|
 
Anna 13/03
Kirsikka Saari, Ari Kakkinen
Lapset
tekniikan ihmemaassa
Vanhemmat
kasvoivat Suomessa, jossa kodin varusteisiin kuuluivat radio
ja mustavalkotelevisio. Nyt kodeissa, päiväkodeissa
ja kouluissa kasvaa teknosukupolvi. Lapset oppivat käyttämään
cd-rommia kuten palapelejä. He eivät pelkää
painavansa väärää nappia, eivätkä
tarvitse käyttöohjetta ymmärtääkseen
konetta.
Ilmo
Koste, 3
"Muumi-pelejä pelataan hiirellä ja Tetristänäppäimillä.
Olen tehnyt tietokoneella muitakin aika hyviä juttuja,
kirjoittanut ja tulostanut. Kirjoitin niin, että painelin
vaan nappuloita. Jos isä haluaa tulostaa, niin annan
kyllä. Tietokone avataan valonappulasta, tai ensin painetaan
nuolinappulaa numeroiden keskellä. Tulostin laitetaan
päälle nappulasta, jossa on ympyrä ja i. Mulla
on monta leikkipuhelinta, mutta olen puhunut tavallisessa
puhelimessa. Isin kännykällä ei voi soittaa,
koska siinä ei ole sitä pientä korttia joka
laitetaan puhelimessa pieneen luukkuun. Niin, SIM-korttia.
Jos keksisin itse koneen, se olisi hiomakone. Olen leikkinyt
että mulla on hiomakone mun sohvatalossa, sellaisessa
pienessä mökissä."
Tietokone
päiväkodissa
Tampere
on edelläkävijä: suunnitelmien mukaan
jokaisessa tamperelaispäiväkodissa on vuoden
loppuun mennessä tietokone.
Tampereella
päiväkotilapset ovat käyttäneet
esimerkiksi animaatio-ohjelmia ja ohjelmia, joissa tutustutaan
luonnonilmiöihin tai tutkitaan koneeseen yhdistetyllä
mikroskoopilla kasveja.
Myös
erityisesti Helsinki, Joensuu ja Oulu ovat panostaneet
päiväkotien tietokoneisiin. Tutkija, FT Marjatta
Kangassalo, Tampereen yliopisto |
Tia Leskinen, 5
"Toinen meidän tietokoneista on isin ja toinen Waltterin.
Waltteri
on kahdeksan. Jos haluan pelata, pyydän apua isiltä,
äidiltä tai isoveljeltä. Barbie-pelissä
Barbielta on hukassa kenkä. Tietokonepalapeli on hauskempi
kuin tavallinen, koska kädellä ei tarvitse liikuttaa
kuin hiirtä. Waltteri pelaa Harry Potteria. Joskus saan
pelata isoveljen dindendoa tai skeittipeliä. Niitä
pelataan telkkarissa. Jos saisin valita minkä tahansa
koneen, ottaisin oikean pianon."
Missä
sä oot?
Vanhemmat hankkivat kännykän pienelle lapselle
yleensä "turvalinjaksi", tietääkseen
missä lapsi liikkuu.
Kymmenvuotiaat
ja sitä nuoremmat pelaavat enemmän kuin soittavat
kännykällä.
Yli
kymmenvuotiaille kännykkä on arjen hyötyesine.
Soittaminen, tekstailu, kännykän herätyskello
ja kalenteri ovat tärkeitä. Tutkija Hanna
Lehtimäki Ella Paananen, 4 "Kun äidin
kamerakännykkää painaa napista, se ottaa
kuvan. Kun painaa kaksi kertaa, kuva näkyy uudestaan.
Otin kuvia nukeista ja äiti tulosti niitä
tietokoneella. Otin äidistä kuvan, mutta siitä
jäi pää pois. Toisessa äidillä
oli hiuksia sil-mien edessä. Olen puhunut mummin
ja papan kanssa kännykällä, mutta en
osaa itse soittaa. Ai kuka vastaa, kun kotona soi puhelin?
No minä! Jos minulla olisi oikea kännykkä,
se olisi lila-vaaleanpunainen ja siinä olisi kukkia.
En ole miettinyt, miten vanha pitää olla että
saa oman kännykän. Minulla on kolme tietokonepeliä:
kaksi Muumiaja Aku Ankka. Levyillä on palapelejä,
korttipelejä ja seikkailupelejä. Korttipe-lissä
kortit ovat väärinpäin. Ne käännetään
hiirellä. Jos tulee väärä, koneesta
lähtee ääni. Kalastuspelissä kuuluu
ääni, jos onkii purkin, kengän tai paperin.
Yhdessä pelissä Lumi-kille laitetaan korvakorut
ja huulipunaa. Mun kavereilla on pelejä, mutta
ne eivät ole niin hyviä. Tietokonepalapeli
on erilainen kuin tavallinen palapeli. Eikä Hemuli
ole muumi vaan ihminen, vaikka se on muumeista." |
Olavi
Hätinen, 6
"Toivoin kauheasti PlayStation 2:sta, mutta äiti
ei sanonut mitään.
Se oli yllätys! Jos se menee rikki, me voidaan käyttää
PlayStation
1:stä, se on varalla. Pelaan äidin kanssa vuorotellen,
mutta
minä olen paljon taitavampi. Crash Bandicoot - Wrath
of Cortex -peli on uusi. Siinä mennään hissillä
alas ja mennään johonkin maahan. Avaruuslasimaassa
on kultahiuksinen Coco. Minä olen ihastunut siihen. Mulla
on hopeatykki, kun olen voittanut neljä pomoa saan aseen,
sitten mulla on tuplahyppy ja aikakello. Aikakello kannattaa
ottaa ensin, koska se on aika vaikeata. Osaan itse avata Playstationin.
On tärkeätä, että sen sulkee hyvin. Elokuvista
Star Warson hyvä: siinä on miekat, välkkyy
valo ja thuff!Kerran katsoin sitä illalla mutta en pelännyt
eikä tullut yhtään painajaista. Dvd:t ovat
hauskempia kuin videot koska ne kestävät pidempään.
Avaruusjutut on parhaita: Tsuaaah!Äidin pitää
laittaa elokuva päälle, koska näistä dvd:istä
minä en ymmärrä mitään. Dvd:ssä
on niitä valikoimia enkä minä osaa vielä
ihan paljon lukea. Meidän rappukäytävässä
on kuntopyörä, joka on mennyt rikki. Voisin ehkä
ottaa pyörästä mittarin ja keksiä siitä
avaruuskoneen moottorin."
Kenen
vuoro pelata?
44
prosenttia 0-16-vuotiaista pojista pelaa konsolipelejä
päivittäin tai viikoittain.
Pelaajista
reilu 10 prosenttia on tyttöjä tai naisia.
PlayStationin
pelaajista 58 prosent-tia on alle 15-vuotiaita.
Maailman
pelibisneksen liikevaihto on suurempi kuin elokuvan.
Suomen pelimyynnin liikevaihto oli viime vuonna 65 miljoonaa
euroa.
Tutkija, TkT, Jyrki J.J. Kasvi, TKK. Kaupallinen johtaja
Vesa Artman, Nordisk Film/ PlayStation. |
Marco Morelli, 6
"Meidän päiväkodissa aletaan käyttää
tietokonetta kolmevuotiaana. Meidän ryhmässä
on kaksi tietokonetta. Niitä saa käyttää
aina kun haluaa. Äsken pe-lasin Viiru ja Pesonen -romppua.
Mun kaveri Jouni on opettanut sen mulle. Peli ei ole vaikea.
Käytän tietokonetta usein tai joskus. Kotona en
käytä, koska kone on vähäsen rikki. Eilen
keksin, että voimme suunnitella radan. Teimme tietokoneen
rakennusohjelmalla patjat, tikkaat, puolapuut, penkin ja pallon.
Meitä neuvottiin vähän. Tulostin suunnitelman
paperille. Radasta tuli aika vaikea. Sitten rakensimme radan
päiväkodin salissa."
Helmi Periaho, 7
"Minä käytän meidän perheessä
eniten tietokonetta. Kohta saan oman huoneen ja tietokone
siirretään sinne. Piirrän tietokoneella hevosia,
mutta kaikkein hauskinta on tehdä elokuvia. Ensimmäinen
elokuvani oli sellainen lännenmaalainen jossa hevoset
liikkuivat itsestään. Elokuvien teko on aika vaikeata,
vaikka ei mulle enää niin vaikeata. Isi on opettanut
mua. Äiti ei käytä kotona tietokonetta vaan
tekee ruokaa. En tarvitse paljon aikuisten apua. Minä
osaan lukea ja peleissä on ohjeet. Tiedän melkein
kaikki nurkat ja kolot koneessa. Joskus pelottaa, että
teen virheen ja kone menee rikki. Olen kirjoittanut sähköpostia
kavereille, mutta en muista enää mitä. En tiedä
miten sähköposti liikkuu, mutta joskus se menee
väärään tietokoneeseen."
Onko
toi telkkari aina auki?
75 % 8-10 -vuotiaista katsoo televisiota päivittäin.
80 % lukee kirjaa vähintään kerran viikossa.
69 % pelaa peli-koneella vähintään kerran
viikossa.
64 % käyttää tietokonetta vähintään
kerran viikossa.
Juha Suoranta, Hanna Lehtimäki ja Sampsa Hakulinen:
Lapset tietoyhteiskunnan toimijoina. Tampereen yliopiston
tietoyhteiskunnan tutkimuslaitos, 2001. |
Topi Räsänen, 6
" Robin Hood-tietokonepelissä pitää saada
kavereita ja taistella pahoja sheriffin miehiä vastaan.
Pelin sain joulupukilta. Isä ihmetteli, että miten
mä vedin tehtävän noin vaan läpi! Kone
on mun ja isän yhteinen. Se on helppo avata. Jos painaa
väärää nappulaa, kone pitää
vain käynnistää uudelleen. Mutta joskus koneeseen
tulee häiriö ja isän pitää selvittää
se. Koneen sisällä on varmaankin
metallia, johtoja ja mutkia."
Evan Miller, 6
"Mun kaverilla Eliaksella on PlayStation, mulla on Nintendo.
Nintendo on parempi kuin PlayStation, mutta haluaisin vielä
PlayStationin. Viime aikoina olen pelannut Gameboyta. Joskus
äiti tulee sanomaan, että nyt riittää
pelaaminen. Silloin seivaan pelin ja jatkan myöhemmin.
Koneiden sisällä on elektroniikkaa. Gameboy toimii
patterilla, patterista tulee sähköä. Kaikkihan
toimii sähköllä. Salamassa on paljon sähköä.
Jos saisin itse keksiä koneen, rakentaisin hassun auton,
jossa on takapeili takana. Autoa ajettaisiin väärinpäin,
peilistä katsottaisiin mihin. Siinä voisi tulla
kolareita, mutta sitten autoon voisi laittaa isomman peilin."
Nina Rantanen, 11
"Mun huoneessa on tv, videot, stereot, tavalliset korvalappustereot
ja kännykkä. Viimeisenä luopuisin kännykästä.
On vaikea ajatella että joskus mulla ei ollut kännykkää.
Sain ensimmäisen kännykän 9-vuotiaana, sellaisen
hirveän vanhan mallin. Uuden puhelimen sain 11-vuotislahjaksi.
Se on suunniteltu tekstiviestien kirjoittamiseen, siinä
on oma näppäin jokaiselle kirjaimelle niin kuin
tie-tokoneessa. Paras puhelin on Nokian 6510. Siinä on
sininen näyttö. Saan sen melko varmasti seuraavaksi
synttärilahjaksi. Kännykkää ei tarvitse
sulkea koulussa, koska meillä on tosi kiva ope. Tunnilla
ei puhuta, vaan lähetetään enemmän tekstiviestejä.
Aamulla sain tekstarin kaveriltani Virpiltä: "Voitko
tulla samaa matkaa kouluun?" Vastasin: "En kun isi
vie." Yleensä lähetän kymmenen tekstiviestiä
päivässä, mutta sinä päivänä
kun olin riidellyt Virpin kanssa lähetin 30 viestiä.
Äiti ja isä soittavat usein. Äiti kyselee yleensä
missä oot ja milloin tulet kotiin. Soittoäänenä
mulla on Shakiran Whatever. Olen tilannut myös Las Ketchupin
biisin ja Mombasan. Tykkään kissoista ja tilailen
kissalogoja ja joskus sydänlogoja. Kännykkälaskuni
ovat yleensä 10 euroa, mutta viimeksi 68 euroa. Se johtuu
siitä, että olen saanut uusia kavereita. Äiti
maksaa laskusta viisi euroa ja itse maksan loput kuukausirahasta.
Nyt kuukausiraha ei riitä, täytyy tehdä enemmän
kotihommia. Aion kyllä puhua vähemmän ja käyttää
halvempia puheluita."
Kaikilla
muillakin on! Vai onko?
7-vuotiaista
suomalaislapsista 7 prosenttia omistaa kännykän.
10-vuotiaista
puolella on kännykkä.
14-vuotiaista
91 prosentilla on kännykkä.
7-14-vuotiaista
46 prosenttia haluaisi kännykkäkameran. Prosentti
heistä uskoo saavansa sen vuoden sisällä.
4
prosenttia 7-14-vuotiaista ei ole pelannut kännykkäpelejä.
Suomen Gallup Web, Kids Online 2002. Tässä
huoneessa määrään minä!
Poikien
huoneissa on enemmän tekniikkaa kuin tyttöjen.
7-14-vuotiaista
pojis-ta 38 prosentilla ja ty-töistä 11 prosentilla
on tietokone huonees-saan.
7-vuotiaista
25 pro-senttia käyttää kotona internetiä.
8-vuotiaista
puolet ja 10-vuotiaista 71 prosenttia käyttää
kotona internetiä.
Suomen
Gallup Web, Kids Online 2002. |
Juuso
Saastamoinen, 8
"Pyysin
kännykkää, koska ennen kun halusin pelata minun
piti lainata puhelinta. Kännykkä on isosiskon vanha,
nyt se on minun ja äidin yhtei-nen. Äidillä
on myös oma työkännykkä. Äiti tilasi
internetistä puhelimeen takaosan, jossa on 12 peliä.
Sen mukana ei tullut ohjeita, mutta selvitin miten se toimii.
Olen tehnyt meille omat käyttäjäprofiilit kännykkään.
Ai operaattori? En ole kuullut sellaisesta. En kuljeta puhelinta
mukana, paitsi silloin kun menin käymään äidin
töissä. Joillakin koulukavereilla on kännykkä,
mutta puhun yleensä vain äidin kanssa koulun jälkeen.
Kysyn, saanko pelata tietokonepelejä. Olen oppinut pelaamalla
sanoja, vaikka start, levelja play. Talmassa kysyin äidiltä,
olenko laskettelijana easy, medium, hard vai pro. Pelaan myös
nettipelejä. Yleensä en chattaa, koska kirjoitan
tietokoneella hitaasti. Näppäinten pitäisi
olla aakkosjärjestyksessä. Käytän hakukoneena
Googlea ja neuvon äitiä hakusanoissa. Etsin koulua
varten netistä tietoa talvilinnuista, mutta ei löytynyt.
Lintukirja oli parempi."
[sivun
alkuun]
[sisällys] [etusivu] |
|