT, Jyrki J.J. Kasvi, TKK. Kaupallinen johtaja Vesa Artman, Nordisk Film/ PlayStation.


Marco Morelli, 6


"Meidän päiväkodissa aletaan käyttää tietokonetta kolmevuotiaana. Meidän ryhmässä on kaksi tietokonetta. Niitä saa käyttää aina kun haluaa. Äsken pe-lasin Viiru ja Pesonen -romppua. Mun kaveri Jouni on opettanut sen mulle. Peli ei ole vaikea. Käytän tietokonetta usein tai joskus. Kotona en käytä, koska kone on vähäsen rikki. Eilen keksin, että voimme suunnitella radan. Teimme tietokoneen rakennusohjelmalla patjat, tikkaat, puolapuut, penkin ja pallon. Meitä neuvottiin vähän. Tulostin suunnitelman paperille. Radasta tuli aika vaikea. Sitten rakensimme radan päiväkodin salissa."


Helmi Periaho, 7

"Minä käytän meidän perheessä eniten tietokonetta. Kohta saan oman huoneen ja tietokone siirretään sinne. Piirrän tietokoneella hevosia, mutta kaikkein hauskinta on tehdä elokuvia. Ensimmäinen elokuvani oli sellainen lännenmaalainen jossa hevoset liikkuivat itsestään. Elokuvien teko on aika vaikeata, vaikka ei mulle enää niin vaikeata. Isi on opettanut mua. Äiti ei käytä kotona tietokonetta vaan tekee ruokaa. En tarvitse paljon aikuisten apua. Minä osaan lukea ja peleissä on ohjeet. Tiedän melkein kaikki nurkat ja kolot koneessa. Joskus pelottaa, että teen virheen ja kone menee rikki. Olen kirjoittanut sähköpostia kavereille, mutta en muista enää mitä. En tiedä miten sähköposti liikkuu, mutta joskus se menee väärään tietokoneeseen."

Onko toi telkkari aina auki?

75 % 8-10 -vuotiaista katsoo televisiota päivittäin.

80 % lukee kirjaa vähintään kerran viikossa.

69 % pelaa peli-koneella vähintään kerran viikossa.

64 % käyttää tietokonetta vähintään kerran viikossa.

Juha Suoranta, Hanna Lehtimäki ja Sampsa Hakulinen: Lapset tietoyhteiskunnan toimijoina. Tampereen yliopiston tietoyhteiskunnan tutkimuslaitos, 2001.


Topi Räsänen, 6

" Robin Hood-tietokonepelissä pitää saada kavereita ja taistella pahoja sheriffin miehiä vastaan. Pelin sain joulupukilta. Isä ihmetteli, että miten mä vedin tehtävän noin vaan läpi! Kone on mun ja isän yhteinen. Se on helppo avata. Jos painaa väärää nappulaa, kone pitää vain käynnistää uudelleen. Mutta joskus koneeseen tulee häiriö ja isän pitää selvittää se. Koneen sisällä on varmaankin
metallia, johtoja ja mutkia."


Evan Miller, 6

"Mun kaverilla Eliaksella on PlayStation, mulla on Nintendo. Nintendo on parempi kuin PlayStation, mutta haluaisin vielä PlayStationin. Viime aikoina olen pelannut Gameboyta. Joskus äiti tulee sanomaan, että nyt riittää pelaaminen. Silloin seivaan pelin ja jatkan myöhemmin. Koneiden sisällä on elektroniikkaa. Gameboy toimii patterilla, patterista tulee sähköä. Kaikkihan toimii sähköllä. Salamassa on paljon sähköä. Jos saisin itse keksiä koneen, rakentaisin hassun auton, jossa on takapeili takana. Autoa ajettaisiin väärinpäin, peilistä katsottaisiin mihin. Siinä voisi tulla kolareita, mutta sitten autoon voisi laittaa isomman peilin."


Nina Rantanen, 11

"Mun huoneessa on tv, videot, stereot, tavalliset korvalappustereot ja kännykkä. Viimeisenä luopuisin kännykästä. On vaikea ajatella että joskus mulla ei ollut kännykkää. Sain ensimmäisen kännykän 9-vuotiaana, sellaisen hirveän vanhan mallin. Uuden puhelimen sain 11-vuotislahjaksi. Se on suunniteltu tekstiviestien kirjoittamiseen, siinä on oma näppäin jokaiselle kirjaimelle niin kuin tie-tokoneessa. Paras puhelin on Nokian 6510. Siinä on sininen näyttö. Saan sen melko varmasti seuraavaksi synttärilahjaksi. Kännykkää ei tarvitse sulkea koulussa, koska meillä on tosi kiva ope. Tunnilla ei puhuta, vaan lähetetään enemmän tekstiviestejä. Aamulla sain tekstarin kaveriltani Virpiltä: "Voitko tulla samaa matkaa kouluun?" Vastasin: "En kun isi vie." Yleensä lähetän kymmenen tekstiviestiä päivässä, mutta sinä päivänä kun olin riidellyt Virpin kanssa lähetin 30 viestiä. Äiti ja isä soittavat usein. Äiti kyselee yleensä missä oot ja milloin tulet kotiin. Soittoäänenä mulla on Shakiran Whatever. Olen tilannut myös Las Ketchupin biisin ja Mombasan. Tykkään kissoista ja tilailen kissalogoja ja joskus sydänlogoja. Kännykkälaskuni ovat yleensä 10 euroa, mutta viimeksi 68 euroa. Se johtuu siitä, että olen saanut uusia kavereita. Äiti maksaa laskusta viisi euroa ja itse maksan loput kuukausirahasta. Nyt kuukausiraha ei riitä, täytyy tehdä enemmän kotihommia. Aion kyllä puhua vähemmän ja käyttää halvempia puheluita."

Kaikilla muillakin on! Vai onko?

7-vuotiaista suomalaislapsista 7 prosenttia omistaa kännykän.

10-vuotiaista puolella on kännykkä.

14-vuotiaista 91 prosentilla on kännykkä.

7-14-vuotiaista 46 prosenttia haluaisi kännykkäkameran. Prosentti heistä uskoo saavansa sen vuoden sisällä.

4 prosenttia 7-14-vuotiaista ei ole pelannut kännykkäpelejä. Suomen Gallup Web, Kids Online 2002. Tässä huoneessa määrään minä!

Poikien huoneissa on enemmän tekniikkaa kuin tyttöjen.

7-14-vuotiaista pojis-ta 38 prosentilla ja ty-töistä 11 prosentilla on tietokone huonees-saan.

7-vuotiaista 25 pro-senttia käyttää kotona internetiä.

8-vuotiaista puolet ja 10-vuotiaista 71 prosenttia käyttää kotona internetiä.

Suomen Gallup Web, Kids Online 2002.

Juuso Saastamoinen, 8

"Pyysin kännykkää, koska ennen kun halusin pelata minun piti lainata puhelinta. Kännykkä on isosiskon vanha, nyt se on minun ja äidin yhtei-nen. Äidillä on myös oma työkännykkä. Äiti tilasi internetistä puhelimeen takaosan, jossa on 12 peliä. Sen mukana ei tullut ohjeita, mutta selvitin miten se toimii. Olen tehnyt meille omat käyttäjäprofiilit kännykkään. Ai operaattori? En ole kuullut sellaisesta. En kuljeta puhelinta mukana, paitsi silloin kun menin käymään äidin töissä. Joillakin koulukavereilla on kännykkä, mutta puhun yleensä vain äidin kanssa koulun jälkeen. Kysyn, saanko pelata tietokonepelejä. Olen oppinut pelaamalla sanoja, vaikka start, levelja play. Talmassa kysyin äidiltä, olenko laskettelijana easy, medium, hard vai pro. Pelaan myös nettipelejä. Yleensä en chattaa, koska kirjoitan tietokoneella hitaasti. Näppäinten pitäisi olla aakkosjärjestyksessä. Käytän hakukoneena Googlea ja neuvon äitiä hakusanoissa. Etsin koulua varten netistä tietoa talvilinnuista, mutta ei löytynyt. Lintukirja oli parempi."

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]

 

 

Ennakoi Pohdi ja päättele Oman toiminnan arviointi Vertaile ja pohdi Sinä haastajan roolissa

Ihmisen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi Kestävä tulevaisuus Etusivulle Ihminen ja teknologia Mikä on artikkelipankki? Turvallisuus ja liikenne Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Viestintä- ja mediataito Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys