Puhelin 5/2004
Riittamaija Ståhle

Korea hyppäsi Gasellin loikalla maailman kärkeen

47 miljoonana asukkaan Etelä-Korea on loikannut maailman johtavaksi laajakaistamaaksi. Taustalla ovat valtion määrätietoiset suunnitelmat ja toimenpiteet. Nyt Etelä-Korean kehitystä seuraa koko IT-maailma.

Etelä-Korea on maailman johtava laajakaistamaa. Yli 70 prosentilla kotitalouksista on käytössään laajakaistayhteys. Keskiverto korealainen viettää netissä yli 13 tuntia viikossa, laajakaistakäyttäjä peräti 19 tuntia viikossa. Hyötypalveluja Koreassa käytetään vähemmän kuin esimerkiksi Suomessa. Korealaisista pankkipalveluja on käyttänyt 42 prosenttia, suomalaisista 55 prosenttia.

Internet-kahvila opettaa

Verkkopelit ovat Koreassa suosittua ajanvietettä. Arvion mukaan 90 prosenttia alle 44-vuotiaista korealaisista on pelannut joskus verkossa. Verkkopelaajille järjestetään mm. olympialaisia ja erilaisia strategiaverkkopelejä. Verkkopelit hinnoitellaan joko kuukausimaksulla tai käytön mukaan. Kuukausimaksu voi olla esimerkiksi 25 euroa, käyttö 25 senttiä minuutilta.

Internet-kahvilat ovat Koreassa totuttaneet ihmiset nopeisiin yhteyksiin. Maassa on arviolta 24 000 Internet-kahvilaa, PC Bangsiä, jotka tarjoavat todella nopeita ja edullisia yhteyksiä asiakkailleen. Muutaman tunnin käyttö maksaa puolitoista euroa. Kahviloilla on toinenkin, talouden kannalta tärkeä merkitys. Ne ovat vaikuttaneet merkittävästi korealaisen peliteollisuuden kasvuun. Kahviloiden myötä ihmiset ovat tottuneet nopeisiin yhteyksiin ja vaativat niitä myös kotiinsa.

Kaksi 3G-verkkoa

Mobiililiittymiä Koreassa on käytössä 33 miljoonaa. Langattomalla Internet-yhteydellä varustettuja matkapuhelimia on 31 miljoonaa ja 2,5G –teknologialla varustettuja 17 miljoonaa. 16 miljoonassa matkapuhelimessa on värinäyttö.

Kolmannen sukupolven verkko lanseerattiin Koreassa jo toukokuussa kaksi vuotta sitten. Nykyään kymmenisen prosenttia matkapuhelimen käyttäjistä hyödyntää uusinta tekniikkaa. Koreassa on perustettu myös toinen, kilpaileva kolmannen sukupolven matkapuhelinverkko. Verkko lanseerattiin viime vuoden lopulla Soulissa ja sen on määrä kattaa koko maa kahden vuoden kuluttua.

Korean hallitus perustelee kahden kilpailevan verkon rakentamista kilpailukyvyn ylläpitämisellä. Korealaiset 3G-lisenssin operaattorit kun ovat sitoutuneet kummankin verkon rakentamiseen lisenssin saadakseen. SK Telecom on Korean markkinajohtaja 59 prosentin osuudella. Toisena tulee KT Freetel 29 prosentillaan. Kolmas pelaaja on LG Telecom, jonka osuus markkinoista on noin 12 prosenttia.

Mobiilikaraoke laulattaa

Keskiverto korealainen puhuu matkapuhelimessaan viikoittain yli neljä tuntia ja lähettää noin 50 tekstiviestiä. Mobiilipalvelumarkkinoiden kasvu maassa on valtavaa: vuodesta 2001 vuoteen 2002 niiden arvo kasvoi lähes 600 prosenttia. Sama tahti jatkuu yhä. Vuoden verran Koreassa on ollut mahdollista seurata televisiolähetyksiä matkapuhelimesta. Matkapuhelimeen voi ladata myös musiikkivideoita, elokuvia ja tv-viihdettä.

Logot ja soittoäänet ovat suosituimpia mobiilipalveluita. Yli 30 prosenttia korealaisista on käyttänyt näitä palveluita. Maksullisia mobiilipelejä on pelannut lähes 20 prosenttia korealaisista.

Korealaisilla on todella, mistä mobiilipalveluitaan valita. Kukin käyttäjä voi tilata personoidun aloitussivun matkapuhelimeensa.

Perustoimintoja ovat sähköpostin ja tekstiviestin lähetys, mutta lisänä voi valita mm. video- ja musiikkitiedostojen lähettämisen tai chatin. Jatkuvasti päivitetyt uutiset ja talousuutiset saa myös matkapuhelimeensa, samoin uusimmat listahitit, musiikkivideot tai mobiilikaraoken. Lista on lähes loppumaton.

Kärsimättömyys on hyve

Millä eväillä Korea on noussut maailman kärkimaaksi? Koreassa on luotu menestyksekäs yhdistelmä vapaata markkinataloutta ja hallituksen tukea. Hallitus haluaa vaikuttaa markkinoihin, mutta ei ohjailla liian voimakkaasti. Yrityksiä kannustetaan pitkän tähtäimen investointeihin, joihin valtiolta tulee tukea tiettyyn rajaan asti. Kaikki ei ole kuitenkaan tapahtunut yhdessä yössä, sillä Korean laajakaistainfrastruktuuria on rakennettu kymmenen vuotta.

Maantieteellisiä ja kulttuurillisia tekijöitä ei Korean IT-ihmeestä puhuttaessa voi sivuuttaa. Lähes 50 miljoonainen väestö on keskittynyt voimakkaasti tietyille alueille. Soulissa asuu yli kymmenen miljoonaa, Busanissa lähes neljä miljoonaa ihmistä. Muita suurkaupunkeja ovat Daegu 2,5 miljoonine asukkaineen sekä Daejeon ja Gwangjun, joissa kummasakin on puolitoista miljoonaa asukasta. Lisäksi lähes puolet korealaisista asuu monikymmenkerroksisissa kerrostaloissa. Markkinat ovat yli yhdeksänkertaiset Suomeen verrattuna ja yhteyksien rakentaminen huomattavasti kustannustehokkaampaa ja nopeampaa kuin Suomessa. Korealaiset ovat lisäksi hyvin kärsimättömiä. Jos naapurilla on nopea laajakaista, niin se on heti saatava myös omaan kotiin.

Seuraavaksi Korea tavoittelee johtavaa asemaa langattomia verkkoja hyödyntävänä kansakuntana. Broadband Convergence Network –projektin tavoitteena on tarjota korealaisille mahdollisuus käyttää erilaisia televisio-, radio-, kommunikaatio- ja Internet-palveluja pakasta, ajasta, laitteesta ja sisällöstä riippumatta.

Älykodissa kaikki on toisin

Langaton pyykinpesu kuulostaa äkkipäätään ihan ufolta. Soulissa se on jo todellisuutta. Pyykit koneeseen illalla ja kone päälle kännykällä vaikka työpaikalta. Näin asian hoitavat Tower Palacessa asuvat soulilaiset.

Älykotimarkkinat kasvavat Koreassa yli 30 prosentin vuosivauhdilla. Älykkäällä kodilla maassa tarkoitetaan asuntoa, jossa langaton verkko on kaikkialla ja verkkoon on kytketty kaikki kodin laitteet televisiosta pyykinpesukoneeseen ja jääkaappiin. Kodin kaikkia laitteita voi ohjailla kodin ulkopuolelta esimerkiksi matkapuhelimella. Jos yhtäkkiä pälähtää päähän nauhoittaa DVD:lle televisio-ohjelma, niin se luonnistuu mistä tahansa.

Älykodin aamutoimet

Korealainen älykoti räätälöidään asukkaan omien mieltymysten mukaan. Aamutoimiin voidaan ohjelmoida esimerkiksi verhojen aukaiseminen, kahvinkeittimen päälle laitto tai aamuun sopiva valaistus.

Turvallisuus on älykodin tärkeimpiä asioita. Älykodin palveluihin kuuluvat mm. varashälytin, tulipalo- ja kaasuvuotovahti. Päälle unohtuneen kaasuhanan voi kääntää pois päältä matkapuhelimella.

Myös hyvinvointipalvelut tulevat osaksi älykotia. Aamulla voi mitata veriarvot ja tulokset siirtyvät automaattisesti lääkärin päätteelle. Lääkitystarvetta voidaan siis muuttaa vaikka päivittäin.

Älykodit ovat Koreassa totta jo tänään. Korean Telecom on rakentanut Souliin palvelut 300 älykodille. Daegussa älykoteja on 200, samoin Gwangjussa. SK Telecomilla älykoteja on myös kolmessa eri kaupungissa. Samsung Eletronics on ollut älykotien varsinainen edelläkävijä. Yhteistyössä rakennusliikkeen, teleoperaattorin ja sisällöntuottajien kanssa Souliin on tullut kolme yli viisikymmenkerroksista rakennusta, älykoteja kaikki. Kangin kaupunginosaan kohoavan Tower Palacen ensimmäinen rakennus valmistui jo kaksi vuotta sitten. Kaikkiaan Tower Palaceen tulee lähes 3 000 älykotia.

”Älykodit tarjoavat valtavat markkinat lähivuosina”, sanoo johtaja Myung-Hyun Yoon Korean sähköisen teknologian instituutista.

Älykotien menestystekijöinä Myung-Hyun Yoon pitää mm. Korean asukastiheyttä, mutta ennen muuta valtavaa kysyntää. ”Meillä on meneillään valtava koulutuskuume. Korealaiset vanhemmat haluavat panostaa lastensa koulutukseen. Älykodeissa tämäkin onnistuu kätevästi.”

Myung-Hyun Yoonin mukaan älykodit ovat hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmassa merkittävässä asemassa. ” Korean valtion tavoitteena on muuttaa kymmenen miljoonaa kotia älykodiksi neljässä vuodessa. Muutostyöt maksavat 1,5 miljardia euroa.” Korea uskoo saavansa älykoteihin sijoittamansa rahat nopeasti takaisin mm. ICT-alan kasvun ja viennin myötä.

Artikkeli perustuu TIEKEn järjestämän Suomi-Korea seminaarin antiin sekä TIEKEn raporttiin Näköaloja korealaiseen tietoyhteiskuntaan.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]