|
 
Apu 45/03, Matti Lintulahti
Teknologian avulla voimme elää
Terveemmin, pitempään ja helpommin
Teknologia
muuttaa ihmiselämää nopeammin kuin arvaammekaan.
Elintehtaat, elektroniset keinosilmät, apteekista ostettavat
geenitestit ja geeniterapia ovat alan tutkijoiden mukaan ulottuvillamme.
Pian teknologia on osa jokaista ihmistä - ja se pelottaa.
Kuvittele itsesi vuoteen 2015. Lääkäri kertoo
sinulle huonon uutisen. Sydänlihaksesi on nopeasti rapistumassa.
Sydämen vasen kammio, joka pumppaa verta kehon verisuoniin,
vetää viimeisiään. Se pitäisi uusia.
Ennen kuin ehdit kiljaista kuoleman pelosta, lääkäri
kertoo hyvän uutisen. Sydänkammio voidaan uusia
ihmiskudosten kasvatusteknologian avulla. Siinä sydämesi
terveestä osasta otetaan koepala. Kaukaisessa laboratoriossa
- tai pikemminkin elintehtaassa - koepalan sisältämistä
sydänsoluista kasvatetaan uusi sydänkammio.
Parin kuukauden kuluttua uusi sydänkammio on valmis.
Se pakastetaan, pakataan ja kuljetetaan sairaalaan, jossa
sinut leikataan. Leikkauksessa kirurgit korvaavat vaurioituneen
sydänkammion laboratoriossa kasvatetulla elävällä
kudoksella. Koska uusi sydänkammio on valmistettu omista
soluistasi, kehosi hyväksyy kopion empimättä.
Elämäsi jatkuu terveenä.
Joitain vuosia sitten tällainen tulevaisuus nähtiin
kaukaisena tieteiskirjallisuuden kuvitelmana. Mutta ei enää.
Tänään bioteknologian tutkijat pitävät
varmana, että elävien ihmiskudosten kasvatus on
jonain päivänä tavallista sairaanhoitoa. He
kysyvät enää, että milloin.
Ensimmäiset onnistuneet kasvatettujen kudosten siirrot
potilaille on jo tehty. Yhdysvalloissa potilaille on siirretty
näiden omista soluista kasvatettuja virtsarakkoja. Rakkojen
lisäksi verisuonet, luut ja sydänkammio ovat sellaisia
aika yksinkertaisia kudoksia, jotka päätyvät
elintehtaiden hyllyille ensimmäisenä. Monimutkaisia
elimiä kuten keuhkoja, munuaisia ja maksaa opitaan kasvattamaan
myöhemmin, tutkijoiden mukaan kenties vasta 40–50
vuoden kuluttua.
Tutkijat paiskivat töitä ihmiskudosten kasvatusteknologian
kimpussa, jotta elinsiirtoja tarvitsevat potilaat saisivat
tarvitsemansa hoidon. Koska elinsiirtojen jonot ovat niin
pitkät, rikkaimmat potilaat ovat alkaneet ostaa elimiä
itselleen köyhiltä ihmisiltä. Jos laboratoriossa
kasvatettuja elimiä olisi tarjolla kaikille tarvitseville,
kansainvälinen laiton elinkauppa ja siihen liittyvä
ihmiskauppa todennäköisesti vähenisi.
Tietenkin kudoksia tullaan aivan varmasti kasvattamaan sairauksien
hoitamisen lisäksi muihinkin tarkoituksiin. Esimerkiksi
rintojen suurentaminen omista soluista kasvatetulla aidolla
elävällä rintakudoksella houkuttaa silikonin
vaihtoehtona.
Keinosilmä palautti näön
Kuvittele olevasi sokea. Eräänä päivänä
lääkärisi kertoo sinulle iloisen uutisen. Saat
elektronisen keinosilmän, jolla voit nähdä.
Kuulostaa jälleen tieteiskirjallisuuden sadulta, jota
tutkijat ovat yrittäneet tehdä todeksi vuosikausia.
Todellisuus on kuitenkin lähempänä kuin moni
uskoo. Yhdysvaltalainen Wired-teknologialehti kertoi viime
vuonna, kuinka 39-vuotias kanadalainen mies sai näkönsä
takaisin. Hän sokeutui 20 vuotta aiemmin.
Miehen silmälaseihin istutettiin erittäin pienikokoinen
videokamera, joka kuvaa näkymää miehen edessä.
Kuva siirtyy johtoja pitkin pieneen tietokoneeseen, joka on
sidottu miehen vyötäröön. Tietokone muuttaa
kuvan sellaisiksi signaaleiksi, joita aivot voivat ymmärtää.
Nämä signaalit lähetetään miehen
aivoihin varsin erikoisella tavalla. Tietokoneesta lähtee
nippu johtoja, jotka katoavat miehen pään sisään
kalloon poratun reiän kautta. Pääkallon sisällä
johtonippu päättyy aivojen näkökeskukseen
asennettuun istutteeseen. Istutteeseen tulevat signaalit ärsyttävät
aivojen näkökeskusta ja saavat aivot jälleen
näkemään.
Kun miehen elektroninen keinosilmä kytkettiin lukuisten
testien jälkeen lopulta päälle, hän lainasi
lääkärinsä Mustang-urheiluauton ja ajeli
innoissaan sairaalan parkkipaikalla. Hän näki 20
vuoden tauon jälkeen.
Tervettä nopeammin
Kymmenen vuotta sitten näkökyvyn palauttaminen keinosilmän
avulla ei onnistunut sen vuoksi, että siinä tarvittava
elektroniikka ja tietokoneet olivat vielä liian suuria,
kömpelöitä ja heikkotehoisia. Elektronisten
laitteiden jatkuva pieneneminen ja tietokoneiden tehon jatkuva
lisääntyminen mahdollistavat myös muita keinoelimiä
kuin silmiä.
Raajansa menettäneille on jo nyt kehitteillä elektroniikkaa
täynnä olevia keinojalkoja ja -käsiä,
jotka mahdollistavat lähes oikeantuntuisen kävelyn,
juoksun tai käden liikkeet.
Toistaiseksi ihmisen elimiä tai raajoja jäljittelevät
elektroniset kopiot ovat hyvin kalliita. Esimerkiksi näkökyvyn
palauttaminen elektronisen keinosilmän avulla maksaa
yli 100 000 euroa. Uuden teknologian hinta kuitenkin laskee
nopeasti, joten vuosikymmenen päästä elektronisen
keinosilmän hinta alkaa olla niin kohtuullinen, että
siitä voi tulla osa tavanomaista sairaudenhoitoa rikkaimmissa
länsimaissa. Köyhiin maihin eivät tämänkaltaiset
hoitomuodot juuri leviä.
Teknologia osana ihmistä ei kuitenkaan jää
vain elimien tai raajojen korvaamiseen, vaan teknologian avulla
voidaan myös parantaa ihmisen ominaisuuksia ja helpottaa
elämää.
Tietokoneet ja pienet mikromoottorit mahdollistavat jo lähitulevaisuudessa
sen, että jalkansa menettänyt voikin yllättäen
juosta keinojalkojen avulla nopeammin kuin urheilija. Keinosilmä
mahdollistaa näkökyvyn pimeässä armeijoiden
pimeänäkölaitteiden tapaan. Keinokädessä
onkin voimaa moninkertaisesti painonnoston maailmanmestariin
verrattuna.
Tutkijat uskovat, että tulevaisuudessa emme enää
katso elokuvia valkokankaalta vaan että elokuvat heijastetaan
suoraan silmiemme verkkokalvoille.
Teräsmiehen voimat
Kuvittele, että voisit pukeutua yli-inhimilliset voimat
antavaan teräsmies-asuun. Todellisuus on tässäkin
aika lähellä. Yhdysvaltalaisessa MIT-teknologiayliopistossa
rakennetaan parhaillaan jenkkisotilaiden käyttöön
supervoimat antavaa taistelupukua. Pukuun on asennettu keinotekoisia
lihasten toimintaa jäljittäviä laitteita, joiden
ansiosta taistelupuvun käyttäjä voi saada jopa
satakertaisen voiman ihmislihaksiin verrattuna.
Tokiossa Wasaneda-yliopiston tutkijat ovat tutkimassa keinotekoisia
kiduksia, jotka antaisivat ihmisille kalojen kyvyn hengittää
vedessä. Keinotekoiset kidukset suodattavat kalojen kidusten
tapaan vedestä happea. Vapautunut happi johdetaan kiduksista
sukeltajan hengityslaitteen läpi suuhun ja keuhkoihin.
Näin ihminen voisi pysyä sukelluksissa huomattavasti
nykyistä pitempään.
Näkymätön ihminenkään ei ole enää
pelkkä tieteiskirjallisuuden fantasia. Tokion yliopistossa
on luotu näkymättömyyden illuusion luova takki.
Illuusio perustuu siihen, että henkilön takana olevan
videokameran kuvaa heijastetaan takin etuosaan, jolloin suoraan
edestä katsottuna näyttää siltä,
että elokuvakankaana toimivan takin läpi näkee.
Tulevaisuudessa lähes täydellisen näkymättömyyden
luomiseen tarvitaan useita kolmiulotteisia videokameroita
ja joustavasta näytöstä valmistettuja vaatteita.
Nämä molemmat teknologiat ovat jo olemassa laboratorioasteella,
mutta eivät vielä tarpeeksi pienikokoisina ja kätevinä
näkymättömän ihmisen luomista varten.
Teräsmiespuvut, keinotekoiset kidukset ja näkymättömät
vaatteet päätyvät ensin sotilaiden ja tutkijoiden
käyttöön. Kun teknologia halpenee, ne alkavat
myöhemmin levitä myös tavallisten kuluttajien
ulottuville.
Geenitesti paljastaa salaisuudet
Kuvittele, että voisit ostaa apteekista geenitestin,
joka toimii yhtä luotettavasti ja helposti kuin nykyiset
raskaustestit. Tällaisen geenitestin avulla voit kotona
testata, mitä sellaisia piileviä tauteja geenisi
pitävät sisällään, joihin voit sairastua
joskus tulevaisuudessa.
Tämän tiedon perusteella voisit muuttaa ruokavaliotasi
ja liikuntatapojasi sellaisiksi, että piilevä tautisi
ei puhkeaisi niin helposti. Tai voisit mennä sairaalaan
parantamaan taudin ennen kuin se puhkeaa. Tai voisit masentua
pahoin, jos geenitesti paljastaisi sellaisen piilevän
taudin, johon ei olekaan parannuskeinoa.
Niin, mitä kaikkea ihmisen kannattaa itsestään
tietää? Tämä on yksi niistä kysymyksistä,
joihin väistämättä jokainen meistä
törmää tulevaisuudessa.
Kaikista mielenkiintoisimman ja samalla pelottavimman tulevaisuuden
tarjoaa juuri geeniteknologia. Geenit ovat ihmisen kehon ohjekirjoja,
jotka määräävät ihmisen kehon toimintaa.
Geenejä on ihmisessä kaikkiaan 30 000 kappaletta.
Geeniteknologian avulla voidaan muuttaa ihmisen geenejä
eli sitä miten geenit ohjaavat ihmisen solujen rakentumista
ja toimintaa.
Kuolemansairas pelastui
Tutkijat ovat innoissaan geeniteknologiasta, koska sen avulla
on mahdollista parantaa useita sellaisia tauteja, jotka nykykeinoin
jäävät parantamatta. Esimerkiksi geeniterapiassa
sairauden aiheuttavan geenin osa korvataan terveellä
geenin osalla, mikä parantaa potilaan kokonaan.
Geeniterapiasta on kovaa vauhtia tulossa osa sairaudenhoitoa.
Yhdysvalloissa parannettiin äskettäin geeniterapian
avulla puolitoistavuotias vauva, jolle ei kehittynyt lainkaan
taudeilta suojaavaa immuunijärjestelmää geeneissä
olevan virheen vuoksi. Kun lääkärit korvasivat
kuolemansairaan pojan virheellisen geenin virheettömällä,
poika parani ja pääsi ulos steriilistä kuplasta,
jossa hän oli siihen asti elänyt.
Tämä osa geeniteknologiasta kuulostaa ihanteelliselta.
Kukapa ei haluaisi, että geenitutkimuksen avulla esimerkiksi
syövät voitaisiin tulevaisuudessa parantaa.
Tutkijat, poliitikot ja myös me tavikset joudumme kuitenkin
vastaamaan lähitulevaisuudessa myös mitä erilaisimpiin
moraalisiin kysymyksiin. Paratiisia ei ole ilman uhkia.
Geenit paljastavat meistä kaiken, jopa todennäköisen
elinikämme. Siksi kaikkia meitä tulisi kiinnostaa,
kenellä on oikeus saada tietää, mitä geenimme
meistä kertovat. Haluammeko edes itse tietää
päivää, jolloin todennäköisesti kuolemme?
Vakuutusyhtiöt haluaisivat saada käsiinsä tämän
tiedon. Yhtiöt perustelevat haluaan sillä, että
on vain oikein, että ne henkivakuutuksen ottajat, joiden
riski kuolla keski-ikäisenä on suurempi, maksaisivat
suurempaa vakuutusmaksua. Tai sitten tällaisille riski-ihmisille
ei myönnettäisi lainkaan henkivakuutuksia.
Ihmisklooni todennäköinen
Geeniteknologia koskee myös syntymättömiä
ihmisen alkuja. Jo nyt tutkijat pystyvät tekemään
geenitestin hedelmöitetyille alkiolle ennen kuin alkio
kiinnitetään tulevan äidin kohtuun. Testin
avulla useista hedelmöitetyistä alkiosta voidaan
valita se, jossa sairauden aiheuttavaa geenivirhettä
ei ole. Tätä keinoa on käytetty sellaisten
vanhempien hedelmällisyyshoidoissa, jotka itse kantavat
geeneissään vakavaa sairautta, jota ei haluta välittää
omalle lapselle.
Tällaisen keinon avulla vanhemmat voivat - totta kai
- päättää muun muassa lapsen sukupuolen
tai estää sellaisen alkion kasvamisen, josta todennäköisesti
tulisi kehitysvammainen lapsi. Tällä hetkellä
moni kuitenkin ajattelee, ettei ihmisen jalostaminen geeniteknologian
avulla ole oikein.
Tulevaisuudessa ihminen voi mennä paljon pitemmälle
omien geeniensä peukaloimisessa. Ihmisen kloonaaminen
uudeksi täsmälleen samanlaiseksi ihmiseksi on tutkijoiden
mukaan jo nyt mahdollista. Suurimmassa osassa maita ihmisen
kloonaaminen on laitonta, mutta monet tutkijat pitävät
varmana, että jossain päin maailmaa jo kasvaa kloonattu
ihminen. Koska se on mahdollista, se tapahtuu joka tapauksessa
ennemmin tai myöhemmin, tutkijat päättelevät.
Mikä on oikein, mikä väärin?
Kuvittele itsesi vuoteen 2030. Olet juuri käynyt 45-vuotishuollossa.
Siinä kehosi ja geenisi on tutkittu. Lihaksiisi on annettu
niitä vahvistava geenirokote. Pari vuotta aiemmin valmistuneella
geeniterapialla on hoidettu sinussa aiemmin havaittu geenivirheen
aiheuttama taipumus syöpään. Olet geeniteknologian
avulla hoidettuna yhtä hyvässä kunnossa kuin
vuosituhannen vaihteessa olisit ollut 35-vuotiaana. Odotettavissa
oleva elinikäsi määritellään nyt
95-vuotiaaksi kun vielä kymmenen vuotta aiemmin todennäköiseksi
eliniäksesi laskettiin 80 vuotta.
Onneksesi elät rikkaassa länsimaassa. Köyhät
kun eivät tällaisiin vuosihuoltoihin pääse.
Vielä kauempana tulevaisuudessa saat rappeutuvien alkuperäisten
elinten tilalle uusia omista soluistasi kasvatettuja keinoelimiä
ikään kuin olisit auto ja keinoelimet olisivat varaosia.
Harmaakaihin sokeuttama silmäsi korvataan elektronisella
keinosilmällä. Särkevän lonkkasi tilalle
saat leikkauksessa mikrotietokoneen ohjaamat keinonivelet,
jotka toimivat paremmin kuin alkuperäiset. Tunnet olevasi
elämäsi kunnossa 90-vuotiaana ja odotettavissa oleva
elinikäsi on kasvanut 110 vuoteen. Kunhan vain aivot
toimisivat sinne asti. Niitä kun ei vieläkään
voi uusia.
Juuri tästä ihmisen ja teknologian liitosta on kysymys.
Ihmisen halusta elää pidempään, terveemmin
ja helpommin.
Kauempana tulevaisuudessa siintää mahdollisuus,
jossa vanhemmat voivat valita tulevan lapsensa geeniperimän,
joka muun muassa määrää sen, mikä
on lapsen sukupuoli, ulkonäkö, luonteen piirteet,
piilevät sairaudet ja odotettavissa oleva elinikä.
Kun tutkijoita kuuntelee, kyse ei ole siitä, etteikö
tällainen valinta olisi joskus mahdollista. Kyse on siitä,
minkä me ihmisinä näemme oikeaksi ja minkä
vääräksi, minkä me sallimme ja mitä
emme.
Jutun pääasiallisina lähteinä on käytetty
yhdysvaltalaisen MIT-teknologiayliopiston tutkimuksia ja julkaisuja
sekä Wired-teknologialehteä.
Tulevaisuus ilman ihmistä
Hollywoodin
elokuvateollisuuden suosituimpia menestysaiheita on
ollut tekoälyn voitto ihmisestä. Tällaisia
elokuvia ovat muun muassa Arnold Schwarzeneggerin tähdittämä
Terminator-trilogia ja Keanu Reevesin tähdittämä
Matrix-trilogia. Molemmissa tekoäly ja robotit
ovat tulleet ihmistä ylivertaisemmiksi ja valloittaneet
maailman ihmiseltä.
Voisiko näin oikeasti käydä? Yhä
useampi vakavasti otettava tutkija tuntuu uskovan tällaisen
painajaisen mahdollisuuteen. Yksi heistä on menestyksekkään
yhdysvaltalaisen ohjelmistojätti Sun Microsystemsin
perustaja Billy Joel.
Joelin mukaan tämän vuosisadan tieteet - ihmisen
geenejä tutkiva geeniteknologia, äärimmäisen
pieniä tekniikoita tutkiva nanoteknologia ja robotteja
tutkiva robotiikka - uhkaavat yhdessä luoda sellaisen
kokonaisuuden, jossa ihmisellä ei enää
ole sijaa.
Jos tietokoneiden tietojenkäsittelykyky kasvaa
nykyvauhtia, vuoden 2030 tienoilla voi olla mahdollista
rakentaa oikeasti älykäs ja itsestään
tietoinen robotti. Samoihin aikoihin geeni- ja nanoteknologian
avulla voi olla mahdollista kopioida ihmisen tietoisuus
aivoista sähköiseksi kopioksi esimerkiksi
robottiin tai internetiin.
Jos näin tapahtuu, mihin ihmistä enää
lajina tarvitaan, Joel kysyy. Joelin mukaan ihmiskunnalla
on mahdollisuus estää tällainen tulevaisuus
päättämällä itse, mihin tieteen
ja teknologian kehitystä ohjataan. Yksittäisten
uteliaiden tutkijoiden mielten ei kannata antaa päättää,
mitkä teknologiat muuttavat elämäämme
ja miten.
Videovalvontaverkosto
Maailmassa arvioidaan olevan noin 40 miljoonaa videovalvontakameraa.
Yksi maailman tiheimmin valvotuista alueista on Lontoon
keskusta. Lontoossa joutuu filmatuksi keskimäärin
300 kertaa päivässä.
Iso-Britannia on valvontakameroiden tiennäyttäjä.
Siellä videokamerat muun muassa kuvaavat autojen
rekisterinumeroita, lähettävät tiedon
poliisin tietokoneeseen, joka vertaa kuvan rekisterinumeroa
varastettujen autojen rekisterinumeroihin. Jos rekisterinumero
on sama, tietokone hälyttää poliisin.
Lontoossa on myös kokeiltu ihmisten kasvontunnistukseen
perustuvia videokameroita, joissa tietokone vertaa otettuja
kuvia etsintäkuulutettujen kuviin ja hälyttää
tarvittaessa paikallisen poliisin paikalle. Tosin kasvontunnistus
tekee vielä liian paljon vääriä
hälytyksiä.
Valvontakameroiden määrän arvioidaan
kasvavan 40–50 prosenttia vuodessa. Ällistyttävää
kyllä, vielä nopeammin kasvaa internetiin
yhteydessä olevien videokameroiden määrä.
Tavalliset ihmiset asettavat niitä pihoilleen,
lastensa leikkipaikoille, vapaa-ajanasunnoille ja huoneisiinsa
ja antavat internetissä kaikille pääsyn
kameroiden näkymään.
Tämän vuosikymmenen aikana suurkaupunkeihin
onkin muodostumassa laaja videovalvontaverkosto, joka
kattaa tärkeimmät julkiset tilat ja kadut
kokonaan. Videovalvonnasta on pian tulossa samanlainen
osa kaupunkien perusrakennetta, mitä vesi- sähkö-
ja viemäriverkostot ovat. Ja me tunnumme haluavan
tällaista valvontaverkostoa.
|
[sivun
alkuun]
[sisällys] [etusivu] |
|