Kotivinkki 1/2003, Maire Soiluva

Valintana kasvisruoka

Kasvisruokailu herättää useita kysymysmerkkejä. Onko se terveellistä, onko se hankalaa, onko se kallista? Ja miten muun perheen sitten käy?

Eettiset syyt taustalla

Guevaran perheelle kasvisruoka on enemmän eettinen kuin terveydellinen valinta.

Perhe kokoontuu kotona kasvisruoka-aterialle. Perheen isä Carlos syö vain kasvisruokaa. Äiti Auli ja lapset Acer, 9, ja Marita, 7, sen sijaan syövät kotona kasvisruokaa, mutta töissä ja koulussa sekaruokaa.

- Joskus ostan leikkeleitä kotiin, jos lihanhimo yllättää, nauraa Auli, mutta kertoo saman tien, ettei kesälläkään tarjolla olleen grillimakkaran menekki perheessä ollut suuri.

- Lapsille ruoan maku on tärkeää. Jos kasvisruoka on hyvää, he syövät sitä aivan yhtä tyytyväisinä kuin mitä tahansa muutakin hyvälle maistuvaa. He pitävät pizzasta, samoin pastasta, mutta ne onkin helppo toteuttaa myös kasvisversiona.

Guevaran perhe on valinnut kasvisruoan eettisistä syistä. Valinta on syntynyt tietoisuudesta, että lihaeläinten tehokasvatus vie paljon peltoalaa, jossa voitaisiin kasvattaa viljaa. Vilja antaisi ravinnon huomattavasti isommalle ihmismäärälle kuin liha. Eettinen valinta pudottaa ruokapöydästä pois myös monen monikansallisen yhtiön tuotteet, lapsityövoimaa käyttävien yhtiöiden tuotteet sekä ylipäänsä koko elämästä turhan kuluttamisen.

- Emme usko lastemme kärsivän valinnoista, päinvastoin. Kun he eivät saa koko ajan kaikkea mitä haluavat, he oppivat arvostamaan saamaansa. Eikä heiltä puutu kuitenkaan mitään välttämätöntä, Carlos kertoo.

Carlos ja Auli korostavat, etteivät halua korostaa erilaisuutta, joten tytöt syövät koulussa muiden kanssa samaa ruokaa.

Acer vastaa kysymykseen kouluruuan mausta hyvin diplomaattisesti:

- Joskus on hyvää, joskus ei. Maritan mielestä kouluruoka on hyvää, mutta yksi parannus voisi olla: - Pizzaa voisi olla useammin.

Guevaran perheen lapset saivat pienempänä perhepäivähoidossa kasvisruokaa, kun vanhemmat kantoivat vastuun ravintoaineiden oikeasta saannista.

- Siinä ei ollut mitään ongelmaa, koska kotona muutenkin huolehdimme, että ravinnossamme on kaikki tarvittavat vitamiinit, kivennäisaineet ja proteiinit.

Carlos valitsi aikanaan kasvisruoan myös siksi, ettei hän luota tehokasvatetun lihan puhtauteen: - Eläimet saavat liian paljon esimerkiksi antibiootteja, jotka eivät ole ihmiselle terveellisiä.

Auli ja Carlos eivät tuputa tietoa lapsilleen, vaan vastaavat kun nämä luontaisen uteliaina kysyvät.

- Tytöt saavat tietoa eettisistä valinnoistamme, mutta myös terveydellisistä syistä, samoin taloudellisista. Näin uskomme heidän saavan kokonaiskäsityksen siitä miksi meidän perheemme elää näin. He tietävät, että nämä asiat ovat meidän valintojamme, ja muut voivat valita toisin. Aikuisina tytöt voivat tehdä omia valintojaan. Mutta tähdennämme että valinnat tehdään kun on tietoa, ja asioita ajatellaan ennen kuin tehdään. Ja että valinnoilla vaikutetaan.

Kotimaista ja luomua

Guevaran perhe on pysynyt terveenä, lapset onnistuvat vastustamaan jopa useita koulussa kiertäviä flunssiakin. Auli sanoo kasviruoan auttavan pysymään myös virkeänä.

Guevarat käyttävät mahdollisimman paljon suomalaisia luomu- ja mielellään biodynaamisesti viljeltyjä tuotteita. Juurekset, marjat, sienet ja suomalaiset hedelmät ovat herkkua. Kotimaiset viljatuotteet ja vihannekset ovat jokapäiväistä ravintoa. Ulkomaisia hedelmiä on heidän ruokapöydässään vähemmän, ja nekin valitaan usein Reilun kaupan -tuotteista. Kahvin, teen, kaakaon he ostavat mielellään kehitysmaakaupasta, jos vain mahdollista.

Vegaanius vanhemmista vauvaan

Muukkosen nuoressa perheessä kaikki ovat vegaaneja, koska vanhemmat haluavat opettaa lapsilleen, ettei kenellekään saa tehdä pahaa.

Mika ja Mirka Muukkonen ovat olleet vegaaneja jo usean vuoden ajan. Myös kohta 5-vuotias Tuukka syö vain kasvikunnasta peräisin olevia ruoka-aineita. Perheen vauva, Daniel, on vielä rintaruokinnalla.

Vegaani on kasvissyöjä, joka ei käytä lainkaan eläinkunnan tuotteita ruokavaliossaan: ei siis maitotaloustuotteita kuten juustoa, kermaa, voita, kananmunia, liivatetta jne.
- Vegaanius on myös elämäntapa, jossa pyritään muutenkin välttämään eläinperäisiä tuotteita tai tuotteita, joiden valmistamisessa eläimiä on hyväksikäytetty. Tämän vuoksi vegaanit eivät yleensä käytä nahkaa, turkiksia tai villaa vaatetuksessaan. Pesuaineet ja hygieniatuotteet valitaan yleensä eläintestaamattomina ja esimerkiksi meikit valitaan ilman eläinrasvoja, Mirka kertoo.

Muukkosen perheen vegaaniuden Mika määrittelee lyhyesti: "Älä tee kenellekään pahaa". - Eläin-, ihmisoikeus- ja ympäristöasiat näkyvät elämäntavassamme.

Vegaanius ei ollut Mirkalle tai Mikalle äkkinäinen päähänpisto. Mirka sanoo lopettaneensa lihansyönnin boikotoidakseen tehomaataloutta ja korostaakseen sen epäkohtia. Hän jätti myöhemmin myös maitotalous- ja kananmunatuotteet pois. Päätöstä tukivat myös ekologiset ja eläinoikeudelliset näkökannat. Myös Mika oli ensin vegetaristi.

- Jouduin liikenneonnettomuuteen ja mietin syvällisiä asioita heikossa kunnossa. Kaiken summana päätin olla tekemättä kenellekään mitään pahaa. Näin silloin vegaaniuden ainoaksi vaihtoehdoksi, hän sanoo.

Muutos näkyi terveydessä

Mirka ja Mika olivat tyytyväisiä muutokseen myös terveydessään. Myös Tuukka ja Daniel ovat olleet terveitä. Mirka aloitti vegaaniuden kanssa samanaikaisesti liikuntaharrastuksen.

- Olin terveempi, hoikempi ja virkeämpi. Tosin on tunnustettava, että kahden raskauden myötä ja liikunnan vähenemisen ansiosta minulle on kertynyt ylipainoa.

Mika huomasi myös aika nopeasti vegaaniksi ryhtymisen jälkeen jaksavansa huomattavasti enemmän.

- Sanoisin, että ei ole ollut tunkkainen olo. Perhe ei ole sairastunut flunssaa pahempaan ja sitäkin harvemmin kuin omassa nuoruudessa.

Mutta myös Mikalla on ollut ongelmia painonhallinnassa.

- Nykyään olen ylipainoinen, mikä johtunee istumatyöstä, liikunnan vähyydestä ja liian energiapainotteisesta ruuasta. Käytän muun muassa liikaa rasvoja eli kylmäpuristettuja öljyjä ruuanlaitossa.

Tieto auttoi jo raskausaikana

Kun Mirka tuli ensimmäisen kerran raskaaksi, hän joutui ottamaan aika lailla selvää ruokavaliosta ja täydentämään tietojaan. Hän kävi ravitsemusterapeutilla ja luki paljon ravitsemuksesta.

- Nyt kasvisruokavaliota on todella helppo toteuttaa käytännössä ja arkielämässä. Tosin ravitsemustiede on niin laaja aihealue, että aina on uutta opittavaa. Luen siis edelleen alan kirjallisuutta. Uuden raskauden aikanakin kävin ravitsemusterapeutilla ja otan tietysti huomioon imetysajan erityisen ravinnontarpeen.

Kun Muukkosten ensimmäinen lapsi syntyi, neuvola oli hyvin kiinnostunut äidin ja lapsen ravinnonsaannista. Äidistä ja pojasta otettiin useita veri- ja muita kokeita. Kaikki arvot olivat hyviä ja kunnossa.

- Danielin syntymän jälkeen ei neuvolassa suurempaa kiinnostusta ole ollut, lienevätkö ajatelleet että kun yhden ovat jo pyöräyttäneet, niin eiköhän se toinenkin pärjää.

- Daniel-vauvalle rintamaito maistuu ja hän on iloinen, rauhallinen, hyvinvoiva poika, Mirka kertoo.

Tuukalle kasvissyönti tuntuu olevan itsestäänselvyys, eikä sitä ole tarvinnut pojalle erityisesti opettaa.

- Kysymyshän on lopulta tottumuksesta ja tavasta, mitä lapsi oppii syömään ja mitä ei, Mirka sanoo.

Joskus nauravat rehunsyönnistä

Ympäristön suhtautuminen Muukkosten vegaaniuteen on yleisesti ottaen ollut positiivista, varsinkin totuttelun ja tutustumisen kautta.

- Olemme olleet avoimia ja kertoneet kasvissyönnistämme siitä kiinnostuneille. Totta kai välillä heitetään hyväntahtoista vitsiä meidän rehujen syönnistä, mutta olemme oppineet nauramaan myös itsellemme, Mika kertoo.

Onko kasvisruoka halvempaa vai kalliimpaa kuin sekaruoka?

- Ruokaan menee noin 250 euroa kuukaudessa. Käytämme paljon luomua/luontaistuotteita, joten summa voisi olla huomattavasti pienempi, jos siirtyisimme kokonaan tehotuotettuihin vihanneksiin ja viljoihin sekä vähentäisimme "turhien" herkkujen osuutta ruokalaskussamme. Soija- ja kaurakermat ja muut ns. korviketuotteet ovat 2-5 kertaa kalliimpia kuin vastaavat eläinperäiset tuotteet.

Ennen päätöstä

Jos sinä, perheesi tai lapsesi haluaa siirtyä kasvisruokailijaksi, terveyskeskuksen johtava lääkäri Maire Toivonen suosittelee ensin käyntiä ravitsemusterapeutilla:

Puhu ravitsemusterapeutin kanssa ja hanki tietoa ravinnosta, elimistöstäsi, ravinnontarpeesta ja ravintoaineista.

Jos teet päätöksen esimerkiksi pienten lasten puolesta, tiedon hankkiminen on entistä tärkeämpää. Lasten kasvisruokailusta on opasvihkosia, joita saa neuvolasta. Lasten siirtyminen kasvisruokaan ilman asiantuntija-apua on hyvin arveluttavaa.
P Lapsille ei myöskään suositella esimerkiksi ituja niiden salmonellavaaran vuoksi. Merilevätuotteissa puolestaan voi olla lapsille liian suuri määrä jodia, joka vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan.

Varmista, että tiedät saavasi tarpeeksi kivennäisaineita, vitamiineja ja valkuaisaineita. Ja että tiedät myös tarvitsevasi rasvaa, ilman sitä puutostilat uhkaavat!

Jos nuoresi haluaa laihduttaa ja siksi vaihtaa kasvisruokaan, neuvo häntä ensin keskustelemaan kouluterveydenhoitajan kanssa tai varaa hänelle aika ravitsemusterapeutille. Laihduttamisessa pitää aina olla järkevä.

Tieto muuttuu. Asioita tutkitaan, tutkimusmenetelmät kehittyvät. Siksi myös ravinnostamme tulee jatkuvasti uutta tietoa. Siihen ei pidä suhtautua niin, että taas jotain uutta hömppää.

Jos edelleen tietoa saatuasi pysyt päätöksessäsi, keskustele ravitsemusterapeutin kanssa siitäkin miten muutos on paras tehdä. Elimistösi tulee reagoimaan esimerkiksi erilaiseen bakteerikantaan.

Lukijakirjeet

Kasvava tarvitsee kaikkea

Jotta saisi kaikki elimistön tarvitsemat vitamiinit, kannattaa olla sekasyöjä. Jo 10-vuotiaalle voi selittää, ettei meillä ole märehtijän mahoja eikä koiran hampaita, vaan olemme sekasyöjiä. Omille lapsilleni olen antanut luvan ryhtyä kasvissyöjiksi sitten, kun he eivät enää kasva yhtään pituutta, ainoastaan leveyttä.
Anatomiaa

Kasvisruualla terveempänä

Olen itse hoitanut reumaani lähes kaksikymmentä vuotta menestyksekkäästi, kun lakkasin syömästä lihaa. Syön paljon juureksia, vihanneksia, hedelmiä, jonkin verran maitotuotteita ja kalaakin. Kipuja on vähemmän, jaksan enemmän. Kun tyttäreni näkivät murrosikäisinä miten tulin parempaan kuntoon, hekin vaihtoivat kasvisruokaan. Koulussa se oli alussa hankalaa, mutta lukion puolella asia järjestyi ongelmitta.

Mutta ihmiset ovat erilaisia, jokaisen pitäisi etsiä se omalle elimistölleen sopivin ruokavalio, ja senhän löytää vain kokeilemalla.
Reumavegetaristi

"Erilaisuutta ei korosteta, joten tytöt syövät koulussa samaa ruokaa muiden kanssa. "

"Kysymys on lopulta tottumuksesta ja tavasta, mitä lapsi oppii syömään ja mitä ei."

Vegaanillakin voi olla paino-ongelmia

Lisätietoja
www.vegaaniliitto.fi
Kansanterveyslaitoksen elintarvikkeiden tietopankki www.ktl.fi/fineli

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]