Apu 45/03, Matti Lintulahti


Teknologian avulla voimme elää
Terveemmin, pitempään ja helpommin

Teknologia muuttaa ihmiselämää nopeammin kuin arvaammekaan. Elintehtaat, elektroniset keinosilmät, apteekista ostettavat geenitestit ja geeniterapia ovat alan tutkijoiden mukaan ulottuvillamme. Pian teknologia on osa jokaista ihmistä - ja se pelottaa.

Kuvittele itsesi vuoteen 2015. Lääkäri kertoo sinulle huonon uutisen. Sydänlihaksesi on nopeasti rapistumassa. Sydämen vasen kammio, joka pumppaa verta kehon verisuoniin, vetää viimeisiään. Se pitäisi uusia.

Ennen kuin ehdit kiljaista kuoleman pelosta, lääkäri kertoo hyvän uutisen. Sydänkammio voidaan uusia ihmiskudosten kasvatusteknologian avulla. Siinä sydämesi terveestä osasta otetaan koepala. Kaukaisessa laboratoriossa - tai pikemminkin elintehtaassa - koepalan sisältämistä sydänsoluista kasvatetaan uusi sydänkammio.

Parin kuukauden kuluttua uusi sydänkammio on valmis. Se pakastetaan, pakataan ja kuljetetaan sairaalaan, jossa sinut leikataan. Leikkauksessa kirurgit korvaavat vaurioituneen sydänkammion laboratoriossa kasvatetulla elävällä kudoksella. Koska uusi sydänkammio on valmistettu omista soluistasi, kehosi hyväksyy kopion empimättä. Elämäsi jatkuu terveenä.

Joitain vuosia sitten tällainen tulevaisuus nähtiin kaukaisena tieteiskirjallisuuden kuvitelmana. Mutta ei enää. Tänään bioteknologian tutkijat pitävät varmana, että elävien ihmiskudosten kasvatus on jonain päivänä tavallista sairaanhoitoa. He kysyvät enää, että milloin.

Ensimmäiset onnistuneet kasvatettujen kudosten siirrot potilaille on jo tehty. Yhdysvalloissa potilaille on siirretty näiden omista soluista kasvatettuja virtsarakkoja. Rakkojen lisäksi verisuonet, luut ja sydänkammio ovat sellaisia aika yksinkertaisia kudoksia, jotka päätyvät elintehtaiden hyllyille ensimmäisenä. Monimutkaisia elimiä kuten keuhkoja, munuaisia ja maksaa opitaan kasvattamaan myöhemmin, tutkijoiden mukaan kenties vasta 40–50 vuoden kuluttua.

Tutkijat paiskivat töitä ihmiskudosten kasvatusteknologian kimpussa, jotta elinsiirtoja tarvitsevat potilaat saisivat tarvitsemansa hoidon. Koska elinsiirtojen jonot ovat niin pitkät, rikkaimmat potilaat ovat alkaneet ostaa elimiä itselleen köyhiltä ihmisiltä. Jos laboratoriossa kasvatettuja elimiä olisi tarjolla kaikille tarvitseville, kansainvälinen laiton elinkauppa ja siihen liittyvä ihmiskauppa todennäköisesti vähenisi.

Tietenkin kudoksia tullaan aivan varmasti kasvattamaan sairauksien hoitamisen lisäksi muihinkin tarkoituksiin. Esimerkiksi rintojen suurentaminen omista soluista kasvatetulla aidolla elävällä rintakudoksella houkuttaa silikonin vaihtoehtona.

Keinosilmä palautti näön

Kuvittele olevasi sokea. Eräänä päivänä lääkärisi kertoo sinulle iloisen uutisen. Saat elektronisen keinosilmän, jolla voit nähdä. Kuulostaa jälleen tieteiskirjallisuuden sadulta, jota tutkijat ovat yrittäneet tehdä todeksi vuosikausia.

Todellisuus on kuitenkin lähempänä kuin moni uskoo. Yhdysvaltalainen Wired-teknologialehti kertoi viime vuonna, kuinka 39-vuotias kanadalainen mies sai näkönsä takaisin. Hän sokeutui 20 vuotta aiemmin.

Miehen silmälaseihin istutettiin erittäin pienikokoinen videokamera, joka kuvaa näkymää miehen edessä. Kuva siirtyy johtoja pitkin pieneen tietokoneeseen, joka on sidottu miehen vyötäröön. Tietokone muuttaa kuvan sellaisiksi signaaleiksi, joita aivot voivat ymmärtää.

Nämä signaalit lähetetään miehen aivoihin varsin erikoisella tavalla. Tietokoneesta lähtee nippu johtoja, jotka katoavat miehen pään sisään kalloon poratun reiän kautta. Pääkallon sisällä johtonippu päättyy aivojen näkökeskukseen asennettuun istutteeseen. Istutteeseen tulevat signaalit ärsyttävät aivojen näkökeskusta ja saavat aivot jälleen näkemään.

Kun miehen elektroninen keinosilmä kytkettiin lukuisten testien jälkeen lopulta päälle, hän lainasi lääkärinsä Mustang-urheiluauton ja ajeli innoissaan sairaalan parkkipaikalla. Hän näki 20 vuoden tauon jälkeen.

Tervettä nopeammin

Kymmenen vuotta sitten näkökyvyn palauttaminen keinosilmän avulla ei onnistunut sen vuoksi, että siinä tarvittava elektroniikka ja tietokoneet olivat vielä liian suuria, kömpelöitä ja heikkotehoisia. Elektronisten laitteiden jatkuva pieneneminen ja tietokoneiden tehon jatkuva lisääntyminen mahdollistavat myös muita keinoelimiä kuin silmiä.

Raajansa menettäneille on jo nyt kehitteillä elektroniikkaa täynnä olevia keinojalkoja ja -käsiä, jotka mahdollistavat lähes oikeantuntuisen kävelyn, juoksun tai käden liikkeet.

Toistaiseksi ihmisen elimiä tai raajoja jäljittelevät elektroniset kopiot ovat hyvin kalliita. Esimerkiksi näkökyvyn palauttaminen elektronisen keinosilmän avulla maksaa yli 100 000 euroa. Uuden teknologian hinta kuitenkin laskee nopeasti, joten vuosikymmenen päästä elektronisen keinosilmän hinta alkaa olla niin kohtuullinen, että siitä voi tulla osa tavanomaista sairaudenhoitoa rikkaimmissa länsimaissa. Köyhiin maihin eivät tämänkaltaiset hoitomuodot juuri leviä.

Teknologia osana ihmistä ei kuitenkaan jää vain elimien tai raajojen korvaamiseen, vaan teknologian avulla voidaan myös parantaa ihmisen ominaisuuksia ja helpottaa elämää.

Tietokoneet ja pienet mikromoottorit mahdollistavat jo lähitulevaisuudessa sen, että jalkansa menettänyt voikin yllättäen juosta keinojalkojen avulla nopeammin kuin urheilija. Keinosilmä mahdollistaa näkökyvyn pimeässä armeijoiden pimeänäkölaitteiden tapaan. Keinokädessä onkin voimaa moninkertaisesti painonnoston maailmanmestariin verrattuna.

Tutkijat uskovat, että tulevaisuudessa emme enää katso elokuvia valkokankaalta vaan että elokuvat heijastetaan suoraan silmiemme verkkokalvoille.

Teräsmiehen voimat

Kuvittele, että voisit pukeutua yli-inhimilliset voimat antavaan teräsmies-asuun. Todellisuus on tässäkin aika lähellä. Yhdysvaltalaisessa MIT-teknologiayliopistossa rakennetaan parhaillaan jenkkisotilaiden käyttöön supervoimat antavaa taistelupukua. Pukuun on asennettu keinotekoisia lihasten toimintaa jäljittäviä laitteita, joiden ansiosta taistelupuvun käyttäjä voi saada jopa satakertaisen voiman ihmislihaksiin verrattuna.
Tokiossa Wasaneda-yliopiston tutkijat ovat tutkimassa keinotekoisia kiduksia, jotka antaisivat ihmisille kalojen kyvyn hengittää vedessä. Keinotekoiset kidukset suodattavat kalojen kidusten tapaan vedestä happea. Vapautunut happi johdetaan kiduksista sukeltajan hengityslaitteen läpi suuhun ja keuhkoihin. Näin ihminen voisi pysyä sukelluksissa huomattavasti nykyistä pitempään.

Näkymätön ihminenkään ei ole enää pelkkä tieteiskirjallisuuden fantasia. Tokion yliopistossa on luotu näkymättömyyden illuusion luova takki. Illuusio perustuu siihen, että henkilön takana olevan videokameran kuvaa heijastetaan takin etuosaan, jolloin suoraan edestä katsottuna näyttää siltä, että elokuvakankaana toimivan takin läpi näkee.

Tulevaisuudessa lähes täydellisen näkymättömyyden luomiseen tarvitaan useita kolmiulotteisia videokameroita ja joustavasta näytöstä valmistettuja vaatteita. Nämä molemmat teknologiat ovat jo olemassa laboratorioasteella, mutta eivät vielä tarpeeksi pienikokoisina ja kätevinä näkymättömän ihmisen luomista varten.

Teräsmiespuvut, keinotekoiset kidukset ja näkymättömät vaatteet päätyvät ensin sotilaiden ja tutkijoiden käyttöön. Kun teknologia halpenee, ne alkavat myöhemmin levitä myös tavallisten kuluttajien ulottuville.

Geenitesti paljastaa salaisuudet

Kuvittele, että voisit ostaa apteekista geenitestin, joka toimii yhtä luotettavasti ja helposti kuin nykyiset raskaustestit. Tällaisen geenitestin avulla voit kotona testata, mitä sellaisia piileviä tauteja geenisi pitävät sisällään, joihin voit sairastua joskus tulevaisuudessa.
Tämän tiedon perusteella voisit muuttaa ruokavaliotasi ja liikuntatapojasi sellaisiksi, että piilevä tautisi ei puhkeaisi niin helposti. Tai voisit mennä sairaalaan parantamaan taudin ennen kuin se puhkeaa. Tai voisit masentua pahoin, jos geenitesti paljastaisi sellaisen piilevän taudin, johon ei olekaan parannuskeinoa.

Niin, mitä kaikkea ihmisen kannattaa itsestään tietää? Tämä on yksi niistä kysymyksistä, joihin väistämättä jokainen meistä törmää tulevaisuudessa.

Kaikista mielenkiintoisimman ja samalla pelottavimman tulevaisuuden tarjoaa juuri geeniteknologia. Geenit ovat ihmisen kehon ohjekirjoja, jotka määräävät ihmisen kehon toimintaa. Geenejä on ihmisessä kaikkiaan 30 000 kappaletta.

Geeniteknologian avulla voidaan muuttaa ihmisen geenejä eli sitä miten geenit ohjaavat ihmisen solujen rakentumista ja toimintaa.

Kuolemansairas pelastui

Tutkijat ovat innoissaan geeniteknologiasta, koska sen avulla on mahdollista parantaa useita sellaisia tauteja, jotka nykykeinoin jäävät parantamatta. Esimerkiksi geeniterapiassa sairauden aiheuttavan geenin osa korvataan terveellä geenin osalla, mikä parantaa potilaan kokonaan.

Geeniterapiasta on kovaa vauhtia tulossa osa sairaudenhoitoa. Yhdysvalloissa parannettiin äskettäin geeniterapian avulla puolitoistavuotias vauva, jolle ei kehittynyt lainkaan taudeilta suojaavaa immuunijärjestelmää geeneissä olevan virheen vuoksi. Kun lääkärit korvasivat kuolemansairaan pojan virheellisen geenin virheettömällä, poika parani ja pääsi ulos steriilistä kuplasta, jossa hän oli siihen asti elänyt.

Tämä osa geeniteknologiasta kuulostaa ihanteelliselta. Kukapa ei haluaisi, että geenitutkimuksen avulla esimerkiksi syövät voitaisiin tulevaisuudessa parantaa.

Tutkijat, poliitikot ja myös me tavikset joudumme kuitenkin vastaamaan lähitulevaisuudessa myös mitä erilaisimpiin moraalisiin kysymyksiin. Paratiisia ei ole ilman uhkia.

Geenit paljastavat meistä kaiken, jopa todennäköisen elinikämme. Siksi kaikkia meitä tulisi kiinnostaa, kenellä on oikeus saada tietää, mitä geenimme meistä kertovat. Haluammeko edes itse tietää päivää, jolloin todennäköisesti kuolemme?

Vakuutusyhtiöt haluaisivat saada käsiinsä tämän tiedon. Yhtiöt perustelevat haluaan sillä, että on vain oikein, että ne henkivakuutuksen ottajat, joiden riski kuolla keski-ikäisenä on suurempi, maksaisivat suurempaa vakuutusmaksua. Tai sitten tällaisille riski-ihmisille ei myönnettäisi lainkaan henkivakuutuksia.

Ihmisklooni todennäköinen

Geeniteknologia koskee myös syntymättömiä ihmisen alkuja. Jo nyt tutkijat pystyvät tekemään geenitestin hedelmöitetyille alkiolle ennen kuin alkio kiinnitetään tulevan äidin kohtuun. Testin avulla useista hedelmöitetyistä alkiosta voidaan valita se, jossa sairauden aiheuttavaa geenivirhettä ei ole. Tätä keinoa on käytetty sellaisten vanhempien hedelmällisyyshoidoissa, jotka itse kantavat geeneissään vakavaa sairautta, jota ei haluta välittää omalle lapselle.

Tällaisen keinon avulla vanhemmat voivat - totta kai - päättää muun muassa lapsen sukupuolen tai estää sellaisen alkion kasvamisen, josta todennäköisesti tulisi kehitysvammainen lapsi. Tällä hetkellä moni kuitenkin ajattelee, ettei ihmisen jalostaminen geeniteknologian avulla ole oikein.

Tulevaisuudessa ihminen voi mennä paljon pitemmälle omien geeniensä peukaloimisessa. Ihmisen kloonaaminen uudeksi täsmälleen samanlaiseksi ihmiseksi on tutkijoiden mukaan jo nyt mahdollista. Suurimmassa osassa maita ihmisen kloonaaminen on laitonta, mutta monet tutkijat pitävät varmana, että jossain päin maailmaa jo kasvaa kloonattu ihminen. Koska se on mahdollista, se tapahtuu joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, tutkijat päättelevät.

Mikä on oikein, mikä väärin?

Kuvittele itsesi vuoteen 2030. Olet juuri käynyt 45-vuotishuollossa. Siinä kehosi ja geenisi on tutkittu. Lihaksiisi on annettu niitä vahvistava geenirokote. Pari vuotta aiemmin valmistuneella geeniterapialla on hoidettu sinussa aiemmin havaittu geenivirheen aiheuttama taipumus syöpään. Olet geeniteknologian avulla hoidettuna yhtä hyvässä kunnossa kuin vuosituhannen vaihteessa olisit ollut 35-vuotiaana. Odotettavissa oleva elinikäsi määritellään nyt 95-vuotiaaksi kun vielä kymmenen vuotta aiemmin todennäköiseksi eliniäksesi laskettiin 80 vuotta.

Onneksesi elät rikkaassa länsimaassa. Köyhät kun eivät tällaisiin vuosihuoltoihin pääse.

Vielä kauempana tulevaisuudessa saat rappeutuvien alkuperäisten elinten tilalle uusia omista soluistasi kasvatettuja keinoelimiä ikään kuin olisit auto ja keinoelimet olisivat varaosia. Harmaakaihin sokeuttama silmäsi korvataan elektronisella keinosilmällä. Särkevän lonkkasi tilalle saat leikkauksessa mikrotietokoneen ohjaamat keinonivelet, jotka toimivat paremmin kuin alkuperäiset. Tunnet olevasi elämäsi kunnossa 90-vuotiaana ja odotettavissa oleva elinikäsi on kasvanut 110 vuoteen. Kunhan vain aivot toimisivat sinne asti. Niitä kun ei vieläkään voi uusia.
Juuri tästä ihmisen ja teknologian liitosta on kysymys. Ihmisen halusta elää pidempään, terveemmin ja helpommin.

Kauempana tulevaisuudessa siintää mahdollisuus, jossa vanhemmat voivat valita tulevan lapsensa geeniperimän, joka muun muassa määrää sen, mikä on lapsen sukupuoli, ulkonäkö, luonteen piirteet, piilevät sairaudet ja odotettavissa oleva elinikä. Kun tutkijoita kuuntelee, kyse ei ole siitä, etteikö tällainen valinta olisi joskus mahdollista. Kyse on siitä, minkä me ihmisinä näemme oikeaksi ja minkä vääräksi, minkä me sallimme ja mitä emme.

Jutun pääasiallisina lähteinä on käytetty yhdysvaltalaisen MIT-teknologiayliopiston tutkimuksia ja julkaisuja sekä Wired-teknologialehteä.

[sivun alkuun] [sisällys] [etusivu]