Koneyrittäjä 1/2003, Vesa Jääskeläinen

Kierrätysteema alkaa: Hyvinkään P&P

Uudenmaan tehokkain kierrätysfirma

Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla operoiva Hyvinkään purkutyö & polttopuu on yhdessä tytäryhtiönsä Suomen Energiamurskeen kanssa Suomen johtavia kierrätysmateriaalien käsittelijöitä. Emoyhtiö käsittelee purkujätteitä ja polttopuita. Tytäryhtiö jalostaa kierrätettävästä puusta polttomursketta. Periaate on se, että kaikki purkujäte ja kierrätysmateriaali otetaan talteen ja hyödynnetään tai kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti.

-Perusperiaate on, että mahdollisimman vähän tavaraa saa joutua kaatopaikalle. Lähes kaikki materiaalit tulevat omilta saneeraustyömailta. Nyt otetaan jonkin verran puuta ulkoa vastaan. Kun lajittelu tapahtuu omissa käsissä heti työmaalla, niin lajikkeet pysyvät erillään.

Purkutyö ja polttopuu aloitti kierrätyksestä 80-luvulla. Tytäryhtiö on myöhemmin perustettu veroteknisistä syistä, mutta työt ovat jakautuneet luonnollisesti. Rakennusjätekierrätyksen isä, yhtiön toimitusjohtaja Pertti "Petteri" Syrjälä hoitaa saneerauspuolen ja serkkupoika Jarmo Syrjälä vastaa puolestaan puumateriaalin kuljetuksista, ostoista, markkinoinnista jne., eli käytännössä hän huolehtii kierrätyksen toteuttamisesta.

Yritysten päätoimipaikka on Niinistönkadulla Hyvinkään Sahamäellä, mutta johto suunnittelee siirtymistä uuteen paikkaan Kerkkolankadulle, lähelle nykyistä paikkaa Isoverin vuorivillatehdasta. Nykyinen tontti sijaitsee pohjavesialueella ja alue on kierrätystoimintoja ajatellen turhan ahdas.

-Tarkoitus on rakentaa esimerkkilaitos. Kerkkolankadulle tulevat asianmukaiset kiinteät rakennelmat kierrätyshalleineen, hakekatokset ja huoltohallit sekä konttoritilat. Sinne on hyvät tieyhteydet, alue on lähellä kaupunkia, mutta melu- ja pölyhaitat eliminoidaan tehokkaasti. Nyt tätä toimintaa on harjoitettu 23 vuotta, joten suurin piirtein tiedetään, miten homma toimii ja mitä siltä tulevaisuudessa vaaditaan.

-Aikataulu on toistaiseksi avoinna. Uusi kierrätysasema on kuitenkin tarkoitus saada valmiiksi kolmessa tai neljässä vuodessa. Markkaakaan ei olla tähän saakaa saatu mistään yhteiskunnalta, kustannusarvio nousee kuitenkin useisiin miljooniin euroihin, Jarmo Syrjälä painottaa.

Kierrätys lähtee työmailta

Järkevimmin kierrätys tapahtuu purkutyön jälkeen, jos jokainen lajike saadaan eroteltua omille kuormalavoilleen. Kaatopaikalle pitää ohjautua mahdollisimman vähän. Ongelmana ovatkin nykyiset ahtaat käsittelytilat erityisesti kaupunkiolosuhteissa. Pihat ovat tavallisesti pieniä, kun saneerauksia ryhdytään tekemään. Siellä ei työmailla voi pitää kuin paria pientä lavaa.

-Lajittelu pitää tehdä jo työmaalla, mutta joskus se on täysi mahdottomuus. Saattaa olla kaksi tuntia, jotta paikat pitää olla tyhjinä, kun muurarit tai sähkömiehet tulevat paikalle. Purkutavaraa ei saa kasata odottamaan kuorman täyttymistä.

Ei tarvitse kuitenkaan mennä montaa vuotta taaksepäin, kun rojuja ei lajiteltu ollenkaan. Hyväkin tavara pistettiin kaatopaikalle. Nyt asenteet ovat muuttuneet kautta linjan ja valvonta on tiukempaa. Lajittelu ja kierrätys osataan huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa, mikä on purkuyrittäjän kannalta hyvä asia.

-Rakennusjäte maksaa 100 euroa tonnilta, lisäksi tulee vaakamaksu päälle. Eli kymmenen tonnin kuorma maksaa 6000 markkaa. Ämmässuolle vietäessä joutuu pulittamaan enemmän, mutta Riihimäen Kiertokapula on halvempi. Vaihtoehdot ovat siis vähissä, Syrjälä sanoo. -Ne yritykset, joille ei ole mitään kierrätystä, niiden pitää hinnoitella kaatopaikkamaksujen mukaan tai sitten heillä on jemma-niminen paikka, johon jätteet piilottaa.

-Meillekin kaatopaikkamaksut näyttelevät isoa osaa, vaikka niitä kuluja pyritään vähentämään. Kun kierrätämme, niin saamme sen usein vielä myytyä, niin asiahan olisi hyvässä mallissa. Mutta valvovien elimien näkemys on usein, että kierrätyshän on ilmaista, joten siitä ei suvaita maksaa.

-Siirtäminen on se suurin homma. Joskus täytyy työmaiden jätteet lajitella täällä Hyvinkäällä. Painon mukaan tulee eniten tiiltä ja betonia. Niistä irrotetaan metallit uudelleen sulatettavaksi, murske sopii hyvin tienpohjiin ja täyttöihin. Kolmanneksi eniten tulee puuta, se murskataan.

-Jos Hyvinkään purku ja poltto ja tuo Suomen energiamurskeelle puukuorman, niin se myös maksaa siitä. Eli firman sisällä pitää jokaisen kuorman pitää periaatteessa näkyä - jäte ei häviä silmistä.

Pertti Syrjälä on tehnyt kaikista purkukohteista aina loppuselvityksen, mitä määriä on tullut puuta ja mihin betoni on viety. Dokumenteista voidaan vaikka myöhemmin todeta, että työmaalta on tullut betonia tuon verran ja metallia tuon verran, samoin asbestia. Niitä ei myöskään ole käyty lakaisemassa maton alle eli kipattu johonkin savikuoppaan. Tämän takia rakentajien ja saneeraajien on myös käsitettävä, että näistä syntyy kustannuksia. Ei riitä että työmaalla ovat ukot purkamassa. Suunta on selvä; jätemaksut eivät tule halvemmaksi.

Dokumentointi ulottuu myös työntekijöihin. Joka ukosta on paperit alan liitossa. Ulkomailta tulleita henkilöitä on muutama, näillä kaikilla on työluvat kunnossa ja sama palkka kuin suomalaisella virkaveljellä. Ammattitaito ja ahkeruus ratkaisevat. Pimeätä työvoimaa ei ole käytetty, se on yksi tekijä joka heijastuu epäterveessä hinnoittelussa, Jarmo Syrjälä tuumii.

-Näkyyhän se pitemmän päälle siinä, kun meidän eläkeaika lähenee. Jostain nekin rahat on taas pystyttävä kehittämään. Saman allekirjoittaa moni muukin.

Metallit ja arvometallit

Painossa mitaten betoni ja metallit painavat eniten puntarissa, ja niitä täytyy myös eniten käsitellä. Niille ei myöskään voida määritellä jätteenä kummoistakaan hintaa, jos sitä verrataan ehjänä saataville saniteettikalusteille, wc-pytyille ja lavuaareille, sekoittimille, joita yritys pystyy kierrättämään kustannustehokkaasti.

-Jalometallit lajitellaan ja kierrätetään tarkkaan. Kuparia tulee eniten, sitten alumiinia ja messinkiä. Kupari myydään aina silloin kun hinta on parhaimmillaan. Sitä varten ostettu juuri äsken sähköjohtimien kuorintakone. Metallit ovat kelvanneet myös pitkäkyntisille, useampi kuorma on viety firman alueelta, Jarmo Syrjä myöntää.

Puun käsittely energiaksi

Suomen Energiamurske käsittelee puuta vuosittain noin 40-50 000 irtokuutiometriä hakkeena mitaten. Käsittely tapahtuu Hyvinkäällä ja Klaukkalassa, jonne siirrettävä murskauslaitos ja tarvittavat kuormauskoneet viedään. - Tarvittaessa murskain otetaan rekkaveturin tappiin ja lähdetään Ypäjälle murskaamaan kantoja. Logistisesti on järkevämpää siirtää kone kuin tilaa vievää puujätettä.

-Valmis tavara pitää saada myös kyytiin. Pitää olla kaksi kolme miestä työmaalla, jotta homma voi toimia. Esimerkiksi Klaukkalassa ajetaan tuhansia kuutioita kerrallaan, jolloin 50 täyttä "junaa" eli täysperävaunua täyttyy murskeella.

Yrityksen entinen Svedala-murska teki tikkuista jälkeä, se ei mennyt hyvin polttolaitosten laitteista läpi. Tämä tekee tasalaatuista jälkeä, koska murska on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe murskaa vaikka pöllit alle 50-senttiseksi ja sitten jälkimmäinen murska jauhaa sen seulaa vasten. Vaihdettavista 200, 100 ja 50 mm seuloista käytetään eniten 200 mm kokoa.

Kummassakin vaiheessa on tehokkaat magneetit, joten metallia ei tule kuin äärimmäisen harvoin. Metallia saa joukosta hakea oikein hakemalla; pieni pala saattaa löytyä, jossa on naulaa jäänyt puusäleeseen. Kesäaikana koneessa on kastelujärjestelmä, joka estää pölyämisen. Investointi tuli kustantamaan 3,5 miljoonaa markkaa, joten koneen pitää rouhia puuta nieluunsa, jotta sen voi kuolettaa jätteellä..

Muut romppeet

Pertti Syrjälä on koko kierrätyspaletin keskeisin hahmo. Serkkupoika Jarmo sanookin, että Petteri on tämän kierrätysidean isä. Tosijuttuna kerrotaan, että kun Pertti vei Hyvinkään kaatopaikalle kuorman, niin hän tulisi sieltä takaisin kahdeksan tonnin (arvo)kuorman kanssa!

Sama toteutuu nyt. Isotkin yritykset, nimiä ei kannata nyt mainita - kysymys on pitkistä ja luottamuksellista asiakassuhteista, soittavat hakemaan kalustekuormia isoistakin pääkonttoreista. Täysin ehjää ja käyttökelpoista tavaraa, mutta asiakkaalle jätettä, joka muuttuu vasta kierrätysfirmassa jälleen käyttökelpoiseksi tuotteeksi.

-Valtavasti hyvää tavaraa menee hukkaan, jos niitä ei lajitella ja pistetä uudelleen kierrätykseen. Jos joku kateellinen miettii, että joku pistää romulla rahaksi, niin pitää muistaa että työ siinä välissä maksaa! Kaikkein helpointa olisi tiukata kaikki lavalle ja kipata pois silmistä.

Hyvä kello kauas kuuluu. Monet osaavat kysyä Syrjäsiltä, jotta ovatko he halukkaita purkamaan entisiä teollisuustiloja. Nytkin pressujen alla on Järvisen entisen suksitehtaan hallin kaaret ja kantavat rakenteet, joista saa uuteen toimipaikkaan parisen tuhatta käytännöllistä neliötä. -Hallin kysyjiä on aina silloin tällöin, purettavaksi tulevat menevät nopeasti eteenpäin.

-Tämä on sellainen löytötori. Monet ovat silmät pyöreinä ihmetelleet, kun täältä ovat vihdoin löytäneet isot ovet vanhaan kartanoon. "Antiikkia" liikkuu jonkin verran.

Konekantaa kehkeytynyt

Toissa vuonna hankitun murskaimen lisäksi yrityksen perustyökaluihin kuuluvat purkuraudat ja lekat. Seuraava luettelo kertoo, että vanhaan hyvään aikaan kerran rakennettu ei lähde ilman nykyaikaista konekantaa:

Sähkökäyttöisiä koneita ovat piikkauskoneet, timanttilaitteisto, porat ja sahat, neljä yksikköä kumpaakin aina 400-500 mm reikäkokoon saakka. Lisäksi on holvisaha, tavalliset sahat, roilokoneet (joilla betoniin vedetään kanavat kaapeleille tms).

Lisäksi on kaksi eri kokoista Bobcattia, 400 ja 700-sarjalaiset. Minikaivukone 1,5 tn PelJob kumiteloilla. 4,5 tn Volvo 45 kumiteloin. Siitä isompaanpäin ovat mallimerkin 90 ja 180 Brokk-robotit eli hytittömät kauko-ohjauksiset alustat, joita voidaan käyttää piikkaukseen, kuormaukseen ja moneen muuhun työhön.

JCB:n 15 metriin ulottuvan kurottajan lisäksi on kaksi kaivinkonetta, 21 tn Cat ja 23 tn Åkerman. Pyöräkoneita on kaksi Volvoa, toinen mallia 641 ja toinen L90. FL4 telapuskukone ja kaksi vanhaa Broytin kaivinkonetta
Kuorma-autoja on neljä ja siirtolava-autoja kolme sekä yksi puuauto. Pakettiautoja on 17 kappaletta.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]