Suomen Luonto 9/03, Antti Halkka

Ilmasto lämpenee, helteet kovenevat

Kesän helteet puhuttivat suomalaisia — tällaisiako ovat tulevat kesät, kun ilmasto lämpenee? Kysymykseen voidaan nyt hakea myös entistä tarkempaa tieteellistä vastausta. Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksella (SMHI) ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia selvittänyt Sweclim-suurhanke on vastikään saanut valmiiksi uusia laskelmia vuosien 2071–2100 ilmastosta. Tulokset kuvailevat muun muassa, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa äärilämpötiloihin Suomen alueella.

Pohjolan ilmaston kehityksestä laskettiin esimerkkejä kahden eri päästövaihtoehdon mukaisessa maailmassa. Maapallon keskilämpötila nousee näissä 2–3,5 astetta. Laskettu muutos kasvaa päästöjen määrän myötä.

Fennoskandia lämpenee jonkin verran enemmän kuin maailma keskimäärin. Talvella lämpenemistä voimistaa myös lumipeitteen väheneminen, mikä johtaa Pohjolassa talvella suurempiin muutoksiin kuin kesällä. Suomi lämpenee selvemmin kuin muu Pohjola.

Entäpä kesähelteet? Niiden kuumuus kasvaa selvästi.

”Suomen kesähellepäivistä voi tulla tutkittujen päästökehitysten mukaan joko kahdesta neljään astetta nykyistä kuumempia tai sitten nousua on yhdestä kahteen astetta”, sanoo Sweclim-projektista vastannut Markku Rummukainen.

Korkeimmat jossakin päin Suomea 2071–2100 esiintyvät lämpötilat vaihtelevat laskelmissa 33:n ja 42 asteen haarukassa. Korkeimmat lukemat vastaavat korkeampaa päästökehitystä.”

”Päästöjen aiheuttaman yleisen lämpenemisen lisäksi Suomeen tunkeutuu kesinä 2084 ja 2087 erittäin kuumaa ilmaa, jolloin lämpö nousee maan etelä- ja länsiosissa paikoin yli 40 asteen.”

Rummukainen korostaa, ettei kyseessä toki ole ennuste näille kesille, vaikka juuri ne sattuvat kuumiksi tietokoneen laskemassa simulaatiossa. Joka tapauksessa on odotettavissa, että myös tulevaisuudessa poikkeuksellisen kuumat ja viileät kesät liittyvät ilmavirtausten suunnan vaihteluihin. Erona nykyiseen on kuitenkin, että tulevaisuudessa vaihtelut tapahtuvat nykyistä korkeamman keskilämpötilan ympärillä.

Suomen tähänastinen lämpöennätys on Turussa 9.7.1914 mitattu 35,9 astetta. Se lyödään korkeamman päästökehityksen mukaisissa laskelmissa. Vielä selvemmin ylittyy korkein Suomessa 1961–2003 aikana mitattu lämpötila eli Outokummussa heinäkuussa 1972 saavutettu 33,6 asteetta.

Nykyvauvat saattavat siis ikäihmisinä joutua tuskailemaan todella tukalissa helteissä. He ehkä päivittelevät myös runsaita sateita, jollaisia eivät muista lapsuudestaan.

”Talvisateiden lasketaan lisääntyvän Suomessa jopa puolitoistakertaisiksi muun muassa siksi, että sadepäivien lukumäärä kasvaa”, sanoo Rummukainen.

”Osa laskelmien mukaisesta talvisateiden lisääntymisestä Pohjois-Euroopassa liittyy Atlantilta saapuvan länsivirtauksen muutoksiin.”

Kesäsateet vähenevät mallien mukaan suuressa osassa Eurooppa — myös Etelä-Skandinaviassa ja Lounais-Suomessa. Kyse on ennen kaikkea sadepäivien lukumäärän vähenemisestä. Jäljelle jäävät sadepäivät tarjoavat kuitenkin nykyistä rankemmin vettä — sateen intensiteetti kasvaa. Suurimmassa osassa Suomea kesäsateet pysyvät laskelmien mukaan ennallaan tai lisääntyvät hieman.

Kesäsateiden yleinen väheneminen liittynee lähinnä subtrooppisen korkeapainevyöhykkeen voimistumiseen ja maaperän kuivumiseen Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Sweclim-hanke päättyi kesällä 2003. Ilmastomallitutkimus SMHI:n Rossby-keskuksessa kuitenkin jatkuu useammankin tutkimushankkeen merkeissä.

Kuvat hahmottavat kahta erilaista ilmastotulevaisuutta, sillä Sweclim teki sekä melko matalan kasvihuonekaasupäästöjen kasvun että korkeankin päästökehityksen mukaiset laskelmat. Pienempi päästökehitys on kuvanelikoissa vasemmalla.

Rossby-keskuksessa laskettiin kummankin päästökehityksen mahdolliset paikalliset vaikutukset kahden eri niin sanotun globaalimallin pohjalta. Kunkin nelikon ylin pari on saksalaisen Max Planck -instituutin ja alempi pari britannialaisen Hadley Centren työhön perustuva.

Vuoden keskilämpötila ja talvisateet lisääntyvät jokaisessa vaihtoehdossa. Kuvien selkeä viesti on myös se, että päästöihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen voimakkuuteen Pohjolassa.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]