Emäntä 6-7.2002, Helena Kokkonen

Juurta jaksain juureksista

Maailmanlaajuisesta ruokaturvasta piimähyytelöön. Siinä skaala, jonka Kasvisruokaa verkossa -kurssilaiset kauhoivat puolessa vuodessa. Kurssi huipentui kokkausiltaan ja herkutteluun.

Parikymmentä marttaa Uudeltamaalta ja Keski- ja Etelä-Pohjanmaalta perehtyi mennätalven kuluessa kasvisruokaan. Luokkahuoneen sijaan kurssilainen meni tietokoneen ääreen, avasi Internet- eli verkkoyhteyden ja etsiytyi kasviskurssin omaan osoitteeseen. Sieltä löytyivät muun muassa tieto-osuudet, keskusteluryhmä ja opintopäiväkirja. Sekä Helsingissä että Kaustisella viimeisteltiin teoriapitoinen kurssi käytännön kokkausjaksolla.
Verkko-opiskelu miellytti Espoonlahden Marttoihin kuuluvaa Tiina Vilokkista, joka ahersi omaa osuuttaan yhteiseen ateriaan Uudenmaan Marttojen opetuskeittiössä.

- Käytännössä kurssi on aiheuttanut ainakin sen, että olen ruvennut ostamaan enemmän luomutuotteita. Keskusteluryhmässä puhuttiin paljon luomusta, kertoo Tiina.

Opiskelu sattui Tiinalle sikäli hyvään saumaan, että hänen 14-vuotias tyttärensä on ryhtynyt kasvissyöjäksi ja tiedolle ja ohjeille on käyttöä.
- On hankalaa, kun pitää valmistaa aina kaksi eri ruokaa. Teen tytölle muuten samaa syötävää kuin muillekin, mutta jätän lihan pois. Hänellä on koulussa kotitaloutta, ja hän voisi tehdä jotain jo itsekin.

Jälkiruoaksi tarkoitettua piimähyytelöä vispaavaa Tiinaa arveluttaa, onko kasviskurssin resepteistä kotikäyttöön. Tytär haluaa tavallista ruokaa, ei mitään erikoisuuksia.

- Piimähyytelö kuulostaa pahalta mutta maistuu hyvältä, rauhoittaa Anne Lempinen, Uudenmaan Marttojen toiminnanjohtaja, joka on suunnitellut illan ruokalistan.

Hapankaalin ilosanomaa

Kokkausilta osui Nuukuusviikolle, ja sehän sopii, koska itse tehtyä kasvisruokaa edullisempaa muonaa saa hakea.
Loppukevät on hankala aika kasviskokille. Sosesopan kukkakaali on kasvanut Espanjan auringossa. Tomaattikeitto tehdään purkitetusta murskasta, niin tyyriitä vielä ovat tuoreet tomaatit. Mutta lanttua, punajuurta ja porkkanaa riittää, kurkkukin on kotimaista. Jopa itämaiselta kalskahtava tofu, tuo soijapohjainen proteiinipommi, on Suomessa valmistettua.

Anne Lempinen on ujuttanut palsternakkaa moneen reseptiin. Hän toivoo juureksen löytävän uusia ystäviä, onhan se mietoa ja hyvänmakuista. Samoin hän levittää hapankaalin ilosanomaa. Kun tuon aromikkaan säilykkeen sekaan silpoo ananasta ja omenaa, maku sopii nirsommallekin.
Kasvisruokaa verkossa -kurssiin kuului kuusi asiakokonaisuutta tehtävineen: kasvisruoan perusteet, ruokaturva, lähiruoka, ruoan taloudellisuus, kasvisten viljely ja luonnonantimet. Keskustelupalstalla opiskelijat pohtivat esimerkiksi lähiruoan ympäristövaikutuksia ja globalisaation seurauksia. He perehtyivät suomalaisten ruoankulutukseen ja ruokakorin hintaan sekä vaihtoivat säästövinkkejä. Kurssilaiset pohtivat, voiko Suomessa jäädä ruokaturvan ulkopuolelle tai onko kasviksista maailman väestön ruokkijaksi. Lopputyönä jokainen vielä pusersi esseen Marttaliiton suunnittelijoiden tarkastettavaksi. Yhteensä neljätoista kurssilaista suoritti urakan loppuun.

Kurssilta kertyi järjestäjille kosolti kokemuksia siitä, miten Internet toimii järjestöjen koulutuksessa. Opetushallitus rahoitti lystin, OK-opintokeskus vastasi tekniikasta ja perehdytti martat verkko-opiskeluun. Opintojaksojen asiasisällöt olivat Marttaliiton suunnittelijoiden käsialaa.

Viestit sinkoilivat

Teekkari-Martat Tiina Komulainen ja Suvi-Maaret Suomalainen hääräävät kylmän tomaattikeiton eli gazpachon kimpussa. Se on oikea kesähitti: viileä, maistuva, huokea, helppotekoinen. Monitoimikoneella raaka-aineet soseeksi ja rakuunaa joukkoon.
- Rakastan tomaattikeittoa, ja tämä on uusi versio siitä, kuvailee Tiina.
Välimerellisen sopan rinnalla lantturieska edustaa tyylikkäästi supisuomalaista kurmeeta. Leipäsiä uunipellille taputtelee Anni Kilpeläinen, joka Tiinan ja Suvin tapaan opiskelee Teknillisessä korkeakoulussa kemian tekniikkaa
Tiinan mielestä parasta kurssissa oli, kun tutustui erilaisiin, eri-ikäisiin ihmisiin. Verkossa viestit sinkoilivat ruuhkasuomen ja lakeuden välillä ja juttu rönsyili.
- Keskustelimme pohjanmaalaisten kanssa esimerkiksi karjan kasvatuksesta. Me pohdimme, onko oikein pitää lehmiä koko vuoden navetassa. Nyt ainakin tiedämme, että siellä on navetoissa isot ikkunat, nauraa Tiina.
- On mietitty myös luomuasioita, mikä ei ole tekniikan opiskelijoille tavallista, lisää Suvi.

Lisää samanlaista

Teorian lisäksi käytäntö tuntuu olevan kurssilaisten hallussa. Kypsyvien ruokien tuoksu täyttää opetuskeittiön ja pöytä alkaa notkua herkuista. Saisiko olla punajuurivuokaa porkkana-palsternakkakastikkeella. Tai hapanimelää tofua sekä seesaminsiemenkurkkuja. Piimähyytelö jakaa mielipiteet. Joku santsaa, toinen ei koskekaan kulhoon.
- Olen ylpeä kurssilaisista. He ovat olleet aktiivisia ja mukana loppuun asti, kiittelee Anne Lempinen.
- Tällaisia kursseja tarvitaan lisää, verkko-opiskelu kiinnostaa nuoria. Kurssissa on kyllä tiivistämisen varaa, puoli vuotta oli liian pitkä aika. Opinnoissa tarvitaan yhteisiä lähiopiskelupäiviä, kuten tälläkin kurssilla oli. Niiden aikana oppii tuntemaan toiset, ja se ihmisläheisyys juuri kuuluu marttatoimintaan, muistuttaa Lempinen.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]