Voi Hyvin 3/2002
Soila Niklander
Asiantuntijana Virpi Raipala-Cormier


Kesän pikkuvaivat helpottuvat luonnon keinoin

Kesäisestä luonnosta löytyy apu moneen pikkuvaivaan - haavoihin, hyönteisten pistoihin tai venähdyksiin. Omaan kesäapteekkiinsa voi kerätä hoitavia yrttiuutteita, öljyjä ja voiteita myös luontaistuotteista.

Kesä tuo tullessaan valoa, lämpöä ja liikkumisen vapautta, mutta myös pieniä vaivoja kuten hyönteisten pistoja, ihon kuivumista ja palamista sekä haavoja ja naarmuja. Lomamatkoilla ja kesämökillä kannattaa varautua myös tilapäisiin vatsavaivoihin tai vilustumiseen. Loma ei mene pilalle, jos osaa hyödyntää luonnon hoitavia antimia ja jos mukana on joitakin perustuotteita myös luontaistuotekaupasta.

Luonnosta tai omasta puutarhasta kerätyistä kasveista voi itse tehdä monenlaisia kääreitä, hauteita ja kylpyjä. Kasvien käyttö edellyttää niiden hyvää tuntemusta, erityisesti silloin kun niitä käytetään sisäisesti (esimerkiksi teenä, ravintona tai uutteena). Kuivattuja yrttejä, yrttiuutteita, -voiteita ja -öljyjä voi ostaa valmiina luontaistuotekaupoista. Kaikkien yrttivalmisteiden annostelussa tulee noudattaa annettuja ohjeita.

Jos kyseessä ovat vakavat oireet - esimerkiksi eläinten puremat, laajat palovammat, syvät tai tulehtuneet haavat, myrkytysoireet tai pitkittynyt ripuli, tulee aina hakeutua lääkärin hoitoon.

Pienet haavat, naarmut, hiertymät

Tehokkaita haavayrttejä ovat piharatamo, poimulehti, kehäkukka, siankärsämö ja punahattu (echinacea). Puhdista haava näistä tehdyllä yrttiuutteella, jota voi tiputtaa myös laastariin tai siteeseen. Tehokas desinfioija on myös maitoheravalmiste.

Pikkuhaavan hoitoon sopii tuore piharatamon lehti (hiero tai kauli lehteä niin, että sen pinta kostuu). Poimulehtikääre (ohje s.) lääkitsee haavaa. Hoitoon käyvät myös siankärsämön lehdet, kehäkukan kukinnot ja kehäkukkavoide. Kehäkukkavoide on tehokas myös hiertymien hoidossa.
Esimerkiksi lapsen naarmuuntuneen polven voi puhdistaa vedellä, valella laimennetulla yrttiuutteella ja kääräistä siihen sen jälkeen kaalinlehtipakkauksen (ohje s.).

Tulehtuneet sekä suuret ja syvät haavat tulee hoidattaa lääkärillä.


Mustelmat

Mustelmiin voi sivellä kuisman tai kehäkukan kukkaosaa tai niistä tehtyjä tuotteita. Hoitoon sopivat myös rohtoraunioyrtti, piharatamo ja arnikki. Jos sinulla on taipumus saada helposti mustelmia, varmista, että saat ravinnosta tarpeeksi piitä.

Homeopatiassa mustelmia hoidetaan Arnicalla.


Pienet palovammat, auringon polttama iho


Ensiapuna palanutta ihoa pidetään heti vamman synnyttyä kylmän juoksevan veden alla, kunnes kipu lakkaa. Muista, että laajat palovammat vaativat aina lääkärinhoitoa.

Ensimmäisen asteen palovammojen ja auringon polttaman ihon hoitoon sopii pyyhekääre, joka on kostutettu kylmällä kamomilla-, kehäkukka- tai kuismayrttiteellä. Tutun rikkaruohon, pihatähtimön (vesiheinän) lehdistä puristettu mehu viilentää ja rauhoittaa palanutta ihoa. Myös tuoreesta perunasta tehty raaste lievittää kipua; levitä raaste heti palovamman päälle ja peitä hengittävällä harsokankaalla.

Voit sekoittaa eteeristä laventeliöljyä veteen ja suihkuttaa seosta suihkupullosta iholle. Tipan laventeliöljyä voi sekoittaa myös ruokalusikalliseen kylmäpuristettua ruokaöljyä, kehäkukkavoidetta tai kuismaöljyä. Voiteina hyödyllisiä ovat aaloe, kehäkukka, piharatamo, kamomilla ja teepuuöljy. Aaloegeeli myös lievittää aurinkoihottumaa. Geeliä voi myös itse puristaa halkaistusta aaloen lehdestä.


Hyönteisten pistot

Levitä laimentamatonta teepuuöljyä mahdollisimman nopeasti piston tai pureman jälkeen iholle. Suojaa ympäröivä iho aina rasvalla tai salvalla ja ole öljyn kanssa varovainen, koska se saattaa polttaa ihoa. Laventeliöljy poistaa kipua ja rauhoittaa ihoa.

Kipua lievittämään ja tulehdusta estämään voi kokeilla tuoreen sitruunan mehua, aaloen lehdestä valutettua geeliä, kuismaöljyä, viinietikkaa (mieluusti luonnonmukaista valkoviini- tai omenaviinietikkaa) tai piharatamonlehtimurskaa tai kaaviloitua lehteä.
Vanha konsti kivun ja kutinan lievittämiseen on asettaa kevyesti kostutettu sokeripala hyttysen tai mehiläisen pistoskohtaan iholle.
Kokeile myös aaloevoidetta, tiikeribalsamia, 11-yrtinsalvaa, arnikki- tai kehäkukkavoidetta. Jos pistoskohta on tulehtunut, ihoa kannattaa pyyhkiä punahattu- tai kamomillauutteella.

Pistoksille herkän kannattaa pitää mukanaan sisäisesti nautittavaa homeopaattista Apista ensiapulääkkeeksi.


Mehiläisen, ampiaisen ja muurahaisen pistot

Tiputa pistoskohtaan punahattu-uutetta ja ota sitä myös sisäisesti. Kokeile myös propolisuutetta. Pistoskohtaan voi myös painella tahnaa, joka on tehty rikkomalla kahden-kolmen lääkehiilikapsyylin sisältö tilkkaan lämmintä vettä. Peitä tahna sideharsolla tai muovikelmulla niin että se pysyy kosteana. Pidä pastaa puolisen tuntia ja pese pois.

Vanha keino on painaa pistoskohtaa leikatun sipulin puolikkaalla kymmenisen minuuttia tai teipata siihen raaka sipuliviipale. Pistoskohdan voi myös upottaa veteen, johon on sekoitettu teelusikallinen ruokasoodaa ja jääkuutioita. Jääpalalla painaminenkin auttaa, koska kylmä hidastaa verenkiertoa ja estää myrkyn leviämistä. Tehokas vetävä pakkaus syntyy turpeesta, savesta, piharatamon lehdestä tai sen tuoreesta murskeesta.
Ampiaisen tai mehiläisen pisto voi pahimmillaan aiheuttaa allergisen sokin, jolloin potilas on saatava heti lääkärin luo. Pidä varalta mukanasi kortisonia sisältävää ensiapulääkettä.



Nokkosen polttamat


Sivele nokkosen polttamalle iholle piharatamosta, pihatähtimöstä tai kehäkukasta puristettua mehua. Painele polttamaa ratamon lehdillä. Jo vanhastaan on nokkosta itseään käytetty lievittämään kirvelyä: nokkosen varren sisäosaa voi käsineet kädessä hieroa kihelmöivään kohtaan tai varresta voi yrittää puristaa siihen nestettä.

Syylät

Viruksen aiheuttamat syylät ja pienillä lapsilla yleiset ontelosyylät tarttuvat helposti varsinkin rikkoutuneeseen ihoon. Syyliin kannattaa kokeilla keltamon tai voikukan maitiaisnestettä, siankärsämösalvaa, 11-yrtinsalvaa tai maitoheravalmistetta.

Myös tuohta on käytetty syylien poistoon: hauduta teelusikallinen tuohijauhetta kupillisessa kiehuvaa vettä. Siivilöi ja juo kupillinen päivässä. Teetä voi myös hieroa suoraan syyliin.

Aikuisten syyliin voi varovasti hieroa laimentamatonta teepuuöljyä tai valkosipulinkynsistä puristettua mehua; suojaa kummassakin tapauksessa ympäröivä iho rasvalla. Lasten syyliä voi kostuttaa 5-6 kertaa päivässä tuoreista, happamista ja hieman raaoista omenista puristetulla mehulla.
Homeopaattisista aineista syyliin kannattaa kokeilla sisäisesti Thuja offidentalista (kanadantuija).


Jalkasieni

Rihmasienen aiheuttama jalkasieni on erittäin yleinen vaiva. Elimistön yleistä vastustuskykyä kannattaa vahvistaa sisäisesti. Antibioottivoiteet ja -lääkkeet ovat useimmiten tarpeen, ja tukena voi käyttää luonnon omia antibiootteja kuten valkosipulia ja vehnänorasmehua.

Sienen vaivaama iho kaipaa ennen kaikkea hyvää jalkahygieniaa, ilmaa, aurinkoa ja kuivuutta - vältä siis hautovia jalkineita ja anna varpaiden tuulettua! Sientä voi häätää yrttiuutteilla ja -huuhteluilla (piharatamo, siankärsämö, kehäkukka, paju ja mesiangervo), tervavoiteella sekä savi- ja turvepakkauksilla. Kannattaa kokeilla myös kosteaksi pehmitetyistä piharatamon lehdistä tehtyä pakkausta, kaalinlehtipakkausta (ohje s.) tai valkosipuli-jalkakylpyä (ohje s.).


Venähdykset

Nivelvenähdyksien ensiapuna jääpalahieronta on tehokasta. Pakasteesta otettu kaurapakkaus ajaa saman asian. Kylmä lievittää kipua, tulehdusta ja turvotusta.

Esimerkiksi nilkan venähdykseen voi kokeilla myös käärettä, joka on tehty piharatamosta, kaalinlehdestä tai rohtoraunioyrtistä (kääreiden teko-ohje s. ). Pidä käärettä muutama tunti kerrallaan. Yrtit vetävät itseensä nestettä turvonneesta jalasta ja lievittävät kipua. Venähdyksiä ja turvotuksia hoitaviin kääreisiin voi käyttää myös kuisma- tai arnikkiöljyä. Tehokas on myös rohtoraunioyrttipakkaus (pakkausten teko-ohje s.).


Lihassärky

Laventeli rentouttaa jännittyneitä lihaksia ja myös kireätä mieltä. Tee itsellesi laventelikylpy (ohje s.). Myös kylpyveteen lisätyllä nokkosvedellä voi lievittää lihaskipuja. Lämpimät yrttiöljypakkaukset ja kääreet auttavat. Niihin voi käyttää esimerkiksi rohtoraunioyrttiä, mesiangervoa, piharatamoa, kaalinlehteä tai kuismaöljyä. Hartiakääreen saa esimerkiksi siankärsämöteellä kostutetusta pyyhkeestä.

Kipua rauhoittavat ulkoisesti käytettyinä myös katajanmarjat, rosmariini ja paju. Kipeisiin kohtiin kannattaa kokeilla myös valmiita hierontaöljyjä: vaikkapa kuismaöljyä, kuisma-angervoöljyä tai laventelihierontaöljyä.


Vatsavaivat

Kamomilla tunnetaan vatsaa rauhoittavana ja myös kesäripulia lievittävänä. Nauti kukinnoista haudutettua teetä tai käytä yrttiuutetta, kun olet syönyt tai juonut jotain sopimatonta. Kamomillasta voi tehdä rauhoittavan kääreen: kasta pyyhe lämpimään kamomillateehen ja laita se vatsan päälle. Vatsan päälle voi myös suoraan levittää kamomillauutetta ja peittää se lämpimällä pyyhkeellä.

Ripulia lievittäviä kasveja ovat lisäksi kehäkukka, ratamot ja poimulehti. Levotonta ja purisevaa vatsaa rauhoittaa piparminttu- tai inkivääritee. Ruuansulatusvaivoihin tuo helpotusta siankärsämötee (ohje s.).
Vatsatautisen maha kiittää mustikoista. Muista myös juoda tarpeeksi vettä.


Vilustuminen

Kesän vilustumisiin kannattaa ottaa heti ensioireiden tuntuessa punahattu-, siankärsämö- tai kamomillauutetta ja C-vitamiinitabletteja muutaman tunnin välein. Vilustumista lievittävät ratamot: tuoreista (heinä)ratamon lehdistä tehty uute sopii yskään ja käheyteen ja ratamotee (ohje s.) ylempien hengitysteiden vaivoihin, esimerkiksi sitkeään yskään.
Ratamo auttaa myös siitepölyongelmiin, sisäisesti esimerkiksi uutteena ja ulkoisesti silmähauteina.

Lämmin mustaherukkamehu on vanha hyvä nuhajuoma, erityisesti hunajalla makeutettuna. Mustaherukan tai vadelman lehdistä, kehäkukasta, kamomillasta tai siankärsämöstä tehty yrttitee helpottaa oloa ja nopeuttaa paranemista. Lämpimiin jalkakylpyihin voi käyttää mesiangervoa tai siankärsämöä tai pari tippaa rosmariinin tai männyn eteeristä öljyä.

Homeopaattisista aineista kylmettymisen ensiapuun sopii Aconitum, varsinkin, jos vilustuu kylmällä tuulisella ilmalla.


Lähteet
Raipala-Cormier, Virpi: Luontoäidin kotiapteekki. 3.painos WSOY 1998.
Hillker, Li: Luonnon lääkekasvit. Karisto 1991.
Tolvanen, Mattias (toim.): Toivo Rautavaaran terveyskasvikirja. WSOY 1995.
Mayell, Mark (toim.): The Natural Health First-Aid Guide. Pocket Books 1994.
Luonnon parantavat voimat. Laajennetun lääketieteen käsikirja. Valitut Palat 1993.
Rumjantseva, Ljudmila: Luontaislääkinnän käsikirja. WSOY 2002.

ohjeita


Kääreet


Yksinkertaisin kääre tehdään hieromalla iholle yrttiuutetta ja peittämällä paikka pyyhkeellä, joka on kostutettu kuumalla tai kylmällä vedellä. Päälle laitetaan lämmin villaside. Kääre syntyy myös kastamalla pyyhe suoraan lämpimään tai kylmään yrttiteehen ja sitomalla hoidettavaan kohtaan.

Öljykääre tehdään hieromalla yrttiöljyä iholle ja peittämällä alue kuumalla (esimerkiksi selkäkivut, lihasjännitykset) tai kylmällä (auringon polttama iho) pyyhkeellä.

Kääreen annetaan vaikuttaa iholla yleensä puolesta tunnista kahteen tuntiin. Kääreitä voidaan huoletta käyttää kerran päivässä.
Poimulehtikääre haavoihin
2 dl kuivattuja poimulehtiä
1 l vettä
Keitä lehtiä kymmenisen minuuttia vedessä. Anna hieman jäähtyä, siivilöi ja kostuta liuoksella pyyhekääre. Aseta kääre haavalle noin 10 minuutiksi. Hoidon voi tarvittaessa toistaa.


Pakkaukset


Pakkauksiin käytetään joko murskattua kasvia sellaisenaan tai sekoitettuna saveen tai turpeeseen tuoreena tai kuivattuna. Pakkaus on oireen mukaan joko lämmin (esimerkiksi niska-, hartia- ja alaselkäkipuun, lihasjännitykseen, yskään) tai kylmä (tulehdukseen, venähdykseen, kihtiin, reumaattisiin kuumiin niveliin, tenniskyynärpäähän). Nestekertymiä poistava, ihoa rauhoittava ja tulehdusta alentava "vetävä" viileä pakkaus syntyy esimerkiksi tuoreesta piharatamosta tai kaalista.

Lämpimään pakkaukseen valitaan esimerkiksi rohtoraunioyrttiä, piharatamoa, kuismaa, niittyhumalaa ja pihatähtimöä. Kuivat kasvit jauhetaan ja jauheet sekoitetaan lähes kiehuvaan veteen. Kesäaikana voi käyttää tuoreita murskattuja yrttejä. Massan annetaan hautua ainakin 10 minuuttia. Paksu puuromainen massa levitetään joko suoraan tai sideharson päälle iholle. Pakkaus sidotaan iholle kangassiteellä, suojataan tarvittaessa muovilla ja peitetään vielä villaisella. Lämmintä pakkausta pidetään iholla vähintään 30-45 minuuttia. Lämpöisen pakkauksen voi myös jäähdyttää kylmäksi ja käyttää kuten kaalinlehteä.

Korkeata verenpainetta tai sydänvaivoja sairastavan on syytä välttää lämpimiä hartia-niska -alueen pakkauksia.


Kaalinlehtipakkaus


Käytä tuoretta, mieluimmin luonnonmukaisesti viljeltyä kaalia. Riko lehden pinta liha- tai perunanuijalla ja aseta lehti tiiviisti iholle. Pakkauksessa voi käyttää myös kaaliraastetta. Sido kangassiteellä ja peitä lämpimällä peitteellä tai kuumavesipullolla. Saa vaikuttaa 2-8 tuntia.

Auttaa muun muassa venähdyksissä poistamalla nestettä kipeästä nilkasta tai polvesta. Helpottaa myös yskässä rinnan alueelle asetettuna.


Rentouttava laventelikylpy


4-5 pisaraa eteeristä laventeliöljyä (100 %)
2 rkl hunajaa tai kermaa
Sekoita laventeliöljy hunajaan tai kermaan. Sekoita lämpimään kylpyveteen ja nauti tuoksuvasta, lihaksia rentouttavasta kylvystä.

Valkosipuli-jalkakylpy

5-6 valkosipulin kynttä
tilkka spriitä
vadillinen vettä
Murskaa valkosipulin kynnet, lisää tilkkanen spriitä ja lisää ne sitten pesuvatiin, jossa on lämmintä vettä. Kylvetä jalkasienen vaivaamia jalkojasi päivittäin. Kun vesi on jäähtynyt, kuivata jalkasi huolellisesti.

Siankärsämötee ruuansulatusvaivoihin

vajaa rkl kuivattua siankärsämöä
1/4 l vettä
Kaada kiehuva vesi yrteille ja hauduta noin kymmenen minuuttia. Voit juoda teetä päivittäin 2-3 kupillista.

Ratamotee yskään

1 1/2 rkl kuivattuja, hienoksi hakattuja ratamon lehtiä
3 dl vettä
Keitä vesi kiehuvaksi, kaada lehdille, hauduta 15-20 minuuttia ja siivilöi. Voit juoda 2-3 kupillista päivittäin.

 

Kesäapteekin valiokasvit

Piharatamo


"Laastariyrtti" lääkitsee haavoja. Lehtiä tai tuoreista lehdistä puristettua mehua käytetään kääreenä säärihaavojen hoidossa. Hoitaa ruhjeita ja hiertymiä, lievittää kutinaa. Tuoreista lehdistä tehty uute tuhoaa bakteereita. Uute lievittää vilustumistauteja ja yskää. Käytetty kauan vatsalääkkeenä varsinkin mahahaavan hoidossa.

Kehäkukka

Hoitaa ihoa ja parantaa haavoja. Käytetään voiteena ja hauteena ihottumien ja ihovaurioiden hoitoon. Ehkäisee tulehduksia. Kehäkukkatee lievittää närästystä ja vatsakipuja.

Poimulehti

Kansanlääkinnässä poimulehti tunnetaan haavalääkkeenä, joka supistaa limakalvoja, parantaa haavoja, tyrehdyttää verenvuotoa ja ehkäisee tulehduksia sekä sisäisesti että ulkoisesti käytettynä. Tehoaa myös ripuliin.

Kamomilla

Rauhoittaa vatsaa, ja sitä käytetäänkin vatsa- ja ilmavaivoihin. Se myös desinfioi ihoa, lievittää kutinaa ja hoitaa ärtynyttä, kuumottavaa ja allergista ihoa.

Laventeli

Ikivanha kylpemiseen liittyvä tuoksuyrtti hoitaa ihoa, parantaa haavoja, palovammoja, hiivasientä ja ihottomia. Rauhoittavaa laventelia käytetään lihasjännitysten lievitykseen ja kipujen ja kramppien laukaisemiseen. Se myös vähentää ilmavaivoja ja mahan kouristuskipua.

Punahattu (Echinacea)


Käytetään ulkoisesti haavojen hoitoon, hyönteisten pistoihin, palovammoihin ja auringon polttamalle iholle. Alkoholiuutteena lievittää vilustumisoireita ja lisää vastustuskykyä.

Teepuu (Tea tree)

Teepuuöljy on tärkeä yleishoitoöljy kesäapteekissa. Hoitaa naarmuja, haavoja, mustelmia, hankaumia, ruhjevammoja ja ihottumia. Tuhoaa bakteereita, sieniä ja viruksia ja lisää vastustuskykyä. Laimentamattoman öljyn käytössä on oltava varovainen, ettei iho pala!

Aaloe

Käytetään haavojen, palovammojen ja hyönteisten pistojen hoitoon. Tehokas ihon kosteuttamiseen. Estää bakteerien kasvua.


Henkistä ensiapua aputipoista
Kukkaterapeuttiset apu- eli hätätipat - niin Bachin kuin suomalaisetkin - ovat erinomainen ensiapu erilaisissa hätätilanteissa ja säikähdyksissä kuten kiputiloissa, onnettomuuksissa, ikävissä uutisissa ja muissa kriiseissä. Pieni pipettipullo kulkee helposti mukana.
Ulkoisesti aputippoja voi käyttää esimerkiksi palovammoissa ja hiertymissä laimennettuna suoraan iholle ja myös kääreenä. Tipat sisältävät viittä kukkauutetta

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]

 

 

 

Ihmisen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi Kestävä tulevaisuus Etusivulle Ihminen ja teknologia Mikä on artikkelipankki? Turvallisuus ja liikenne Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Viestintä- ja mediataito Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys