Talo tekniikka 6B/2003
Dakota Levanto

Jätevesimääräykset kiristyivät

Maalla investoidaan pienpuhdistamoihin

Valtakunnallisesti katsoen haja-asutusalue on merkittävä vesien kuormittaja.

Viemäriverkoston ulkopuolisen asutuksen jätevesien vesistökuormitus on arvioitu fosforin osalta noin 1,5 -kertaiseksi ja orgaanisten aineen kuormitus yhtä suureksi kuin viemäriverkoston piirissä olevien noin neljän miljoonan asukkaan puhdistettujen jätevesien kuormitus on kokonaisuudessaan.

Ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet tulee puhdistaa kiinteistön iästä riippumatta parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla ja noudattaa käsittelylaitteiden hoidossa ja huollossa ympäristön kannalta parasta käytäntöä.

Lain mukaan kunnilla on valtuudet antaa ympäristönsuojelumääräyksiä kiinteistökohtaisesta jäteveden käsittelystä. Myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnalla on rakennusjärjestyksessä mahdollisuus antaa rakennusten vesihuollon järjestämistä koskevia määräyksiä.

Ympäristönsuojelulakiin pohjautuva asetus haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn tehostamisesta astuu voimaan heti ensi vuoden alusta. Kiinteistöjen viemäriin joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta 40 prosenttia. Myös jo olemassa olevat järjestelmät on kunnostettava asetuksen vaatimalle tasolle viimeistään kymmenen vuoden sisällä.

Uuden asetuksen mukaan käytettyjen laitteiden täytyy olla puhdistusteholtaan riittäviä. Lisäksi kiinteistön omistajan täytyy olla selvillä oman kiinteistönsä jätevesien käsittelyjärjestelmästä, käytöstä ja huollosta.

Tiheästi rakennetut haja-asutusalueet vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla viemäröidään ja jätevedet johdetaan käsiteltäväksi pohjavesialueiden ulkopuolelle. Kuntien viemäriverkoston laajentamiselle on kuitenkin usein hidasteena varojen puute.

Saostus ja maasuodatus tehokasta

Alueelliset ympäristökeskukset ovat ryhtyneet rohkaisemaan viemäriverkoston rakentamista. On jopa perustettu osuuskuntia harvakseen asutetuille seuduille, mutta jos asutus on todella harvaa, viemäriverkon rakentaminen tulee liian kalliiksi. Esimerkiksi Porvoossa selvitetään, voisivatko jo olemassa olevat vesiosuuskunnat mahdollisesti ryhtyä hoitamaan myös viemäröintiä.

Haja-asutusalueella pientalojen jätevedet kerätään yleensä sakokaivoon, jonka jälkeen vesi johdetaan ojaan tai avoveteen. Saostuskaivo voi olla betoni-, lasikuitu- tai muovisäiliö ja se erottaa ja varastoi jätevedestä kelluvat ja laskeutuvat ainekset. Sen puhdistusteho yksinään on varsin heikko.

Parhaaseen puhdistustulokseen päästään johtamalla jätevesi kolmen saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn joko saostuksena tai imeytyksenä. Maaimeytys sopii vettä läpäisevään maaperään, kuten hiekka- ja soramaille ja maasuodatus tiiviille, huonosti vettäläpäiseville maille, kuten savelle. Maasuodattimen puhdistusteho esimerkiksi orgaanisen aineksen osalta on jopa 90 prosenttia. Perinteinen maasuodatin vaatii tontilta kuitenkin paljon tilaa, noin 30-40 m2.

Pohjavesialueilla, vedenottamoiden lähellä ja ranta-alueilla kuntien ympäristöviranomaiset ovat jo pitkään vaatineet umpisäiliöitä wc-jätteen käsittelyyn. Harmaavedet johdetaan silloinkin yleensä kahden saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn. Umpisäiliöistä jäte kuljetetaan kuntien jäteveden käsittelykeskuksiin. Ekologisesti täysin tyydyttävä ratkaisu umpisäiliökään ei ole. Sen tyhjennys ja veden kuljettelu tulevat hintoihinsa ja rasittavat ympäristöä.

Kimppapuhdistamo kannattaa

Kompostoivat kuivakäymälät ja sähkövessat eivät ainakaan toistaiseksi ratkaise haja-asutusalueiden jätevesien puhdistusta. Erilaisten pienpuhdistamoiden asentaminen voi sen sijaan jo olla järkevää, varsinkin, kun useampi talous toimii kimpassa. On kuitenkin osattava valita oikea menetelmä ja sopivan kokoinen puhdistamo, joka on myös helppo huoltaa.

Pienpuhdistamoita on monen kokoisia. Ne ovat biologisia, kemiallisia tai niiden yhdistelmiä. Niiden puhdistusteho vaihtelee, mutta yhdistelmäpuhdistamoilla, kuten panospuhdistamoilla, se voi olla jopa 90 prosenttia.

Toimintaperiaatteiltaan ja rakenteiltaan pienpuhdistamoja on monen tyyppisiä esimerkiksi: aktiivilietelaitoksia, biosuodattimia, bioroottoreita, kivivillapuhdistamoita, kemiallisia suorasaostuslaitoksia ja putkiflokkauslaitoksia.

Ennen järjestelmän valintaa kannattaa keskustella kunnan rakennusvalvonta, ympäristö- ja terveysviranomaisten kanssa. Neuvoa osaavat antaa myös paikalliset lvi-suunnittelijat ja –urakoitsijat, jotka tuntevat olosuhteet parhaiten. Ammattitaitoinen suunnittelu ja toteutus takaavat, että järjestelmä myös käytössä toimii.

Järjestelmän valintaan vaikuttavat myös tontin maaperän laatu, koko ja se, sijaitseeko sen pohjavesialueella. Maaperän laatu selviää maaperätutkimuksesta, joka tarvitaan jo perustuksia varten.

Investoidaan jo nyt ennen kuin on pakko

Porvoon veden toimitusjohtaja Karl-Gustav Björkell kuuluu niihin haja-asutusalueen asukkaisiin, jonka ei kannata edes uneksia kunnalliseen viemäriverkkoon liittymisestä. – Viemäriverkko on kymmenen kilometrin päässä ja Porvoossa verkkoa ei ole tarkoitus laajentaa taajama-alueiden ulkopuolelle, hän kertoo.

Björkellit asuvat vain kymmenisen kilometrin ajomatkan päässä kaupungista, mutta aivan maaseudulla. – Ennen sotia rakennettu valkea rapattu tao oli vaimoni kotitalo ja me peruskorjasimme sen täydelleen, kun muutimme siihen vuonna 1988, Karl-Gustav Björkell kertoo.

Silloisten määräysten mukaisesti jätevedet kulkivat kolmen saostuskaivon kautta 200 metriä pitkää salaojaputkea myöten ojaan metsän laitaan.

Varsinaista tarvetta Björkellien jätevesien puhdistuksen tehostamiseksi ei ollut, mutta Haave-suunnitelman myötä tuli puheeksi, että ympäristökeskuksilla on meneillään projekti kiinteistökohtaisten pienpuhdistamojen tutkimiseksi ja niiden toiminnan seuraamiseksi. – Tuntui olevan pulaa vapaaehtoisista sijoittamaan puhdistamoon, ennen kuin on aivan pakko, Karl-Gustav Björkell naurahtaa ja sanoo, että aivan viran puolestakin hänen oli pakko ilmoittautua mukaan.

Björkellien tontille päätettiin asentaa KWH Pipen Wehoputs 6 biologis-kemiallinen panospuhdistamo. – Se tuntui teknisenäkin ratkaisuna järkevältä. Tilasimme sen viime syksynä ja toimitus sovittiin kevääksi.

Tilaajan osaksi jäi järjestää valmiiksi sähkönsyöttö talolta. Asennusvaiheessa paikalla oli kaivinkone ja apumies. Kaivaustöissä ei mennyt aivan päivääkään. Työtä ei ollut liiemmälti, sillä vanha viemäri kulki suoraan saostuskaivoille. Se tarvitsi vain katkaista. Wehoputs pumppaa puhdistetun veden muuten samaisiin saostuskaivoihin, vaikkakaan se ei ole puhdistustuloksen kannalta välttämätöntä, joiden kautta se kulkee edelleen salaojaputkeen ja metsän reunan ojaan. – En tosin usko, että sieltä paljoakaan enää vettä ulos tihkuu, Karl-Gustav Björkell nauraa.

Käytössä Wehoputs 6 on osoittautunut reippaaksi. Jätevesi kertyy ensin 500 litran keräilysäiliöön, josta se pumpataan panoksittain varsinaiseen prosessiastiaan, jossa puhdistus tapahtuu. Pumppu käy käytännössä sen aikaa, kun puhdistettava panos siirretään keräilyastiasta varsinaiseen prosessisäiliöön. Varsinainen puhdistusprosessi kestää kaksitoista tuntia. Jotta aktiiviliete pysyisi kunnossa, pumppu ilmaa sen muutamaan kertaan myös puhdistuskertojen välillä. Äänen kuulee selvästi puhdistamon vieressä, mutta talon sisälle se ei sentään kuulu. – Olisihan tuon voinut eristää, mutta ei se meitä häiritse, Karl-Gustav Björkell huomauttaa.

Wehoputs 6 on toiminut nyt moitteetta kolmen kuukauden ajan. Tolpassa on hälytysvalo, josta voi päätellä, että jotain on vialla. Järjestelmä informoi myös seurannan ajan gsm-tekstiviestillä suoraan KWH Pipelle, jos vikaa ilmenee.

Huoltojärjestelmä tarvitaan

– Varsin hyväjärjestelmä edellyttää kuitenkin jatkossa huoltosopimusta joko laitevalmistajan tai jonkin lvi-alan huolto- ja asennusfirman kanssa, Karl-Gustav Björkell huomauttaa. – Ei tällaisia rakennelmia kukaan voi huoltaa itse. Sopivin välein huoltomies käy tarkastamassa laitteen, lisäämässä kemikaaleja ja puhdistamassa kiinteän, märkäkompostoituneen lietteen säiliön. Lisäksi huoltofirma tulisi paikalle nopeasti vian sattuessa. Mobiilivalvonta kun on nykyisin jo aivan toimiva vaihtoehto.

Puhdistamon hinta on noin 6500 euroa. Kun rakennetaan useamman kiinteistön yhteinen laitteisto niin kustannus/kiinteistö jopa puolitetaan.

Wehoputs 6-puhdistamossa jätevesi puhdistetaan aktiivilietemenetelmällä pitkäilmastusprosessina. Fosfori poistetaan saostuksella ja ammoniumtyppi sekä pääosa kokonaistypestä biologisesti aktiivilietekäsittelyn yhteydessä. . Järjestelmässä on sama reaktioallas ilmastukseen ja selkeytykseen. Jätevesi varastoidaan pumppauskaivoon, josta se syötetään automaattisen ohjelman mukaan ilmastusaltaaseen. Ylijäämälietettä syntyy vähän, joten loka-autoa ei tyhjennykseen tarvita, vaan kertynyt ylijäämäliete voidaan käyttää tontilla maanparannusaineena.

Puhdistamon ohjelmassa on automaattinen lepojärjestelmä. Jos jätettä ei tule riittävästi, biomassa pidetään elossa lyhyillä jaksottaisilla hapensyötöillä. Laitos voi olla lepovaiheessa jopa usean kuukauden ajan.

Lisätietoja haja-asutusalueiden jätevesien puhdistuksesta saa Suomen Ympäristökeskuksesta: www.vyh.fi/hoito/vesihuo/haja/haja_asu.htm

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]