|
 
Voi
Hyvin 3/2002
Soila Niklander
Asiantuntijana Virpi Raipala-Cormier
Kesän
pikkuvaivat helpottuvat luonnon keinoin
Kesäisestä
luonnosta löytyy apu moneen pikkuvaivaan - haavoihin,
hyönteisten pistoihin tai venähdyksiin. Omaan kesäapteekkiinsa
voi kerätä hoitavia yrttiuutteita, öljyjä
ja voiteita myös luontaistuotteista.
Kesä tuo tullessaan valoa, lämpöä ja liikkumisen
vapautta, mutta myös pieniä vaivoja kuten hyönteisten
pistoja, ihon kuivumista ja palamista sekä haavoja ja
naarmuja. Lomamatkoilla ja kesämökillä kannattaa
varautua myös tilapäisiin vatsavaivoihin tai vilustumiseen.
Loma ei mene pilalle, jos osaa hyödyntää luonnon
hoitavia antimia ja jos mukana on joitakin perustuotteita
myös luontaistuotekaupasta.
Luonnosta
tai omasta puutarhasta kerätyistä kasveista voi
itse tehdä monenlaisia kääreitä, hauteita
ja kylpyjä. Kasvien käyttö edellyttää
niiden hyvää tuntemusta, erityisesti silloin kun
niitä käytetään sisäisesti (esimerkiksi
teenä, ravintona tai uutteena). Kuivattuja yrttejä,
yrttiuutteita, -voiteita ja -öljyjä voi ostaa valmiina
luontaistuotekaupoista. Kaikkien yrttivalmisteiden annostelussa
tulee noudattaa annettuja ohjeita.
Jos kyseessä ovat vakavat oireet - esimerkiksi eläinten
puremat, laajat palovammat, syvät tai tulehtuneet haavat,
myrkytysoireet tai pitkittynyt ripuli, tulee aina hakeutua
lääkärin hoitoon.
Pienet haavat, naarmut, hiertymät
Tehokkaita haavayrttejä ovat piharatamo, poimulehti,
kehäkukka, siankärsämö ja punahattu (echinacea).
Puhdista haava näistä tehdyllä yrttiuutteella,
jota voi tiputtaa myös laastariin tai siteeseen. Tehokas
desinfioija on myös maitoheravalmiste.
Pikkuhaavan
hoitoon sopii tuore piharatamon lehti (hiero tai kauli lehteä
niin, että sen pinta kostuu). Poimulehtikääre
(ohje s.) lääkitsee haavaa. Hoitoon käyvät
myös siankärsämön lehdet, kehäkukan
kukinnot ja kehäkukkavoide. Kehäkukkavoide on tehokas
myös hiertymien hoidossa.
Esimerkiksi lapsen naarmuuntuneen polven voi puhdistaa vedellä,
valella laimennetulla yrttiuutteella ja kääräistä
siihen sen jälkeen kaalinlehtipakkauksen (ohje s.).
Tulehtuneet
sekä suuret ja syvät haavat tulee hoidattaa lääkärillä.
Mustelmat
Mustelmiin voi sivellä kuisman tai kehäkukan kukkaosaa
tai niistä tehtyjä tuotteita. Hoitoon sopivat myös
rohtoraunioyrtti, piharatamo ja arnikki. Jos sinulla on taipumus
saada helposti mustelmia, varmista, että saat ravinnosta
tarpeeksi piitä.
Homeopatiassa
mustelmia hoidetaan Arnicalla.
Pienet palovammat, auringon polttama iho
Ensiapuna palanutta ihoa pidetään heti vamman synnyttyä
kylmän juoksevan veden alla, kunnes kipu lakkaa. Muista,
että laajat palovammat vaativat aina lääkärinhoitoa.
Ensimmäisen
asteen palovammojen ja auringon polttaman ihon hoitoon sopii
pyyhekääre, joka on kostutettu kylmällä
kamomilla-, kehäkukka- tai kuismayrttiteellä. Tutun
rikkaruohon, pihatähtimön (vesiheinän) lehdistä
puristettu mehu viilentää ja rauhoittaa palanutta
ihoa. Myös tuoreesta perunasta tehty raaste lievittää
kipua; levitä raaste heti palovamman päälle
ja peitä hengittävällä harsokankaalla.
Voit
sekoittaa eteeristä laventeliöljyä veteen ja
suihkuttaa seosta suihkupullosta iholle. Tipan laventeliöljyä
voi sekoittaa myös ruokalusikalliseen kylmäpuristettua
ruokaöljyä, kehäkukkavoidetta tai kuismaöljyä.
Voiteina hyödyllisiä ovat aaloe, kehäkukka,
piharatamo, kamomilla ja teepuuöljy. Aaloegeeli myös
lievittää aurinkoihottumaa. Geeliä voi myös
itse puristaa halkaistusta aaloen lehdestä.
Hyönteisten pistot
Levitä laimentamatonta teepuuöljyä mahdollisimman
nopeasti piston tai pureman jälkeen iholle. Suojaa ympäröivä
iho aina rasvalla tai salvalla ja ole öljyn kanssa varovainen,
koska se saattaa polttaa ihoa. Laventeliöljy poistaa
kipua ja rauhoittaa ihoa.
Kipua
lievittämään ja tulehdusta estämään
voi kokeilla tuoreen sitruunan mehua, aaloen lehdestä
valutettua geeliä, kuismaöljyä, viinietikkaa
(mieluusti luonnonmukaista valkoviini- tai omenaviinietikkaa)
tai piharatamonlehtimurskaa tai kaaviloitua lehteä.
Vanha konsti kivun ja kutinan lievittämiseen on asettaa
kevyesti kostutettu sokeripala hyttysen tai mehiläisen
pistoskohtaan iholle.
Kokeile myös aaloevoidetta, tiikeribalsamia, 11-yrtinsalvaa,
arnikki- tai kehäkukkavoidetta. Jos pistoskohta on tulehtunut,
ihoa kannattaa pyyhkiä punahattu- tai kamomillauutteella.
Pistoksille
herkän kannattaa pitää mukanaan sisäisesti
nautittavaa homeopaattista Apista ensiapulääkkeeksi.
Mehiläisen, ampiaisen ja muurahaisen pistot
Tiputa pistoskohtaan punahattu-uutetta ja ota sitä
myös sisäisesti. Kokeile myös propolisuutetta.
Pistoskohtaan voi myös painella tahnaa, joka on tehty
rikkomalla kahden-kolmen lääkehiilikapsyylin sisältö
tilkkaan lämmintä vettä. Peitä tahna sideharsolla
tai muovikelmulla niin että se pysyy kosteana. Pidä
pastaa puolisen tuntia ja pese pois.
Vanha
keino on painaa pistoskohtaa leikatun sipulin puolikkaalla
kymmenisen minuuttia tai teipata siihen raaka sipuliviipale.
Pistoskohdan voi myös upottaa veteen, johon on sekoitettu
teelusikallinen ruokasoodaa ja jääkuutioita. Jääpalalla
painaminenkin auttaa, koska kylmä hidastaa verenkiertoa
ja estää myrkyn leviämistä. Tehokas vetävä
pakkaus syntyy turpeesta, savesta, piharatamon lehdestä
tai sen tuoreesta murskeesta.
Ampiaisen tai mehiläisen pisto voi pahimmillaan aiheuttaa
allergisen sokin, jolloin potilas on saatava heti lääkärin
luo. Pidä varalta mukanasi kortisonia sisältävää
ensiapulääkettä.
Nokkosen polttamat
Sivele nokkosen polttamalle iholle piharatamosta, pihatähtimöstä
tai kehäkukasta puristettua mehua. Painele polttamaa
ratamon lehdillä. Jo vanhastaan on nokkosta itseään
käytetty lievittämään kirvelyä: nokkosen
varren sisäosaa voi käsineet kädessä hieroa
kihelmöivään kohtaan tai varresta voi yrittää
puristaa siihen nestettä.
Syylät
Viruksen aiheuttamat syylät ja pienillä lapsilla
yleiset ontelosyylät tarttuvat helposti varsinkin rikkoutuneeseen
ihoon. Syyliin kannattaa kokeilla keltamon tai voikukan maitiaisnestettä,
siankärsämösalvaa, 11-yrtinsalvaa tai maitoheravalmistetta.
Myös
tuohta on käytetty syylien poistoon: hauduta teelusikallinen
tuohijauhetta kupillisessa kiehuvaa vettä. Siivilöi
ja juo kupillinen päivässä. Teetä voi
myös hieroa suoraan syyliin.
Aikuisten
syyliin voi varovasti hieroa laimentamatonta teepuuöljyä
tai valkosipulinkynsistä puristettua mehua; suojaa kummassakin
tapauksessa ympäröivä iho rasvalla. Lasten
syyliä voi kostuttaa 5-6 kertaa päivässä
tuoreista, happamista ja hieman raaoista omenista puristetulla
mehulla.
Homeopaattisista aineista syyliin kannattaa kokeilla sisäisesti
Thuja offidentalista (kanadantuija).
Jalkasieni
Rihmasienen aiheuttama jalkasieni on erittäin yleinen
vaiva. Elimistön yleistä vastustuskykyä kannattaa
vahvistaa sisäisesti. Antibioottivoiteet ja -lääkkeet
ovat useimmiten tarpeen, ja tukena voi käyttää
luonnon omia antibiootteja kuten valkosipulia ja vehnänorasmehua.
Sienen
vaivaama iho kaipaa ennen kaikkea hyvää jalkahygieniaa,
ilmaa, aurinkoa ja kuivuutta - vältä siis hautovia
jalkineita ja anna varpaiden tuulettua! Sientä voi häätää
yrttiuutteilla ja -huuhteluilla (piharatamo, siankärsämö,
kehäkukka, paju ja mesiangervo), tervavoiteella sekä
savi- ja turvepakkauksilla. Kannattaa kokeilla myös kosteaksi
pehmitetyistä piharatamon lehdistä tehtyä pakkausta,
kaalinlehtipakkausta (ohje s.) tai valkosipuli-jalkakylpyä
(ohje s.).
Venähdykset
Nivelvenähdyksien ensiapuna jääpalahieronta
on tehokasta. Pakasteesta otettu kaurapakkaus ajaa saman asian.
Kylmä lievittää kipua, tulehdusta ja turvotusta.
Esimerkiksi
nilkan venähdykseen voi kokeilla myös käärettä,
joka on tehty piharatamosta, kaalinlehdestä tai rohtoraunioyrtistä
(kääreiden teko-ohje s. ). Pidä käärettä
muutama tunti kerrallaan. Yrtit vetävät itseensä
nestettä turvonneesta jalasta ja lievittävät
kipua. Venähdyksiä ja turvotuksia hoitaviin kääreisiin
voi käyttää myös kuisma- tai arnikkiöljyä.
Tehokas on myös rohtoraunioyrttipakkaus (pakkausten teko-ohje
s.).
Lihassärky
Laventeli rentouttaa jännittyneitä lihaksia ja myös
kireätä mieltä. Tee itsellesi laventelikylpy
(ohje s.). Myös kylpyveteen lisätyllä nokkosvedellä
voi lievittää lihaskipuja. Lämpimät yrttiöljypakkaukset
ja kääreet auttavat. Niihin voi käyttää
esimerkiksi rohtoraunioyrttiä, mesiangervoa, piharatamoa,
kaalinlehteä tai kuismaöljyä. Hartiakääreen
saa esimerkiksi siankärsämöteellä kostutetusta
pyyhkeestä.
Kipua
rauhoittavat ulkoisesti käytettyinä myös katajanmarjat,
rosmariini ja paju. Kipeisiin kohtiin kannattaa kokeilla myös
valmiita hierontaöljyjä: vaikkapa kuismaöljyä,
kuisma-angervoöljyä tai laventelihierontaöljyä.
Vatsavaivat
Kamomilla tunnetaan vatsaa rauhoittavana ja myös kesäripulia
lievittävänä. Nauti kukinnoista haudutettua
teetä tai käytä yrttiuutetta, kun olet syönyt
tai juonut jotain sopimatonta. Kamomillasta voi tehdä
rauhoittavan kääreen: kasta pyyhe lämpimään
kamomillateehen ja laita se vatsan päälle. Vatsan
päälle voi myös suoraan levittää
kamomillauutetta ja peittää se lämpimällä
pyyhkeellä.
Ripulia
lievittäviä kasveja ovat lisäksi kehäkukka,
ratamot ja poimulehti. Levotonta ja purisevaa vatsaa rauhoittaa
piparminttu- tai inkivääritee. Ruuansulatusvaivoihin
tuo helpotusta siankärsämötee (ohje s.).
Vatsatautisen maha kiittää mustikoista. Muista myös
juoda tarpeeksi vettä.
Vilustuminen
Kesän vilustumisiin kannattaa ottaa heti ensioireiden
tuntuessa punahattu-, siankärsämö- tai kamomillauutetta
ja C-vitamiinitabletteja muutaman tunnin välein. Vilustumista
lievittävät ratamot: tuoreista (heinä)ratamon
lehdistä tehty uute sopii yskään ja käheyteen
ja ratamotee (ohje s.) ylempien hengitysteiden vaivoihin,
esimerkiksi sitkeään yskään.
Ratamo auttaa myös siitepölyongelmiin, sisäisesti
esimerkiksi uutteena ja ulkoisesti silmähauteina.
Lämmin
mustaherukkamehu on vanha hyvä nuhajuoma, erityisesti
hunajalla makeutettuna. Mustaherukan tai vadelman lehdistä,
kehäkukasta, kamomillasta tai siankärsämöstä
tehty yrttitee helpottaa oloa ja nopeuttaa paranemista. Lämpimiin
jalkakylpyihin voi käyttää mesiangervoa tai
siankärsämöä tai pari tippaa rosmariinin
tai männyn eteeristä öljyä.
Homeopaattisista aineista kylmettymisen ensiapuun sopii Aconitum,
varsinkin, jos vilustuu kylmällä tuulisella ilmalla.
Lähteet
Raipala-Cormier, Virpi: Luontoäidin kotiapteekki. 3.painos
WSOY 1998.
Hillker, Li: Luonnon lääkekasvit. Karisto 1991.
Tolvanen, Mattias (toim.): Toivo Rautavaaran terveyskasvikirja.
WSOY 1995.
Mayell, Mark (toim.): The Natural Health First-Aid Guide.
Pocket Books 1994.
Luonnon parantavat voimat. Laajennetun lääketieteen
käsikirja. Valitut Palat 1993.
Rumjantseva, Ljudmila: Luontaislääkinnän käsikirja.
WSOY 2002.
ohjeita
Kääreet
Yksinkertaisin kääre tehdään hieromalla
iholle yrttiuutetta ja peittämällä paikka pyyhkeellä,
joka on kostutettu kuumalla tai kylmällä vedellä.
Päälle laitetaan lämmin villaside. Kääre
syntyy myös kastamalla pyyhe suoraan lämpimään
tai kylmään yrttiteehen ja sitomalla hoidettavaan
kohtaan.
Öljykääre tehdään hieromalla yrttiöljyä
iholle ja peittämällä alue kuumalla (esimerkiksi
selkäkivut, lihasjännitykset) tai kylmällä
(auringon polttama iho) pyyhkeellä.
Kääreen annetaan vaikuttaa iholla yleensä puolesta
tunnista kahteen tuntiin. Kääreitä voidaan
huoletta käyttää kerran päivässä.
Poimulehtikääre haavoihin
2 dl kuivattuja poimulehtiä
1 l vettä
Keitä lehtiä kymmenisen minuuttia vedessä.
Anna hieman jäähtyä, siivilöi ja kostuta
liuoksella pyyhekääre. Aseta kääre haavalle
noin 10 minuutiksi. Hoidon voi tarvittaessa toistaa.
Pakkaukset
Pakkauksiin käytetään joko murskattua kasvia
sellaisenaan tai sekoitettuna saveen tai turpeeseen tuoreena
tai kuivattuna. Pakkaus on oireen mukaan joko lämmin
(esimerkiksi niska-, hartia- ja alaselkäkipuun, lihasjännitykseen,
yskään) tai kylmä (tulehdukseen, venähdykseen,
kihtiin, reumaattisiin kuumiin niveliin, tenniskyynärpäähän).
Nestekertymiä poistava, ihoa rauhoittava ja tulehdusta
alentava "vetävä" viileä pakkaus
syntyy esimerkiksi tuoreesta piharatamosta tai kaalista.
Lämpimään pakkaukseen valitaan esimerkiksi
rohtoraunioyrttiä, piharatamoa, kuismaa, niittyhumalaa
ja pihatähtimöä. Kuivat kasvit jauhetaan ja
jauheet sekoitetaan lähes kiehuvaan veteen. Kesäaikana
voi käyttää tuoreita murskattuja yrttejä.
Massan annetaan hautua ainakin 10 minuuttia. Paksu puuromainen
massa levitetään joko suoraan tai sideharson päälle
iholle. Pakkaus sidotaan iholle kangassiteellä, suojataan
tarvittaessa muovilla ja peitetään vielä villaisella.
Lämmintä pakkausta pidetään iholla vähintään
30-45 minuuttia. Lämpöisen pakkauksen voi myös
jäähdyttää kylmäksi ja käyttää
kuten kaalinlehteä.
Korkeata verenpainetta tai sydänvaivoja sairastavan on
syytä välttää lämpimiä hartia-niska
-alueen pakkauksia.
Kaalinlehtipakkaus
Käytä tuoretta, mieluimmin luonnonmukaisesti viljeltyä
kaalia. Riko lehden pinta liha- tai perunanuijalla ja aseta
lehti tiiviisti iholle. Pakkauksessa voi käyttää
myös kaaliraastetta. Sido kangassiteellä ja peitä
lämpimällä peitteellä tai kuumavesipullolla.
Saa vaikuttaa 2-8 tuntia.
Auttaa muun muassa venähdyksissä poistamalla nestettä
kipeästä nilkasta tai polvesta. Helpottaa myös
yskässä rinnan alueelle asetettuna.
Rentouttava laventelikylpy
4-5 pisaraa eteeristä laventeliöljyä (100 %)
2 rkl hunajaa tai kermaa
Sekoita laventeliöljy hunajaan tai kermaan. Sekoita lämpimään
kylpyveteen ja nauti tuoksuvasta, lihaksia rentouttavasta
kylvystä.
Valkosipuli-jalkakylpy
5-6 valkosipulin kynttä
tilkka spriitä
vadillinen vettä
Murskaa valkosipulin kynnet, lisää tilkkanen spriitä
ja lisää ne sitten pesuvatiin, jossa on lämmintä
vettä. Kylvetä jalkasienen vaivaamia jalkojasi päivittäin.
Kun vesi on jäähtynyt, kuivata jalkasi huolellisesti.
Siankärsämötee
ruuansulatusvaivoihin
vajaa rkl kuivattua siankärsämöä
1/4 l vettä
Kaada kiehuva vesi yrteille ja hauduta noin kymmenen minuuttia.
Voit juoda teetä päivittäin 2-3 kupillista.
Ratamotee
yskään
1 1/2 rkl kuivattuja, hienoksi hakattuja ratamon lehtiä
3 dl vettä
Keitä vesi kiehuvaksi, kaada lehdille, hauduta 15-20
minuuttia ja siivilöi. Voit juoda 2-3 kupillista päivittäin.
Kesäapteekin
valiokasvit
Piharatamo
"Laastariyrtti" lääkitsee haavoja. Lehtiä
tai tuoreista lehdistä puristettua mehua käytetään
kääreenä säärihaavojen hoidossa.
Hoitaa ruhjeita ja hiertymiä, lievittää kutinaa.
Tuoreista lehdistä tehty uute tuhoaa bakteereita. Uute
lievittää vilustumistauteja ja yskää.
Käytetty kauan vatsalääkkeenä varsinkin
mahahaavan hoidossa.
Kehäkukka
Hoitaa ihoa ja parantaa haavoja. Käytetään
voiteena ja hauteena ihottumien ja ihovaurioiden hoitoon.
Ehkäisee tulehduksia. Kehäkukkatee lievittää
närästystä ja vatsakipuja.
Poimulehti
Kansanlääkinnässä poimulehti tunnetaan
haavalääkkeenä, joka supistaa limakalvoja,
parantaa haavoja, tyrehdyttää verenvuotoa ja ehkäisee
tulehduksia sekä sisäisesti että ulkoisesti
käytettynä. Tehoaa myös ripuliin.
Kamomilla
Rauhoittaa vatsaa, ja sitä käytetäänkin
vatsa- ja ilmavaivoihin. Se myös desinfioi ihoa, lievittää
kutinaa ja hoitaa ärtynyttä, kuumottavaa ja allergista
ihoa.
Laventeli
Ikivanha kylpemiseen liittyvä tuoksuyrtti hoitaa ihoa,
parantaa haavoja, palovammoja, hiivasientä ja ihottomia.
Rauhoittavaa laventelia käytetään lihasjännitysten
lievitykseen ja kipujen ja kramppien laukaisemiseen. Se myös
vähentää ilmavaivoja ja mahan kouristuskipua.
Punahattu (Echinacea)
Käytetään ulkoisesti haavojen hoitoon, hyönteisten
pistoihin, palovammoihin ja auringon polttamalle iholle. Alkoholiuutteena
lievittää vilustumisoireita ja lisää vastustuskykyä.
Teepuu
(Tea tree)
Teepuuöljy on tärkeä yleishoitoöljy kesäapteekissa.
Hoitaa naarmuja, haavoja, mustelmia, hankaumia, ruhjevammoja
ja ihottumia. Tuhoaa bakteereita, sieniä ja viruksia
ja lisää vastustuskykyä. Laimentamattoman öljyn
käytössä on oltava varovainen, ettei iho pala!
Aaloe
Käytetään haavojen, palovammojen ja hyönteisten
pistojen hoitoon. Tehokas ihon kosteuttamiseen. Estää
bakteerien kasvua.
Henkistä ensiapua aputipoista
Kukkaterapeuttiset apu- eli hätätipat - niin Bachin
kuin suomalaisetkin - ovat erinomainen ensiapu erilaisissa
hätätilanteissa ja säikähdyksissä
kuten kiputiloissa, onnettomuuksissa, ikävissä uutisissa
ja muissa kriiseissä. Pieni pipettipullo kulkee helposti
mukana.
Ulkoisesti aputippoja voi käyttää esimerkiksi
palovammoissa ja hiertymissä laimennettuna suoraan iholle
ja myös kääreenä. Tipat sisältävät
viittä kukkauutetta
[sivun
alkuun]
[sisällys] [etusivu] |